Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Thomas Quine

IRLANNINCOB

Ensimmäisenä irlannincobissa kiintyy katse varmaankin sen muhkeisiin jalkatupsuihin. Irlannincob (engl. Irish cob) on irlantilainen risteytysrotu, tyypiltään kylmäverinen työ/vetohevonen.

Rodun alkujuuret ovat Irlannin kiertelevien tilattomien ja romanien elintavoissa. Hevosrotua kutsutaan myös nimellä tinker. Hevosten vetämissä vaunuissa nimittäin istui useinkin tinaseppiä eli kattilanpaikkaajia, joiden nimi Irlannin englanniksi on "tinceard" (tinsmith).

Yksi niistä monista nimityksistä, joita irlannincobista on käytetty, on "mustalaisten hevonen" (engl. Gypsy Vanner). Rodun kantakirjassa käytetty nimitys on Irish cob.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gypsy Cob

Rodun historiaa

Irlannincob rotuna periytyy mm. dalesin-, connemaran- ja fellponeista sekä shire- ja clydesdalenhevosista. Perimä saattaa sisältää muitakin rotuja. On oletettavaa, että vankkurien väki osti kulkiessaan sieltä ja täältä niitä hevosia, jotka eivät täyttäneet eri rotujen vaatimuksia, kuten esimerkiksi kirjavat.

Ei ollut ihan epätavallista, että vankkureilla vaeltavat käyttivät hevostensa jalostuksessa omia menetelmiään. Kun he sattuivat yöpymään talossa, jonka tallissa he havaitsivat mieluisen ja komean oriin - niin yön pimeydessä tämä ori sai astua kulkijoiden tamman, eikä siihen aina lupiakaan kyselty.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gypsy Cob



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Neil Howard

Käyttö

Romanit eivät tarvitse irlannincobeja enää matkantekoon, jollei sitten kesäajan lomakäyttöön - mutta heidän erilaisissa kokoontumisissaan eri puolilla Eurooppaa nämä hevoset ovat mukana ja näyttävästi esiteltyinä. Näin romanit kunnioittavat ja vaalivat omia kulttuuri- ja hevosperinteitään.

Muiden harrastajien keskuudessa Irlannincobeja käytetään edelleenkin vetohevosinakin, mutta myös ratsuina erityisesti harrastusratsastuksessa ja jonkin verran myös kilparatsastuksessa, taikka lännenratsastuksessa.

Irlannincob on luontaisesti erittäin kevyt ja eteenpäinpyrkivä ratsu, mutta myös vahvaluontoinen hevonen, joka vaatii määrätietoista koulutusta. Kaiken kaikkiaan irlannincobit ovat oivia harrastus- ja perhehevosia.

Ominaisuuksia

Irlannincob on yleisilmeeltään pieni, tiivisrakenteinen ja voimakas, kylmäverinen hevonen, jolla on suuret luut ja runsaat lihakset. Se on käyttötarkoitukseltaan hyvä yleishevonen. Yksilöjen väliset erot rotevuudessa voivat olla suuria. Irlannincob on rakenteeltaan sopusuhtainen, rungoltaan neliömäinen, ryhdikkäästi seisova ja vaikuttavan näköinen. Irlannincob liikkuu näyttävästi. Värien kirjo, runsaat jouhet ja vuohiskarvat lisäävät näyttävyyttä.

Säkä on keskisuuri ja hyvin lihaksikas - korkeus alle 170 cm. - Pää on voimakkaan, kaareutuvan ja hyvin kiinnittyneen kaulan ylpeästi kannattelema. - Kaulan linja jatkuu yli hyvin muodostuneen sään ja päättyy selän etuosaan. - Sievät korvat ovat hyvin kiinnittyneet. - Rinta on voimakas, ja hyvin lihaksikas, muttei liian leveä tai kapea. - Selkä on lihaksikas, lyhyt, suora ja kohti lonkkaa aavistuksen ylöspäin kalteva. - Väreissä sallittuja ovat yksiväriset, (tumma- ja punaruunikot, rautiaat, voikot ja kimot), joilla on valkoisia merkkejä - sekä kaikki kirjavat. Albiino ei ole sallittu väri. - Etujalat ovat voimakkaat eivätkä liian lyhyet. Kyynärvarsi on voimakas, hyvän mittainen ja sääri vankkaluinen ja leveä. - Etupolvet ja kinnernivelet ovat hyvin kehittyneet ja luustoltaan runsaat, kuitenkin suhteessa hevosen kokoon. - Takaosa on täyteläinen ja pyöreä. Lautaset ovat leveät ja ristiselkä korkea ja lihaksikas. - Reisi on hyvin vahva ja lihaksikas, koipi vahva, pitkähkö ja liittyy voimakkaaseen, melko suoraan kintereeseen. - Runsas vuohis/jalkakarvoitus on rodun ominaispiirre, erityisen runsas se on raskaammilla irlannincobeilla. - Keskiraskailla hevosilla vuohiskarvojen määrä voi vaihdella huomattavasti. Vuohiskarvoitus alkaa polven ja kintereen takaa ja päättyy paksuun kavion kannat peittävään karvoitukseen. Jalan etupuolella karvoitus alkaa vähintään ruununrajasta ja peittää kavion. - Harja ja häntä ovat runsasjouhiset ja näyttävät. Niiden tulisi kasvaa maksimipituuteensa. - Kaviot ovat hyvän muotoiset ja kooltaan hevosen rakenteeseen ja painon kantamiseen sopivat.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gypsy Cob



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kate Sumbler



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Gypsy Cob



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kate Sumbler



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Sami Tikka