Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla - Copyright Jean
*Kuva yllä oikealla - Copyright Mary B

TENNESSEENWALKER

Tämä rotu kehitettiin siksi, että saatiin mukavasti liikkuva hevonen, jolla voi ratsastaa tuntikausia, ilman että ratsastaja väsyy. Toki myös hevoselta vaaditaan mieluusti vähintäänkin samaa väsymättömyyttä. Tennesseenwalkerin käyttäjiä olivat alunperin suurtilalliset, jotka näillä ratsuillaan tarkastivat laajoja maitaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Vicky Vinch ON/OFF

Rodun historiaa

Tennesseenwalkerin juuret löytyvät narragansettin- ja kanadanpeitsareista. Tennesseessä asuvat maanviljelijät sekoittelivat näitä rotuja saadakseen aikaan vuoristoiseen maastoon sopivan ratsun. Pohjois-Amerikan sisällissodan aikana etelävaltioiden peitsareiden ja pohjoisvaltioiden ravurit risteytyivät, ja tuloksena oli entistä rotevampi hevostyyppi.

Kasvattajat etsivät lisää hienostuneisuutta ja kestävyyttä sekoittamalla uuteen, erikoisen askellajin hevoseen englantilaista täysiveristä, amerikanravuria, morganhevosta ja amerikanratsuhevosta. Vuonna 1885 Hambletonianin ravurisuvusta polveutuva ori Allendorf astui Maggie Marshall-nimisen morgantamman. Yhdistelmästä syntyi Black Allan, josta tuli tennesseenwalkerin kantaisä. Black Allan tuli Tennesseehen vuonna 1903. Black Allan astui tennesseenpeitsaritammoja ja näiden jälkeläiset ovat nykyajan tennesseenwalkereiden esivanhempia.

Tennesseenwalker lisäsi nopeasti suosiotaan, koska sen askellajit tekivät sen miellyttäväksi ratsastaa eikä se tuntunut väsyvän koskaan. 1800-luvun lopulla oli tavallista, että maanviljelijät pitivät walkereillaan juoksukisoja, joihin tultiin suoraan peltotöistä. Tennesseenwalker hyväksyttiin virallisesti roduksi vuonna 1947.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Carrot Mama

Tennesseenwalker nykyisin

Walkerhevoset ovat hyvin laadukkaita yleisratsuja, jotka pehmeiden liikkeidensä ja harvinaisen miellyttävän luonteensa ansiosta sopivat erityisesti aloittelevalle ratsastajalle. Tennesseenwalker soveltuu paremmin harrastajatason ratsastukseen kuin olympialajeihin, vaikka moni yksilö selvittääkin matalia esteitä kevyesti.

Erityisesti tennesseenwalker on parhaimmillaan rodun omissa kilpailuissa, joissa esitetään erikoisaskellajeja. Tennesseenwalkerien vuosittain pidettävissä mestaruuskilpailuissa rotu saa esittää monipuolisuuttaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Vicky Vinch ON/OFF

Suosio ja käyttö

Näyttelyissä tennesseenwalkerit ovat hyvin suosittuja.

Rotu on erinomainen vaellushevonen kestävyytensä ja tasaisen luonteensa ansiosta. Sitä käytetään myös ajohevosena.

Ominaisuuksia

Säkä keskimäärin 155 cm. - Väreissä kaikki värit, mutta musta ja tasaiset värit ovat suosituimpia. - Pää melko kookas ja melko "mitäänsanomaton" eli tavallinen, mutta ilme älykäs. - Vahva, kaareva kaula. - Runko syvä ja tynnyrimäinen, rintakehä leveä. - Lyhyt selkä. - Voimakkaat, loivat lautaset. - Vahvat, kuivat ja kovat jalat, joskus asentovirheitä.

Tennesseenwalkerin askellajit

Tennesseenwalkerin luonnolliset askellajit ovat nelitahttikäynti (flat food walk), joka oikeastaan on nopeutettu tavallinen käynti, n. 6 km/h, juoksukäynti (running walk), joka on pehmeä ja vaivaton nelitahtinen passikäynti, nopeus n. 10 km/h, sekä "keinuhevosen laukka", keinutuolilaukka (rocking-chair canter). Kummassakin käynnissä hevosen pää nyökähtelee liikkeen tahtiin. Ainutlaatuisten liukuvien askellajiensa lisäksi tennesseenwalker tunnetaan kestävyydestään ja sisukkuudestaan. Sitä on vuosikausia jalostettu vehmailla, rehevillä vuortenrinteillä, joten se on varmajalkainen ja lujarakenteinen, muttei raskastekoinen.

Tennesseenwalkerilla on koristeelliset liikkeet, mikä tulee esille rotunäyttelyissä, sen esitellessä erikoisia askellajejaan. Näyttelykehässä juoksukäynti esitetään äärimmäisen nopeasti, nopeus voi olla jopa 25 km/h. Etujalkojen liikkeet ovat erittäin korkeat, jalkojen nosteleminen on saatu aikaan kasvattamalla hevoselle pitkät kaviot ja käyttämällä raskaita kenkiä. Tällaisen kengityksen takia näyttelyhevosia ei voi ratsastaa kuin pehmeällä alustalla.

Tennesseenwalker