Tunturisuden sivut
Haflinger eli haflinginhevonen - kuva yllä.

Heppa

HEVOSIA * PONEJA * MINIHEVOSIA

"Ruumiinosien ja muotojen sopusuhtaisuus, liikkeiden keveys ja loistokkuus, luonteen eloisuus ja käytöksen jalous ovat ominaisuuksia, jotka antavat meille täyden oikeuden pitää hevosta eräänä maailman kauneimmista eläimistä."

Hevonen

Hevosen nimityksiä

Varsa on nuori hevonen, jolla on ikää syntymästä 3-vuotiaaksi saakka. Tammavarsa on 0 - 3-vuotias naarashevonen ja samanikäinen uroshevonen on luonnollisestikin orivarsa. Aikuinen, sukukypsä ja jalostuskäytössä oleva naarashevonen on siitostamma. Jalostuskäytössä oleva uroshevonen on jalostusori. Kastroitu uroshevonen on ruuna. Ori, jonka kivekset eivät ole laskeutuneet, on pietturi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dominique gavard

Häntä

Hevosen häntä on rakenteeltaan kaksiosainen. Hännän tyvipäähän sijoittuu lihaksista ja ihosta muodostuva osa, johon kiinnittyvät jouhet.

Hännällään, eli sen liikkeillä hevonen ilmaisee sekä psyykkistä että fyysistä tilaansa, eli se ilmaisee hännällään tunteitaan ja terveystilaansa. Tyytymättömänä hevonen huiskii hännällään sivuliikettä ja vihastuessaan se voi huiskia häntäänsä myös ylös ja alas.

Tyynen ja normaalitilassaan olevan hevosen häntä suuntautuu alas ja liikkuu vain sen verran, kuin hevosen liikkeet sitä liikuttavat. Juostessaan hevonen kohottaa häntäänsä sitä ylemmäksi, mitä kovemmaksi vauhti kiihtyy.

Ylös kohotettuna häntä ilmaisee hevosen aktiivisuutta ja energisyyttä ja alhaalla roikkuva häntä ilmentää rauhaisaa olotilaa.

Hännällään hevonen pystyy myös huiskimaan koko takaosasta kärpäsiä ja paarmoja loitommalle.

Hevosten värityyppejä - rautias eli raudikko, ruunakko, voikko, papurikko, musta, hiirakko, sekavärinen, kimo, päistärikkö

Hevosissa erotetaan peitinkarvojen värin perusteella useita värityyppejä. Rautias eli raudikko on ruskehtava, ruunakko on samoin ruskehtava, lukuunottamatta jalkoja ja jouhia, jotka ovat mustat.

Voikko on rautiasta vaaleampi, talvella kellervä ja kesällä tumman kellertävän täplikäs, ns. papurikko. Voikon jouhet ovat oljenkeltaiset.

Mustan hevosen sekä peitinkarvat että jouhet ovat ruskehtavan mustat, jos peitinkarvat ovat harmaat, hevosta kutsutaan hiirakoksi.

Sekavärisellä eli kimolla on tummien karvojen joukossa runsaasti vaaleita karvoja, vanhana kimo muuttuu usein täysin valkeaksi. Sekaväristä hevosta, jossa valkeita karvoja on enemmän kuin tummia, kutsutaan päistäriköksi.

Hevonen

Korvien kertomaa

Hevonen viestii lajitovereidensa kanssa korvillaankin. Eteenpäin suuntautuneet ja hörössä olevat korvat kertovat siitä, että hevonen on jostakin näkemästään kiinnostunut. Rauhallisella tai levossa olevalla hevosella korvat ovat sivuviistossa lepoasennossa. Vihamielinen hevonen antaa varoituksen ympäristölleen, vetämällä korvansa taakse luimuun. Jos korvat luimussa painuvat ihan niskaan kiinni, on hevonen hyvin vihainen. Tämä on varoitusmerkki!

Hevonen

Kolme silmäluomea

Hevosilla on kolmaskin silmäluomi, vilkkuluomi. Se on silmän sisänurkassa ja sulkeutuu vaakatasossa suojaamaan silmää silloin, kun hevonen esimerkiksi laiduntaa.

Hevonen

Ystävät

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Flickr/William Beem
© Website/William Beem

Hevosen hampaat ja iän määrittäminen hampaista

Varsa syntyy yleensä hampaattomana. Etuhampaat ilmestyvät näkyviin 8 - 10 päivän iässä. Kuukauden ikäisellä varsalla on maitohampaat: neljä etu- ja kuusi poskihammasta kummassakin leuassa. Yhdeksän kuukauden iässä varsan kumpaankin leukaan on kasvanut vielä kaksi maitoetuhammasta lisää ja ensimmäinen pysyvä poskihammaspari.

Kun hevonen on 2 - 4 vuoden ikäinen, maitohampaat alkavat irrota. Viiden vuoden ikäisellä hevosella kaikki pysyvät hampaat ovat jo puhjenneet.

Hevosen kummassakin leuassa on kuusi etuhammasta, eli yhteensä 12 - ja 12 poskihammasta, eli yhteensä 24, sekä oreilla ja ruunilla vielä kaksi kulmahammasta. Tammoilla on yleensä yhteensä 36 hammasta ja oreilla 40 - 42 hammasta.

Kaikkien hevosten hampaistossa on hammasloma, joka on etu- ja takahampaiden välissä oleva hampaaton alue. Se on kuin luotu kuolaimille, juuri sopivassa paikassa ja sopivan kokoinen.

Hevosen etuhampaiden tumma kuviointi, jyväkuoppa, vaihtelee hampaiden kasvaessa aina kahdeksanvuotiaaksi saakka ja tämä auttaa määrittämään hevosen iän. Hevosen hampaat kasvavat tähän ikään saakka ja sen jälkeen noin 3 mm vuodessa. Hevosen hampaat kasvavat jatkuvasti siksi, että hampaat kuluvat karkean ruoan pureskelussa.

Nuoren hevosen hampaat ovat lähes suoraan pystyasennossa toisiaan vasten. Tällöin hampaiden etu- ja takareunojen kuluminen on vielä vähäistä. Hevosten ikääntyessä niiden etuhampaat pitenevät, kääntyvät vinoon eteenpäin ja muistuttavat muodoltaan prismaa.

12-vuotiaan hevosen hampaat ovat jo työntyneet hieman eteen. Tällöin hampaiden kuluminen nopeutuu, purupinta silenee ja muuttuu lähes kuppimaiseksi. Vanhalla hevosella hampaiden purukulma on jyrkkä, etuhampaat osoittavat eteenpäin ja hampaisto on kulunut matalaksi. Hampaiden purupinta kuluu ennustettavalla tavalla ja siitä, miten hampaat ovat kuluneet, voidaan määritellä hevosen ikää.

Galvaynen ura eli juova ilmaantuu näkyviin hevosen hampaistossa silloin, kun hevonen saavuttaa 10 vuoden iän. Se on yläleuan ulommaisten etuhampaiden ienrajassa, keskellä yläleuan kulmahampaiden yläosaa, näkyvä ruskea, pystysuora juova.

15-vuotiaalla hevosella tämä juova ulottuu jo puoliväliin hammasta. Hevosen ollessa 20-vuotias, juova kulkee pystysuunnassa koko hampaan pituudelta ja alkaa kadota yläosasta lähtien. 25-vuotiaalla hevosella juovan yläosa häviää näkyvistä ja näkyy vain puolivälistä alaspäin - ja kun hevonen on 30 vuoden ikäinen, juova on yleensä täysin hävinnyt.

Hevosen ikää hevosen eri ikäkausina määritetään siten hampaistosta useampien eri seikkojen avulla. Tarkastelussa ovat hampaiden määrä, koko ja muoto sekä Galvaynen juova.
Tiesitkö tämän hevosista - päälähde Otavan "Tiesitkö tämän hevosista", suomentanut Petra Skarra.

Tiesitkö tämän hevosista

Hevosia Puhdasveriset ja täysiveriset hevoset. Yhdestä rotulinjasta polveutuvat hevoset ovat puhdasverisiä. Täysiveriset on sellainen puhdas rotu, jonka roturekisteriä pitää yllä hyväksytty rotujärjestö.
Hevosia Hevosen päivässä ulostama lantamäärä painaa 15 - 23 kg. Kaksi kolmasosaa tuoreesta lannasta on vettä.
Hevosia Hevosellakin voi olla hikka.

"Hevosten käyttäytymisestä voidaan ennakoida luonnonmullistuksia. Hevoset käyttäytyvät poikkeavasti ja hermostuneesti ennen myrskyä, maanjäristystä, tulivuorenpurkausta tai tsunamia. Tämän on arveltu liittyvän siihen, että hevonen havaitsee ultraääniaaltoja tai sähkömagneettisia kenttiä."

Hevosia Hevonen ei voi oksentaa, sillä sen mahalaukun suulla oleva lihasläppä estää tämän.
Hevosia 65 % levossa olevan hevosen painosta lepää sen etujalkojen päällä.
Hevosia Intiaaneille kiharakarvaiset hevoset ovat pyhiä ja he kutsuvat niitä buffaloponeiksi.
Hevosia Yhden tavallisen kokoisen hevosen vuorokaudessa tuottama lämpö on noin 38 000 kilojoulea, siksi talli vaatii tehokkaan tuuletuksen.

Hevosia Hevonen ei näe samaa määrää värejä kuin ihminen. Hevosen näkö on kaksivärinen eli dikromaattinen ja se näkee niitä värejä, joita esiintyy luonnossa - erityisen selvästi se erottaa siniset ja punaiset sävyt.
Hevosia Hevoset pystyvät maistamaan makean ja suolaisen, joista ne pitävät - sekä karvaan ja happaman, joista ne eivät pidä.

"Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta." - Uusi Testamentti, Jaakobin kirje 3:3.

Hevosia Sellaista hevosta, joka satuloinnin aikana tai ratsastajan noustessa selkään, aristelee selkäänsä, sanotaan kylmäselkäiseksi.
Hevosia Sileenit olivat kreikkalaisessa mytologiassa haltiaolentoja, puoliksi hevosia ja puoliksi ihmisiä.
Hevosia Sellaiset hevoset, jotka eivät kuulu raskaisiin kylmäverirotuihin, ovat kevyitä hevosrotuja. Näitä ovat mm. andalusianhevoset, englantilaiset ja arabialaiset täysiveriset, amerikanratsuhevoset ja morganinhevoset.
Hevosia Hevosen yleisin kuolinsyy on ähky.
Hevosia Ensimmäiset hevosen selkään kavunneet ratsastajat ohjailivat hevostaan turvan ympärille sidotun remmin avulla noin 3 500 vuotta sitten.
Hevosia Hevosella on turvan ja silmien ympärillä sille hyvin tärkeitä tuntokarvoja.
Hevosia Hevonen voi erityisen sopeutumansa myötä - lukitusjärjestelmä luissa, lihaksissa ja nivelissä - levätä ja nukkua täysin rentoutuneena pystyasennossa.
Hevosia Hevosella on juoksuun lähdössä hyvin räjähtävä kiihtyvyys ja se saavuttaa huippunopeutensa 70 km/h kolmessa - neljässä sekunnissa.

Hevosia Hyvällä hevosella selän pituus on noin kolmasosa koko rungon pituudesta, mikä mahdollistaa hevoselle mahdollisimman hyvät liikkeet ja tasapainon.
Hevosia Varsomiseen tammalta kuluu aikaa puolisen tuntia ja tämä tapahtuu useimmiten aamuyöllä.
Hevosia Ensimmäisen kloonatun hevosen saivat aikaan italialaiset tiedemiehet vuonna 2003.
Hevosia Minihevosten eli pienhevosten pikkuruisten varsojen säkäkorkeus on pari vaaksanmittaa: 40 - 53 cm.
Hevosia Hevosen korvat liikkuvat lähes 180 asteen kulmassa, toisistaan riippumattakin, ja keräävät ääniä joka puolelta.
Hevosia Hevoset eivät ole erityisen äänekkäitä eläimiä. Ne kyllä hirnuvat ja ääntelevät muutenkin, mutta niiden tärkein viestintämuoto on elekieli. Viestinnässä tärkeitä ovat pienetkin asennon tai ilmeen muutokset, sekä häntä, korvat, sieraimet, kuopiminen, jalankohotukset ja suun aukominen.
Hevosia Hevoset aivastelevatkin, ja silloin on parasta etsiä itselleen paikkaa hieman kauempaa.
Hevosia Täysikasvuisen hevosen suoliston pituus on 27 m ja verimäärä 50 l.
Hevosia Hevosella ei ole sappirakkoa eikä solisluita.

"Kaksi kansakuntaa on valinnut kansalliseläimekseen hevosen. Kanadan kansalliseläimet ovat kanadanmajava ja kanadanhevonen. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansalliseläin on, yllätys yllätys, arabianhevonen."



Hevoset Hevossivujen lähdekirjallisuus
Hevoset

Haflinger eli haflinginhevonen.

Hevosrotuja

Ponirotuja