Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Carneddaun ponista yllä - Copyright
©
Flickr/ianpreston
Carneddaunponi
Kuvassa yllä oleva poni elää Pohjois-Walesissa, Snowdonian kansallispuistossa alueella, jossa on ryhmä vuoria, nimeltään Carneddau.
Viimeaikaisissa DNA-tutkimuksissa on selvinnyt, että tämä poni on eriytynyt muista poneista jo satoja
vuosia sitten ja muodostaa siten oman villiponilajinsa. Se on saanut nimensä luontevasti asuinseutujensa vuorten mukaan.
Walesin poneissa A-sektion walesinvuoristoponi on lähin carneddaunponin sukulainen.
(BBC News: Carneddau ponies a unique breed, say Aberystwyth University researchers)
WALESINPONI ja WALESINCOB
Walesinponit ja -cobit ovat kauneimpia brittiläisiä hevosrotuja. Ne tunnetaan myös älykkyydestään,
ystävällisyydestään ja tasapainoisesta luonteestaan. Rodussa on neljä eri tyyppiä,
joiden koko ja vahvuus vaihtelevat, mutta kaikki ovat jaloja, vireitä ja yhteistyöhaluisia.
A-sektion ponit tunnetaan nimellä walesinvuoristoponi. Tässä sektiossa säkäkorkeus
ei saa ylittää 122 senttiä. Nämä ponit ovat lujarakenteisia,
vähällä toimeen tulevia ja sopeutuvia. Walesinvuoristoponeilla on ihastuttavan rauhallinen
luonne, mikä tekee niistä hyviä lasten poneja. Monien mielestä walesinvuoristoponi
on kaikkein kaunein poni.
B-sektion poneja kutsutaan ratsutyyppisiksi walesinponeiksi. Ne ovat edellistä
korkeampia. Maksimikorkeus on 137 senttiä. Niiden rakenne on hieman kevyempi lähinnä sen takia, että
tyyppiin on risteytetty englantilaista täysiveristä ja hackneyhevosta.
Niin kuin vuoristoponiesi-isänsä, nämäkin ponit ovat synnynnäisiä hyppääjiä.
Ensiluokkaisia ratsuja lapsille.
C-sektion poni on cob-tyyppinen walesinponi. Rakenteeltaan yleensä raskaampi ja tiiviimpi,
kuin B-sektion poni. Korkeus samoin, kuin B-sektiossa, alle 137 senttiä.
D-sektio kantakirjassa on varattu walesincobeille. Nämä ovat yli 137-senttisiä,
eikä ylärajaa koossa ole. Keskimääräinen korkeus on 152 senttiä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolme kuvaa Copyright
ninniEATworld
Walesinponit ja -cobit nyt
Nämä ponit ja cobit tunnetaan nykyisin kaikkialla. Niitä käytetään sekä ratsuina
että valjakkohevosina. Myös näyttelyissä walesinponeja ja -cobeja esitellään
paljon, sekä taluttaen että ratsain. Kaikkein pienimmät tyypit tunnetaan
mainioina lasten ratsuina. Walesincobeilla kilpaillaan myös metsästysratsastuksessa
ja valjakkoajossa.
Risteytyksissä walesinponeja on käytetty myös mieluusti. Niitä on yhdistetty
englantilaiseen täysveriseen, quarterhevoseen ja appaloosaan. Niiden avulla
on myös parannettu amerikanponin kokoa ja voimaa. Myös Suomessa kasvatetaan
walesinponeja.
Walesinponin ja -cobin historia
Kaikki walesilaiset rodut ovat peräisin jossain määrin A-tyypin ponista
eli walesinvuoristoponista. Sen taas uskotaan polveutuvan esihistoriallisesta
kelttiponista. Walesin kukkuloilla olot olivat karut: kasvillisuutta oli vähän
ja ilmasto oli hankala. Siksi vuorten ponista tuli pieni ja poikkeuksellisen
kestävä ja se oppi tulemaan toimeen mitä pienimmillä ruoka-annoksilla.
Kun roomalaiset asuttivat Britanniaa, sinne tuotiin hevosia Pohjois-Afrikasta.
Ne olivat todennäköisesti arabialaista alkuperää. Kun ne risteytyivät paikallisten
ponien kanssa, jälkeläisistä tuli voimakkaita, kestäviä ja kauniita.
Rodun ulkoisten tunnusmerkkien katsotaan vakiintuneen 1400-luvun loppupuolella,
jolloin poniin oli sekoittunut runsaasti ristiretkeläisten Lähi-idästä mukanaan
tuomien arabiorien verta.
Walesincobit ovat kehittyneet walesinvuoristoponitammojen ja etupäässä espanjalaista
alkuperää olevien orien risteytyksistä. Niistä tuli voimakkaita, nopeita ja rotevia
joten ne alkoivat osoittautua Britannian armeijalle korvaamattomiksi jo
1200-luvulta alkaen.
Walesilaisilla roduilla oli monta erilaista tehtävää, joissa ne hyödynsivät
taitojaan. Ne työskentelivät hiilikaivoksissa, vetivät rattaita ja kuljettivat
postia. Ne olivat usein vuoristoseudun maatilojen pääasiallinen kulkuväline.
Suurikokoisimpia poneja ja cobeja käytettiin työhevosena maatiloilla,
ja ne pystyivät helposti kantamaan aikuista selässään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
©
Flickr/Meg Vaughan
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
John Clift
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Jenna Fox
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
Flickr/Sel Felin
Villi Walesincob
Britteinsaarilla elävät villit ponit ja hevoset ovat aina jonkun tilan taikka kartanon omaisuutta.
Ne eivät siis vaeltele ihan miten sattuu, vaan niitä seurataan tarkasti. Aina välillä
niitä erilaisten syiden vuoksi otetaan kiinnikin. Lääkäri voi suorittaa tutkimuksiaan
ja joskus joku villi eläjä kesytetäänkin.