Tunturisuden sivut
Kuva yllä. Hevosvankkurit kesällä 2014 matkalla Applebyn markkinoille. Tällaisilla, idyllisen kauniilla vaunuilla kiertolaiset ovat liikkuneet Englannissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Andrew


ROMANIT JA HEVOSET

Romanit viettivät muinoin kautta Euroopan vaeltelevaa ja kiertelevää elämää, kulkien yleensä hevosvetoisilla vankkureilla. Suomessa tietysti talviaikaan reellä. Siinä, että romanit matkustivat lapsineen ja porsaineen talvella monien ryijyjen ja vällyjen alla savolaisreissä, ei ollut mitään ihmeellistä, mutta sitä lienevät muut suomalaiset ihmetelleet, että kesällä mustalaisnaiset ratsastivat kantamuksineen hevosen selässä kuten miehetkin. - Tässä suhteessa romanikulttuuri on nykypäiviin mennessä olennaisesti muuttunut: nykyään ei romaninainen saa edes astua "hevosvehkeiden" yli saati sitten ratsastaa hevosella.

Hevonen on siten ollut romanien kulttuurissa hyvin tärkeä, mitä se monin paikoin on edelleenkin. Oli aika, jolloin hevonen ja kärryt olivat romanien tärkein omaisuus. Erityisiä, tärkeitä tapahtumia romanikulttuurissa ovat olleet markkinat, joilla kaiken muun ohessa on voitu käydä hevoskauppaa. Hevoskauppaa on toki käyty muulloinkin, markkinoiden ulkopuolella, liikekannalla oltaessa. Romanit ovat olleet taitavia hevosen kasvattajia ja myös taitavia kauppamiehiä. Hevoskaupalla on ollut heidän toimeentulolleen menneinä aikoina suuri merkitys. Suomessa hevoskauppa oli tärkeä tulolähde romaneille jo 1700-luvulla.

Hevoset ovat olleet romaneille kautta historian paitsi tärkeitä liikkumisen kannalta myös vaurauden ja miehisyyden merkkejä. Monet perinteiset Suomen romanien ammatitkin liittyivät hevosiin ja hevoskasvatukseen, josta modernissa yhteiskunnassamme on jäljellä enää vain ravikilpailujen hevosmaailma. Monet suomalaiset huippuravurit, usein suomenhevoset, ovat olleet romanien kasvattamia ja omistamia. (Lähteinä Romano Missio - Helsingin kaupunginmuseo - Kaleva)
Appleby Horse Fair 2015

Matkalle Applebyn hevosmarkkinoille Englannissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Allan Harris


Irlannin ja Englannin kiertolaiset

Tämän sivun kuvissa olevat ihmiset eivät kaikki ole romaneja. Englannissa ja Irlannissa on vaeltavien ihmisten joukko, joka on asettunut elämään osittain yhteiskunnan ulkopuolelle, omine tapoineen. He eivät ole etnisesti romaneja ja heitä kutsutaan kiertolaisiksi.

Kiertolaiset kohtaavat vuosittain Englannissa Applebyn hevosmarkkinoilla, Appleby Horse Fair. Tapahtumassa vapaasti liikkuvat ihmiset eli kiertolaiset viettävät markkinoita kaikenlaisen iloittelun ja huvittelun, ja luonnollisesti hevosten ja hevoskauppojen parissa. Mukana on myös ennustajia ja muiden markkinoille kuuluvien ammattien eudstajia.
Näin Jumala loi romanin

Kun Jumala päätti luoda ihmisen, hän teki savesta itsensä näköisen nuken ja laittoi sen uuniin valmistumaan. Jumala oli kuitenkin työstään niin väsynyt, että nukahti kesken kaiken. Kun Jumala heräsi, hän huomasi kauhukseen, että ihminen oli jo mennyt uunissa aivan mustaksi.

Seuraavalla kerralla Jumala päätti olla nukahtamatta kesken ihmisen valmistuksen. Hän oli hyvin varuillaan. Mutta kuinkas kävikään: hän otti ihmisen uunista liian aikaisin ja tulikin aivan valkoinen ihminen.

Kolmannella kerralla Jumala piti huolen siitä, ettei epäonnistu. Ja niin kävi että uunista ei tullut liian valkoista ihmistä. Eikä tullut liian mustaa ihmistä. Tuli täydellinen ihminen. Tuli romani.

Appleby

Applebyn hevosmarkkinoilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jim Monk


Romanit Euroopassa

Romanien Eurooppaan saapumisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1322, jolloin Simon Simeonisin muistiinpanojen mukaan ryhmä romaneja oli majoittunut Kreetan saarelle. Saman vuosisadan lopulla romaniryhmästä on mainintoja Kyproksen saarelta. 1300-luvun lopusta vuoteen 1430 mennessä romanit olivat levittäytyneet lähes koko Eurooppaan lukuun ottamatta Pohjois-Eurooppaa. Pohjoismaihin romanit ovat tulleet 1500-luvun alussa. Olaus Petrin kronikassa kerrotaan romanien saapumisesta Ruotsiin 1512. 1559 heistä on mainintoja Ahvenanmaalta ja 1580 Turusta.
Applebyn hevosmarkkinat 2018

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Bill Coulson
*Photos used with permission.
Appleby Horse Fair 2014
Appleby Horse Fair 2014

Kiertolaiset kuvissa yllä ja alla Applebyn hevosmarkkinoilla Englannissa. Markkinoiden perinteisiin kuuluu vesielämä hevosten kanssa: hevosia pestään, niitä uitetaan ja niillä ratsastetaan vedessä.
Romanipojat
Madridin romanipojat

Romanipojat ratsailla Madridin lähellä, Espanjassa. Siellä on Euroopan suurin slummialue Canada Real, jossa on 30 000 - 40 000 asukasta.
Romanien liikkuvat työt

Suomessa romanien perinteisiä elinkeinoja aina 1950-luvulle saakka olivat hevoskauppa, siansalvuu, maatalouden aputyöt, tinaus, peltisepäntyöt, käsityöt ja povaus. Yhteistä kaikille näille oli liikkuvuus. Yhdellä paikalla ei riittänyt töitä pitkäksi ajaksi.

Hevonen 1950-luvulla

Hevonen oli Suomessa vielä 1950-luvulla romanien tärkein liikkumaväline ja kauppatavara. Suomen vajaat 10 000 henkeä käsittävän romaniväestön paikoilleen asettuminen oli tuolloin vasta alkamassa. Veijo Hagertin perhe oli ensimmäisiä vakituiseen asuntoon muuttaneita romaniperheitä Kuopiossa. Noin 50-60 neliön asunnossa saattoi parhaimmillaan majailla viisi tai kuusikin perhettä, kun hevosella matkanneet romanit poikkesivat taloon. Jokaiselle oli paikka pariksi kolmeksi yöksi, sitten jatkettiin eteenpäin.

Ei autoja kuten valtaväestöllä

Hevosen suuri merkitys romaniväestölle johtui siitä, että heillä ei ollut autoja, kuten valtaväestöllä. Kaikki kulki ja kuljetettiin hevosella. Ei ollut yleensä vakituista asuinpaikkaa, suomenhevonen veti talosta toiseen. Romaniväki ymmärsi, luki hevosta. Elämä oli usein hevoskaupan varassa. Hevoskaupan ja markkinoiden vuoksi romanien matka vei milloin Mikkeliin, Savonlinnaan, Varkauteen tai Parikkalaan. Pitkien matkojen vuoksi esimerkiksi Kuopiosta lähdettiin Mikkeliin ajamaan jo viikko ennen markkinoiden alkamista.

Kauppa se on joka kannattaa

Romanien taivaltaessa markkinoille, tiuhtiaiset eli myytäväksi tarkoitetut hevoset kulkivat pitkässä jonossa rattaiden tai rekien perässä, toisiinsa kiinni köytettyinä. Kun markkinoille saavuttiin, tiuhtiaiset pantiin puomiin kiinni ja kauppa alkoi käydä. Myydyltä hevoselta kietaistiin häntä solmuun, ettei sitä kaupattaisi kahta kertaa ja uuden esittely alkoi.

Markkinapäivät olivat täynnä tinkimistä, kavion nostelua, isoja ja pienempiä puheita ja supatusta - "otat ennen kuin tuo isäntä vie, se jo lupasi siitä hintansa".

Ennen kaikkea kaupanteko oli romaneille elämäntapa. Romanien oman kunniakäsityksen mukaan se edellytti rehellisyyttä ja luotettavuutta. (Liinaharja - suomenhevosen taival).
Markkinat

Kaupanteon, juhlinnan ja huvittelun keskeinen tapahtuma ja näyttämö olivat markkinat, aina keskiajalta 1800-luvun loppuun - paikoin Suomessa 1940-luvulle saakka. Pienimuotoisina markkinat jatkuvat edelleen, mutta niillä ei ole enää sitä tärkeää asemaa, joka niillä varhemmin oli. Kerran tai kahdesti vuodessa toistuvat markkinat mullistivat elämänmenon kaupungissa.

Maaseudulla puodit olivat harvassa ja kaupungeissakin tavaravalikoima vaatimaton. Ostaminen ja myyminen keskittyikin markkinoille, jonne väkeä virtasi läheltä ja kaukaa niin, että markkinapäivinä paikkakunnan väkiluku moninkertaistui. Vuonna 1830 Tampere oli pieni ja hiljainen kaupunki, jossa oli vain puolentoistatuhatta asukasta. Perttelin ja Antin markkinoiden aikaan Tampereelle tungeksi väkeä 40 pitäjästä, yli 8 000 henkeä.

Markkinoilla käytiin kauppaa, myytiin ja ostettiin, tingittiin, huijattiin, sutkauteltiin, näyttäydyttiin ja näytettiin. Katseltavana ja arvioitavana olivat ihmiset, toinen sukupuolikin, tavaran paljous ja hevoset. Markkinahumussa olivat mukana kiertävien helppoheikkien huudot, pelimannien soitto, kädestä ja korteista ennustavien mustalaisnaisten koreus ja markkinaryypyt, jotka muuttivat harmaan arjen karnevaaleiksi. Jokainen halusi kokea jotakin uutta ja ihmeellistä ja toteuttaa suurimpia haaveitaan. Haaveena jollakulla saattoi olla hevoskauppa, toisilla kihlakalut, silkkisaali, arrakkipunssi, krinuliini eli vannehame - tai vaatimattomammin vain markkinarinkeli.

Maalaispojat korottivat itsetuntoaan rohkaisuryypyillä, äityivätpä useat markkinoilla suorastaan juopottelemaankin. Tämä johti usein uhoamiseen ja tappeluihin, sekä ajan kaahailuun eli hevoshurjasteluun. Eräille markkinat menivät veriin kuin huume ja he jäivät kiertämään markkinoita pelaten ja juoden, kunnes kotitalo oli vasaran alla.

Matkalla markkinoille

"Ruuna hölkkää, kiesit keikkaa.
Maantien kulta metsän leikkaa.
Päivä paistaa mustaan tukkaan,
nurmennukkaan,
punakukkaan".
- (Yrjö Kaijärven runosta Mustalaiset)
Mustalaiset markkinoiden tähtiä

Todellisia markkinoiden tähtiä ja katseenvangitsijoita olivat mustalaiset, kuten romaneja tuolloin nimitettiin. He kiersivät hevosillaan, koristeellisine pukuineen, koruineen, pelikortteineen, povaus- ja kaupusteluhuutoineen markkinoilta toisille. Eikä tarvittu markkinoitakaan, vaan siellä, minne he milloinkin matkallaan saapuivat - maaseudun kylissä ja kaupungeissa, syntyi hetkessä heidän saavuttuaan eksoottinen, värikäs näytelmä, happening, ikäänkuin markkinat pienoiskoossa.

Mustalaismiehet kävivät hevoskauppaa. Naiset puolestaan kaupustelivat virkkuutöitä ja povasivat joko kädestä taikka korteista, asiakkaan toivomusten mukaan. (Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa)

Appleby

Applebyn hevosmarkkinoilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jim Monk
Appleby
Appleby
Applebyn hevosmarkkinat 2018

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Bill Coulson
*Photos used with permission.
Markkinoilla - kansanlaulu

Pojan hevonen Heinolan latsilla
hilujaan helistelee.
Itte poika Ranterin vinnill
lasia kallistelee.

Niinhän ne lauleli Asikkalan pojat
Heinolan Ranterissa.
Kelpaa se vähän rumempikin likka
hyvissä vaattehissa.

Markkinapojan liinukkavarsa
se juoksee sekä hyppää.
Ai, kuinka tytöt viinimmätkin
markkinapojasta tykkää.
Anjanpellon markkinoilla
sata markkaa voitin.
Hämeenlinnan markkinoilla
Lammin likkaa koitin.

Hevosen rattaat mä pirstoksi ajoin
tonne Heinolan sillan kulmaan.
Eikä se Heinolan markkinareisu
ollu kun heilan ja hevosen surma.
Enkä minä ennen laulamasta lakkaa
kun heilani häitä juodaan.
Eikä sitä kumminkan minulle silloin
kahvikuppia tuoda.

Harma se ravasi ja kiesit ne keikkui,
ja maantien santa tuiski.
Tämmöinen poika se ajeli
ja pullon suuta muiski.

Ensin poika se rattaat joi
ja sit joi hevosenkii.
Ensin oli ison talon ainoa poika
ja sit oli toisen renki.
Appleby Horse Fair 2011
Appleby Horse Fair

Kiertolaispoika hevosineen veden pärskeissä.
Tyttöjen romanimuotia

Kuvissa tyttö on pukeutunut kauniisti romaniksi.
Irlannincob
Irlannincob esittelyssä - Mesnil-Vallon, Ranska

Kiertolaiset ovat Irlannissa kehittäneet ja kasvattaneet oman hevosrotunsakin, irlannincobin. Hevonen on tunnettu monilla nimillä, kuten tinker, taikka "mustalaisten hevonen" (Gypsy Vanner).

Tunturisusi Tutustu irlannincobiin!
*** tunturisusi.com linkit ***