Kuva, siivekäs kentauri Copyright © Michelle Hyacinth - Creative Commons.

KENTAURI

Kentauri (kreikk. kentauros) on myyttinen olento, jossa miehen (naisen) ylävartalo ja pää kasvaa suoraan hevosen ruumiista. On arveltu, että mielikuvat kentaureista syntyivät Välimeren alueella, kun Etelä-Aasian villit ratsastajaheimot saapuivat sinne ryöstö- ja valloitusretkillään. Hevosta ei ollut ennen nähty ja miehet olivat kuin kasvaneet yhteen ratsunsa kanssa. Samalla tavalla yhdeksi olennoksi hahmottivat hevosen ja ratsastajan Etelä-Amerikan intiaanit, nähdessään ensi kertaa ratsukon espanjalaisten valloittajien tunkeutuessa maahansa.

Kreikan tarustossa kentaurit tunnetaan thessalialaisen vuoristokansan lapiittien sukulaisina ja vihollisina. Antiikin tarut tähdentävät kentaurien luontoyhteyttä. Akhilleus-sankarin kerrotaan olleen nuoruudessaan Thessaliassa kentauri Kheironin opissa, joka oli verraton lääkekasvien tuntija ja parantaja. Kaunokki (lat. centarium) on saanut nimensä tästä kentaurista, josta myös Kreikan lääkärikunta katsoo polveutuvansa.



"Akhilleus ja kentauri Kheiron" - italialainen Pompeo Batoni (1708 - 1787).

"Kentaurien kuvataan edustavan barbaarisuutta, raakaa voimaa, hurjuutta, eläimellisyyttä, puhdasta luonnonvoimaa ja alkukantaisten viettien vallassa elämistä. Toisaalta kaksinaisten kentaurien sisällä asustaa myös hyvyys, viattomuus, ja peräti kiltteys."

Hyvä ja paha

Kentauri on kaksinainen symboli: hyvä ja paha, kiehtova ja vaarallinen. Se, mikä kentaurissa on hevosta, luontoa - merkitsee elinvoimaa ja vapautta. Kentaurissa on ihmistä puolikas. Se muistuttaa ihmisen puolinaisesta kehityksestä inhimilliseksi olennoksi: eläin voi ottaa hänessä vallan ja viedä minne tahtoo. Jokainen saattaa tunnistaa itsessään kentaurin kaksinaisuuden. Siksi kentauri vetoaa ihmisiin sukupolvesta toiseen.

Muita taruhevosia

Pegasos
Yksisarvinen