Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva
Copyright ©
Flickr/Caroline Johnston
JAPANINKAURIS (Cervus nippon)
Japaninkauris muistuttaa saksanhirveä,
mutta on selvästi pienempi. Ruumis pituudeltaan enintään 130 cm, häntä 15 cm, säkä 74 - 95 cm,
keskipaino uroksella 64 kg, maksimipaino
80 kg ja tavanomainen paino naaraalla hieman yli 40 kg.
Kesällä punaruskeassa
turkissa on riveittäin järjestyneitä kellanvalkoisia tai valkoisia
täpliä, talvella turkki on tumman ruskeanharmaa, täplät erottuvat
vain vaivoin. Vasoneella naaraalla
kesäpuku säilyy syksyllä kauemmin kuin vasattomalla.
Valkoisen peräpeilin
yläpuolella ja sivuilla on tumma juova. Säikähtynyt eläin nostaa peräpeilin
karvat pystyyn, jolloin valkoinen ala suurenee - signaali lauman muille
yksilöille.
Japaninkauriin sarvet ovat samanlaiset kuin nuorella saksanhirvellä, kuitenkin enintään
8-piikkiset. Piikeistä vain yksi molemmissa sarvissa suuntautuu eteen.
Uroksen kiimahuuto on omalaatuinen vihellys.
Tieteellinen lajinimi
nippon, joka on Japanin omakielinen nimi, ilmaisee
lajin alkuperän. Itä-Aasiasta lajia on tuotu moniin Euroopan maihin, joihin on kehittynyt
villinä eläviä kantoja. Saksanhirven kanssa yhteisillä alueilla lajit ovat
risteytyneet.
Levinneisyys
Luontaiset elinalueet Japani,
Mantsuria Kiinassa, Korea, Venäjällä Siperian
itäosat Ussurin alueella, Taiwan sekä Vietnam.
Mahdollisesti sukupuutossa Koreassa ja Vietnamissa.
Venäjän kannan suuruus noin 9 000.
Siirretty mm. Australiaan,
Itävaltaan, Tanskaan, Englantiin, Ranskaan, Irlantiin, Uuteen Seelantiin,
Puolaan, Skotlantiin, Marokkoon, Ruotsiin, Suomeen, Tsekkiin ja Yhdysvaltoihin.
Japaninkauris Suomessa
Japaninkauris mainitaan metsästyslaissamme riistaeläimenä. Syynä tähän
ovat olleet varautumiset sekä japaninkauriiden mahdollisiin siirtoihin
tänne, että lajin ilmaantumiseen rajan takaa.
Suomen Nisäkästieteellinen Seura ry. pitää listallaan Suomessa tavatuista
nisäkäslajeista myös japaninkaurista. Sen mukaan laji on elänyt täällä sekä
istutettuna, että rajan takaa vierailijana.
Vieraileva japaninkauris
on maahamme voinut tulla Venäjän Karjalasta - tämän tapahtuman ajankohta
ei ole tiedossa. Kyseessä lienee kuitenkin hyvin poikkeuksellinen ja harvinainen tapahtuma.
Aikoinaan, rajan taakse
sotien jälkeen jääneellä, Suomelle kuuluneella Karjalan Kannaksella, japaninkauriita on sinne siirrettynä
elänyt.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat
Copyright ©
Flickr/kimtetsu/
Japaninkauriin elämää
Japaninkauris viihtyy parhaiten alueilla, joissa voi päivät piileskellä metsän
tiheän aluskasvillisuuden suojassa ja käydä aamun taikka
illan hämärinä hetkinä ruokailemassa pellolla. Myös sydänyöt
se lepäilee aloillaan. Ruotsissa japaninkauriilla
on todettu nisäkkäillä hyvin harvinainen käyttäytyminen, joka on tulkittava
työkalun käyttämiseksi. Kun uroksen sarvet putoavat, se pureksii oksan pään
pensselimäiseksi ja hankaa sarventynkää tätä vasten, kunnes haava puhdistuu
ja verenvuoto lakkaa. Puhdistus voi kestää 20 minuuttia.
Lisääntyminen
Toisin, kuin saksanhirvellä, lauman johtajauros suvaitsee oman sukupuolensa
muiden yksilöiden oleskelun reviirillä kiima-aikana.
Noin 220 vuorokauden kantoajan jälkeen vasoja
syntyy tavallisimmin yksi. Syntyvän vasan paino on 4,5 - 7 kg.
Vasalla on syntyessään tummanruskea väritys, selkein valkoisin täplin.
Täplät katoavat talvikarvan kasvaessa ja niitä ei yleensä voi nähdä
enää kolmen kuukauden ikäisellä.
Ihan aluksi vasat viettävät
ruohossa aloillaan hyvin piilossa aikaansa, ensimmäiset pari-kolme viikkoa.
Sitten ne siirtyvät seurailemaan emoaan. Vasa jättää emonsa hieman sen jälkeen,
kun uusi vasominen on tapahtunut. Urokset ja naaraat muodostavat omia pieniä laumojaan.
Joskus urokset viettävät aikaansa yksin. Naaraat liikkuvat jälkeläistensä kanssa.
Vankeudessa japaninkauris
elää 15 - 18 vuoden ikäiseksi, mutta joskus jopa yli 20-vuotiaaksi.
Puistojen lemmikkieläiminä
Japanissa japaninkauriita on koristamassa puistoja, ja näitä kesyyntyneitä
kauriita pääsee ruokkimaan ja vaikkapa silittämäänkin. Kuvat yllä ja vasemmalla, Nara, Japani.
Lähteinä
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
Suomen luonto Nisäkkäät Eläimet - Weilin+Göös
Luonnossa Nisäkkäät - Weilin+Göös
IUCN
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin pieni kuva oikealla Copyright
Andrew Belanger
*Kuva Copyright
Miguel Vieira
*Ylin pieni kuva vasemmalla Cervus nippon taiouanus Copyright
Lai Wagtail
*Kuva vasasta Copyright
Cloudtail the Snow Leopard
*Kuva lapsi ja kauriit Copyright
Asier Villafranca
*Isot kuva, kauriiden ruokintaa Narassa Copyright
Tetsushi Kimura
*Ylin iso kuva Cervus nippon pseudaxis Copyright
Joachim S. Müller