Neandertalinihminen Lontoon luonnontieteellisessä museossa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Allan Henderson
Neandertalinihmisten yhteisössä heikoimpia ei jätetty yksin
Näin sote-aikana saatamme ajatella, että kaikista ihmisistä huolehtiminen olisi vain modernin,
sivistyneen yhteiskunnan piirre. Näin ei ole asianlaita, sillä jo neandertalinihmiset, ainakin 50 000 vuotta sitten, mutta mitä ilmeisimmin huomattavasti varhemminkin, omasivat sosiaalisen moraalin ja
huolehtivat yhteisöissään vammautuneista ja vanhuksista.
Löydettyjen neandertalinihmisten luurangoissa olleista vammoista on voitu päätellä,
että nämä yksilöt eivät ole voineet tulla toimeen omillaan, eli metsästää taikka
kerätä ravintoa, vaan muiden on täytynyt pitää heistä huolta. Neandertalinihmiset elivät 15 - 30 hengen ryhmissä.
Neandertalinihmiset myös hautasivat kuolleet läheisensä, heitä ei suinkaan vain jätetty niille sijoilleen.
Kaiken lisäksi kuolleiden haudoille siroteltiin kukkiakin. Näin on voitu todeta Koillis-Irakissa sijaitsevan Shanidarin luolasta
löydetyistä, yhdeksästä luurangosta, jotka tunnetaan nimillä nimillä Shanidar I-IX.
Hautaaminen on toimitus, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä hautaajien sosiaalisesta, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä tasosta.
Kantaisä kadoksissa
Samassa, edellä esitetyssä Granadan yliopiston tutkimuksessa huomattiin myös, että yksikään tutkituista ihmisotuksista ei todennäköisesti edusta homo sapiensin ja
neandertalinihmisen yhteistä kantaisää. He uskovatkin, että tämän varhaisen alkuihmisen fossiileja ei ole toistaiseksi löydetty.
Joissain tutkimuksissa tällaiseksi yhteiseksi esi-isäksi on esitetty nykyisen Saksan alueelta tehtyjen löytöjen perusteella heidelberginihmiseksi
nimettyä lajia.
Luiden ja fossiilien perusteella tehdyt tutkimukset ja dna-tekniikkaan perustuvat analyysit ovat usein keskenään ristiriidassa. Fossiilien tutkijat
muun muassa uskovat, että nykyihmiset lähtivät Afrikasta huomattavasti aikaisemmin kuin geenitutkijat väittävät. (Rami Nieminen/Turun Sanomat 24.6.2010)
Olemmeko neandertalinihmisiä?
Olemme - ainakin vähän. Neandertalinihmisethän kaiken kaikkiaan ovat olleet läheisimpiä sukulaisiammekin
ja niillä on ollut samankokoiset tai jopa isommat aivot, kuin ihmisellä.
Minkä verran nykyihmisen perimässä on mukana vaikutteita neandertalinihmisestä,
vai onko laisinkaan, se on ollut kiistanalainen kysymys.
Neandertalinihmiset
ja nykyihmiset elivät rinnatusten Lähi-Idässä
ainakin jo 80 000 vuotta sitten ja myöhemmin
Aasiassa ja Euroopassa.
Vuonna 2010 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä
on tapahtunut risteytymistä noin 70 000 vuotta sitten.
Neandertalinihmiset
ja nykyihmiset ovat siis saaneet
yhteisiä jälkeläisiä, ja nämä jälkeläiset ovat vielä
olleet lisääntymiskykyisiä.
Seuraavaksi ihmisen sukupuussa voitaneen
odottaa neandertalinihmisen ja nykyihmisen
oletetun yhteisen kantamuodon, heidelberginihmisen
(Homo heidelbergiensis), geenikartan
valmistumista, jolloin myös varmistuu sen
asema siinä kehityslinjassa, joka on johtanut
nykyihmiseen.
Herkästi auringossa palava iho ja "iltakukunta" periytyy neandertalilaisilta
Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan 1,8 - 2,6 % muiden, kuin afrikkalaisten DNA:sta koostuu
muinaisen ihmisen ja neandertalihmisen välisestä lisääntymisestä. Toisessa selvityksessä, toukokuussa 2018,
neandertalilaisen DNA:n prosentit ihmisessä ovat 1 - 4 %. Sen verran jokaisessa muussa, kuin afrikkalaisessa ihmisessä, on neandertalilaista perimää.
Neandertalilaisuus näkyy nykypäivän ihmisissä niin, että he voivat olla "illankukkujia", eli ovat taipuvaisia valvomaan iltaisin myöhään.
Ihmislasten iho voi olla myös herkästi auringossa palavaa. Neandertalilaisilta ihmiseen
periytyneitä sairauksia ovat liian korkea kolesteroli, nivelreuma ja skitsofrenia.
Ihminen on terveystilassaan myös hyötynyt neandertalilaisuudesta, sillä neandertalinihminen on geenisiirrossa antanut nykyihmiselle
saakka vastustuskykyä esimerkiksi verenmyrkytystä ja punkkien levittämää aivokalvontulehdusta vastaan.
Suurena häviäjänä ihmisen ja neandertalilaisen välisessä geenisiirrossa on voinut olla
neandertalilainen, sillä yhdeksi sen sukupuuton aiheuttajasyyksi arvellaan niitä sairauksia,
joita neandertalilaiset saivat ihmisiltä. Ne saivat lahjaksi Afrikasta tulleilta ihmisiltä mm. vatsahaavan, herpeksen, tuberkuloosin ja
luonnollisesti vielä kaiken lisäksi lapamadonkin.
Vertaile nykyihmistä ja neandertalinihmistä!
Luolaihminen.
All rights reserved
*Kuva Cave girl - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/Vitrage -
Andrey Ivanov
- Used with permission.
Luolaihminen
Mitä ilmeisimmin luolissa asuneet ihmiset ovat jo vuosituhansien ajan näyttäneet
ihan samanlaisilta, kuin nykyihmiset.
Jos neandertalinihmismies olisi keskuudessamme nyt - jos hänen partansa
ajettaisiin, hiukset leikattaisiin ja päälleen laitettaisiin tyylikäs puku -
ei hän juuri millään tavalla olemukseltaan eroaisi nykymiehestä, kuten
vaikkapa jostakin miespuolisesta ministeristä.
Neandertalinihmiset, kuten cro-magnonin ihmisetkin, asuivat luonnon muovaamissa luolissa.
Luolan edustalla he polttivat nuotiota lämpimikseen ja ruuan valmistukseen.
Neandertalinihmiset metsästivät keihäillä ja olivat ensimmäisiä,
jotka hautasivat kuolleensa. Hautauskulttuuri jos mikä,
on osoitus ihmisyydestä ja erottaa ihmisen eläimestä.
Selviytyäkseen kivikauden ihmiset
joutuivat vaeltamaan laajoilla alueilla riistan perässä, joten asuinluolaa
vaihdettiin aina, kun siirryttiin muualle.
Neandertalinihmisten asuinpaikoilta on löydetty lintujen ja simpukoiden jäänteitä,
mitkä viittaavat käytettyyn ravintoon. Suden- ja karhunkallot
asuinpaikoilla puolestaan kertovat näiden eläinten palvonnasta.
Luolista on löydetty myös osia työkaluista ja piikiviaseista.
Elintavoiltaan ihminen oli aluksi alkukantaisten juurien, marjojen
ja pikkueläinten keräilijä. Kiviesineiden kehittyessä hänestä tuli metsästäjä.
Aika, jonka kuluessa ihminen alkoi valmistaa työkaluja,
tehdä tulta ja asua luolissa, kesti monta sataa tuhatta vuotta.
Vielä tarvittiin pitkä aika siihen, että osattiin tehdä tietokone
ja kehitettiin netti - mutta se on jo toinen tarina.
Taitavaa yhteismetsästystä
Neandertalinihmiset osasivat hyvin käyttää joukkovoimaa ja tehdä yhteistyötä,
jahdatessaan riistasaalista. 120 000 vuotta sitten kaadetun peuran saamista vammoista
on pystytty päättelemään, miten peura sai surmansa.
Puisella työntökeihäällä aiheutetut haavat kertovat, että keihäät olivat iskeytyneet luuhun alhaalta ylöspäin ja hitaasti.
Siitä tutkijat päättelivät, etteivät metsästäjät heittäneet keihäitään, vaan hiipivät lähelle ja työnsivät aseensa saaliiseen.
Tällaiseen tilanteeseen päätyminen on vaatinut neandertalinihmisiltä taidokasta suunnittelua ja yhteistyötä,
kun nopea peura on pitänyt saada ahdistetuksi niin, ettei se ole kyennyt pakenemaan. Yhdeltä metsästäjältä tämä
ei olisi onnistunut.
On myös mahdollista, että neandertalinihmisetkin osasivat myös singota keihäitään, eivät vain pistää niillä.
Maailman vanhin löydetty luolamaalaus, neandertalinihmisen luolamaalaus "Tikapuut" - kuva C.D Standish, A.W.G. Pike ja D.L. Hoffmann.
Tikapuiden ohella neandertalilaisten okranpunaiset ja mustat maalaukset Espanjan luolissa kuvaavat eläinryhmiä,
pisteitä, geometrisia muotoja ja maalattujen kämmenten painalluksia.
Myös neandertalinihmiset olivat luolamaalareita
Pitkään on oltu siinä luulossa, että vain varhaiset ihmiset
(Homo sapiens) ovat olleet kylliksi
kultivoituneita, niin että he ovat kyenneet maalaamaan kuvia luolien seinille.
Nyt on todettu, että myös neandertalinihmiset tekivät luolataidetta jo ainakin 65 000 vuotta sitten.
Näin vanhoja luolamaalauksia on löydetty kolmesta luolasta Espanjassa. Nykyihminen tuli Eurooppaan vasta noin 20 000 vuotta
myöhemmin, joten maalauksia ei ole voinut tehdä kukaan muu, kuin neandertalilaiset.
On mahdollista, että monet niistä Euroopan tiedetyistä luolamaalauksista, joita pidetään ihmisten aikaansaamina,
onkin maalannut neandertalinihminen.
Neandertalilaiset eivät vain pyrkineet kuvaamaan sitä, mitä näkivät, vaan he ymmärsivät jo tuolloin
kuvallisten symbolienkin merkityksen. He ajattelivat näin taidetta luodessaan ihan samalla tavalla, kuin nykypäivän taiteilijatkin.
Eräs tutkija tosin kylläkin myöntää, että neandertalilaiset tekivät taidetta, mutta lisää hieman varautuneesti:
"En haluaisi olla ilkeä, sillä he todellakin tekivät taidetta - mutta niin modernia taidetta, että minä en ymmärrä, mitä se kuvaa".
Pystyihminen
(Homo erectus) kuvassa yllä - käveli pystyssä ihan kuten neandertalinihminenkin.
Pystyihmisen takana kurkkii malapanapinaihminen
(Australopithecus sediba), noin 2 miljoonaa vuotta sitten elänyt ihmisapina, pystykävelijöitä sekin.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright
© Voyageur du Monde
*Photo used with permission.
Ryhdikästä kävelyä pystypäin - ei suinkaan kumarassa löntystäen
Helposti voi mieleen juolahtaa ajatus, että neandertalinihmisten on täytynyt liikkua jotenkin
kömpelösti ja vähintäänkin kumarassa apinoiden tapaan.
Näin ei kuitenkaan ole ollut asianlaita, vaan neandertalilaiset ovat kävelleet pystypäin ja hyvin samanlaisin askelin,
kuin me teemme nykyisin.