TÄPLÄKAURIS (Dama dama)

Täpläkauris on ollut suosittu tarhojen ja puistojen "koristehirvi". Kivikaudella täpläkaurista metsästettiin vielä Keski-Euroopassa, mutta se lienee kuollut maanosastamme sukupuuttoon jo esihistoriallisella ajalla. Holoseenikauden alkaessa, viimeisen jääkauden päättyessä 11 550 vuotta sitten, täpläkauriita asui Välimeren seuduilla, Pohjois-Afrikassa ja Turkissa. Sieltä sen leviäminen alkoi ihmisen myötävaikutuksella ja roomalaiset kuljettivat niitä Brittein saarille asti.

Keskiajalla täpläkauriita alettiin istuttaa linnojen ja kartanoiden puistoihin koristeiksi ja metsästettäväksi. Suomeen täpläkauris tuli 1930-luvulla, silloinhan sen nimi oli kuusipeura. Istutuksen tarkoituksena oli lisätä metsästettävien hirvieläinlajien määrää.

Täpläkauriit Ontariossa, Kanadassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dennis Jarvis

Ihmisen käden jälki

Täpläkauriissa näkyy monia piirteitä, jotka osoittavat ihmisen jo kauan vaikuttaneen eläimen ominaisuuksiin. Eläimen koko, sarvien ominaisuudet ja ennen muuta väritys vaihtelevat kaurisesiintymästä toiseen. Myös käyttäytymisessä voi olla kesytyksen mukanaan tuomaa ainesta.

Ravinto

Täpläkauriin ruoansulatuselimistö on sopeutunut avoimiin oloihin. Se on heinäkasvien sulatuslaitos, joka sietää myös helpommin sulavia lehdeksiä ja ruohoja. Eläin pystyykin sopeuttamaan ruoansulatuksensa vastaamaan vuoden mittaan vaihtelevaa ravintoa ja keskittymään siihen mitä milloinkin on tarjolla. Joskus ateriaksi näyttävät kelpaavan ainakin kokeeksi pyykkinarut, mansikkamaan muovit ja muukin heitteille joutunut tavara. Täpläkauriille pitää kuitenkin olla tarjolla ravintoa jatkuvasti, sillä se ei hirven, valkohäntäkauriin ja metsäkauriin tavoin varastoi ruumiiseensa kovin tehokkaasti rasvaa.

Ominaisuuksia

Täpläkauris noudattaa monessa suhteessa hirvieläinten kultaista keskitietä. Pituus täpläkauriilla on 130 - 160 cm, hännän pituus 16 - 25 cm. Täpläkauriin korkeus on 70 - 90 cm ja paino 30 - 100 kg, pukki on kahden naaraan kokoinen.

Täpläkauriin karvapeite on useimmiten kesällä punaruskea, valkotäpläinen, talvella yksivärisemmän harmaanruskea - väreissä esiintyy muuntelua mustasta valkoisiin albiinoihin.

Lisääntyminen

Kiima-aika, joka täpläkauriilla jakautuu syyskuun ja tammikuun väliin, on poikkeuksellisen pitkä ja sen vilkkain ajankohta vaihtelee eri kauriskannoissa. Vahvimmat urokset keräävät ympärilleen lauman lähes pariutumisvalmiita naaraita. Haaremia puolustetaan kilpakosijoilta ja samalla uros tarkkailee naaraiden pariutumisvalmiutta. Tämä järjestelmä on hirvieläimillä hyvin yleinen. Täpläkaurisuros kaiuttelee kiima-aikana komeita, käheän kaikuvia röhkäisyjä. Tämä ääntely pitää oman lauman koossa ja kilpailijat loitolla.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Ouwesok

Kantoaika on noin 230 vuorokautta ja vasoja syntyy yleensä yksi, joskus kaksi. Emo vetäytyy pari viikkoa ennen synnytystä toukokuussa omiin oloihinsa ja hoitaa aluksi jälkeläistä hieman erillään laumasta, mutta tuo sen pian muiden emo-vasaparien ja etenkin edellisvuotisten naarasvasojensa seuraan.

Täpläkauriiden määrä Suomessa noin 500

Suomessa täpläkauriita on vähän. Melko hajanaiset selonteot kertovat, että täpläkauriita maassamme on noin 500.

Tarhaus

Täpläkauris on villeistä hirvieläimistämme ainoa, jota voidaan lihantuotantomielessä tarhata. Se ei ole helppo hoidettava ja voimakkaat pukit voivat panikoitua ja riehaantua milloin mistäkin syystä. Tarhuri joutuukin siksi viettämään paljon aikaansa täpläkauriittensa kanssa, saadakseen ne kesyiksi ja hallittaviksi.




Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Flickr/Ouwesok

Lähteinä
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
Suomen luonto Nisäkkäät Eläimet - Weilin+Göös
Luonnossa Nisäkkäät - Weilin+Göös

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla ylhäällä Copyright gynti_46
*Kuva vasemmalla ylhäällä Copyright Tambako the Jaguar
*Toiseksi alin kuva Copyright Mark Turner