Tunturisuden sivut

ISOKAURIS (Cervus elaphus)

Isokauris eli saksanhirvi on lauhkean vyöhykkeen kookkain hirvieläin, boreaalisten metsien hirviä kuitenkin selvästi pienempi. Isokaurista esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Afrikasta Skotlantiin, minkä lisäksi sitä on istutettu mm. Norjaan ja Suomessakin Ahvenanmaalle jo 1500-luvulla. Istutusinto selittyy sillä, että eurooppalaisessa metsästysperinteessä isokauris on haluttua, varsinkin aikaisemmin kuninkaallista, riistaa.

Isokauriit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Peter Trimming


Hirven jälkeen Euroopan suurin hirvieläin. Ruumis 160 - 240 cm, lapakorkeus jopa 150 cm, paino 160 - 295 kg, sukupuolten välillä on suuri kokoero. Aikuinen vain poikkeuksellisesti täplikäs, kesällä lyhytkarvainen ja pääosin punaruskea, talvella pitkäkarvaisempi ja tumman ruskeanharmaa. Vasa parikuukautiseksi täplikäs. Peräpeili kellanvalkoinen, hännässä ei ole mustia täpliä.

Sarvet kasvavat kevään-kesän aikana, ne kelotaan elokuussa ja putoavat maalis-huhtikuussa. Sarvet eivät koskaan ole lapiomaiset ja ne ovat suurimmillaan vähintään 10-piikkiset. Näistä 2 alinta molemmissa sarvissa suuntautuu eteen. Laji kuorii erityisesti talvella puita, nimenomaan havupuita. Näin tekee myös hirvi ja jäljet ovat samantapaiset, mutta erotettavissa. Isokauriin kiimahuuto on kuuluva, kumea mylvintä.

Isokauris

Ravinto

Maan ollessa paljas isokauris syö pääasiassa heiniä ja ruohoja maasta. Vähäisen lumen se kuopii pois, mutta jos lunta on paljon, se turvautuu puihin ja pensaisiin. Sille kelpaavat lehdet, silmut, versot ja myös puiden kuori.

Lisääntyminen

Kolmen viikon kiima-aika sijoittuu elokuun lopun ja lokakuun alun tienoille. Tällöin suurimmat urokset keräävät ison naaraslauman. Muut urokset karkotetaan kovalla mylvinnällä ja äkäisillä hyökkäyksillä. Naaraat tulevat yleensä sukukypsiksi 2-vuotiaina, poikkeuksellisesti 1-vuotiaina. Kantoaika kestää lähes 8 kk. Vasa (miltei aina vain yksi) syntyy touko-kesäkuussa. Laji lisääntyy täten paljon hitaammin kuin esimerkiksi sekä hirvi, että metsäkauris.

Isokauriit
Isokauris

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helen Haden

Elinympäristö ja laumat

Isokauriit ovat sopeutuneet hyvin monenlaisiin, toisistaan poikkeaviin elinympäristöihin. Avomaastossa, kuten Skotlannin nummilla, isokauriit elävät kymmenien kauriiden laumoissa, mutta metsäalueilla ryhmään kuuluu vain muutamia yksilöitä. Jos karibut ja porot jätetään pois laskuista, muodostavat isokauriit suotuisissa oloissa hirvieläimien joukossa kaikkein suurimpia laumoja, joissa voi olla jopa 400 yksilöä. Tällaista laumaa johtaa vanha naaras. Talven isokauriit viettävät mieluiten metsämaastossa, mutta nousevat keväällä ylängöille ja vuoristoihin, jos se on mahdollista.

Isokauriit

Euroopan äänikuninkaat

Isokauriit ovat Euroopan äänekkäimpiä eläimiä, joiden huuto ja mylvähtely kuuluu hyvissä oloissa kilometrien päähän. Sosiaalisilla hirvieläimillä, kuten juuri isokauriilla, on melkoinen määrä erilaisia ääniä, joilla ne viestivät muun muassa kiima-aikana.

Vilukissoja

Isokaurisurokset eivät ole niin uljaita ja sitkeitä kuin ulkonäkö antaa ymmärtää. Niiden rotevasta vartalosta haihtuu niin paljon lämpöä, että sade tai muuten viileä sää saa ne heti palelemaan. Kun sää viilenee, urokset hakeutuvat suojaan. Pienemmät naaraat sen sijaan eivät pientä kylmää hätkähdä.

Isokauris

Säiden armoilla - NAO

Vaihtelevilla sääoloilla on huomattava vaikutus isokauriiden elämään. Skotlannissa isokaurisikäluokat, jotka syntyvät lämpimän alkukevään jälkeen, saavuttavat sukukypsyyden varhaisemmin, kuin kylmän kevään jälkeen syntyvät ikäluokat. Isokauriiden elämään vaikuttava talvien ja varhaiskeväiden säiden vuosivaihtelu liittyy ilmiöön, joka tunnetaan nimellä Pohjois-Atlantin värähtely - North Atlantic Oscillation.

Isokauris
Isokauris

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Flickr/bzd1


Lähteinä
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
Suomen luonto Nisäkkäät Eläimet - Weilin+Göös
Luonnossa Nisäkkäät - Weilin+Göös


Isokauriit