Menu
Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä vasemmalla neandertalinihminen Lontoon luonnontieteellisessä museossa, Natural History Museum. Kuvassa yllä oikealla neandertalinihminen Fieldin luonnontieteellisessä museossa, Field Museum of Natural History, Michiganjärven rannalla Chicagossa Yhdysvalloissa.

Lontoon luonnontieteellinen museo esittää, että heidän neandertalinihmisensä on tarkin, tieteellinen käsitys siitä, miltä neandertalinihminen on näyttänyt. Mies perustuu niihin 40 000 vuoden ikäisiin Homo neanderthalensisin jäänteisiin, joiden löytöpaikka on Spy, Belgia. Tämä Belgian neandertalinihminen on iältään vasta noin 20-vuotias, vaikka häntä voisi luulla vanhemmaksikin, ja hänellä on pituutta 155 cm. Neandertalinihmiset olivat hieman nykyihmistä lyhyempiä ja ruumiinrakenteeltaan rotevia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla - Copyright © Neil Howard
*Kuva yllä oikealla - Copyright © Allan Henderson


Tunturisusi Katso kuva yltä vasemmalta.
Tunturisusi Katso kuva yltä oikealta.

NEANDERTALINIHMINEN (Homo neanderthalensis)

Neandertalinihmiset ovat kaikkien nykyihmisten sisarusryhmä, ja näillä oli yhteinen kantamuoto Afrikassa vielä noin 500 000 vuotta sitten. Sekä fossiililöydöt että geenitutkimukset osoittavat, että neandertalinihmisen ja nykyihmisen kehityslinjat erosivat toisistaan noin 400 000 vuotta sitten, ja tähän tapahtumaan liittyy neandertalinihmisen siirtyminen Afrikasta läntiseen Euraasiaan.

Neandertalinihminen eli Neanderthalin ihminen (nimitys Saksassa sijaitsevan löytöpaikan mukaan) kehittyi heidelberginihmisestä ehkä noin 300 000 - 250 000 vuotta sitten ja kuoli sukupuuttoon 40 000 - 35 000 vuotta sitten. Lajin jäännöksiä ei ole löydetty laisinkaan Afrikasta tai Itä-Aasiasta. Sen sijaan jäännöksiä, luita ja leiripaikkoja on löytynyt runsaasti Euroopasta, ja siksi katsotaankin että neandertalinihminen on kehittynyt Euroopassa.

Löytöjä neandertalilaisista on tehty erityisesti lukuisista Ranskan luolista (La Chapelle, Le Moustier, La Ferrassie ym), mutta myös Espanjasta (Bañolas), Belgiasta (Spy), Italiasta (Monte Circeo), Jugoslaviasta (Krapina), Tsekkoslovakiasta (Sipka), Venäjältä (Krim) jne. Euroopan ulkopuolella löytöjä on tehty runsaasti Israelista ja Irakista.

Neandertalinihmiset elivät jääkaudella Euroopassa ja Lähi-Idässä. He asuivat luolissa ja olivat sopeutuneet hyvin jääkauden kylmiin oloihin. He olivat hyviä metsästäjiä ja söivät lähes yksinomaan liharuokaa, kasvikset eivät kuuluneet ruokavalioon.

Noin 60 000 - 52 000 vuotta sitten tapahtui ihmisen massamuuttoa Afrikasta Eurooppaan, ja tämän myötä nämä kaksi lajia, neandertalinihminen ja ihminen kohtasivat taas toisensa kasvokkain.

Luolaihmiset

Neandertalinihminen ja homo sapiens ehkä tiedettyä kaukaisempia sukulaisia

Neandertalinihminen ja homo sapiens kehittyivät omiksi lajeikseen ehkä huomattavasti aiemmin kuin tähän asti on ajateltu. Espanjassa tehdyn tutkimuksen mukaan on mahdollista, että ihmisolennot eriytyivät toisistaan vähintään miljoona vuotta sitten, yli 500 000 vuotta varhemmin kuin monet tutkimukset ovat olettaneet.

Granadan yliopistossa Espanjassa valmistuneessa tutkimuksessa analysoitiin lähes kaikkien varhaisten ihmisolentojen hammasnäytteitä. Tulosten perusteella tutkijat kartoittivat neandertalinihmiselle tyypillisiä piirteitä muissa alkuihmislajeissa. Tutkijat kävivät läpi fossiileja niin Euroopassa, Kiinassa kuin Yhdysvalloissakin. (Rami Nieminen/Turun Sanomat 24.6.2010)

Neandertalinihminen lapsonen

Lapsi, mahdollisimman aito ja realistinen toteutus, Prof. Dr. Christoph P.E. Zollikofer. Kuva Public domain.

Yleispiirteitä

Neandertalinihmiset olivat lyhyitä ja rotevia. Ainakin osa heistä oli vaaleaihoisia. Vihreäsilmäisyys ja punatukkaisuus lienevät olleet yleisiä. Silmäkulmat olivat voimakkaasti kehittyneet ja silmäaukkojen pyöreä muoto oli tyypillinen.

Tyypillinen neandertalinihminen oli pituudeltaan 1,5 - 1,6 m, eli suunnilleen samanmittainen kuin pystyihminen Homo erectus, mutta sitä karkeatekoisempi ja voimakasrakenteisempi suurine käsineen ja jalkoineen.

Pää oli hyvin suuri ja pitkä ja aivokopan tilavuus, 1 500 cm³, oli huomattavasti suurempi, kuin nykyihmisen 1 350 cm³:n aivokoppa. Otsa oli matala ja kalteva, kasvot suuret eteen työntyvine leukoineen.

Älyllisesti he olivat joko tyhmempiä kuin ihmiset, taikka yhtä älykkäitä. Käsityötaidoiltaan ehkä heikompia, kuin ajan ihmiset. Tutkijatkin ovat näissä arvailuissaan varsin heikoilla jäillä. Joka tapauksessa neandertalinihmisetkin osasivat rakentaa työkaluja ja majoja ja käyttää hyödykseen tulta.

Ilmeisesti neandertalinihminen kykeni myös puhumaan, ihan kuten tekee ihminenkin. Ravintona oli suurriista.

Luolaihminen

On tahoja, joidenka mielestä neandertalinihminen kuvataan liikaa nykyihmisen eli meidän näköiseksemme. Vaikka hän olisikin ollut hyvin karkeapiirteinen, kuten pitkätukkainen luolamies kuvassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Vincent Lit




Neandertalinihminen Lontoon luonnontieteellisessä museossa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Allan Henderson


Neandertalinihmisten yhteisössä heikoimpia ei jätetty yksin

Näin sote-aikana saatamme ajatella, että kaikista ihmisistä huolehtiminen olisi vain modernin, sivistyneen yhteiskunnan piirre. Näin ei ole asianlaita, sillä jo neandertalinihmiset, ainakin 50 000 vuotta sitten, mutta mitä ilmeisimmin huomattavasti varhemminkin, omasivat sosiaalisen moraalin ja huolehtivat yhteisöissään vammautuneista ja vanhuksista.

Löydettyjen neandertalinihmisten luurangoissa olleista vammoista on voitu päätellä, että nämä yksilöt eivät ole voineet tulla toimeen omillaan, eli metsästää taikka kerätä ravintoa, vaan muiden on täytynyt pitää heistä huolta. Neandertalinihmiset elivät 15 - 30 hengen ryhmissä.

Neandertalinihmiset myös hautasivat kuolleet läheisensä, heitä ei suinkaan vain jätetty niille sijoilleen. Kaiken lisäksi kuolleiden haudoille siroteltiin kukkiakin. Näin on voitu todeta Koillis-Irakissa sijaitsevan Shanidarin luolasta löydetyistä, yhdeksästä luurangosta, jotka tunnetaan nimillä nimillä Shanidar I-IX. Hautaaminen on toimitus, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä hautaajien sosiaalisesta, kulttuurisesta ja sivistyksellisestä tasosta.
Kantaisä kadoksissa

Samassa, edellä esitetyssä Granadan yliopiston tutkimuksessa huomattiin myös, että yksikään tutkituista ihmisotuksista ei todennäköisesti edusta homo sapiensin ja neandertalinihmisen yhteistä kantaisää. He uskovatkin, että tämän varhaisen alkuihmisen fossiileja ei ole toistaiseksi löydetty. Joissain tutkimuksissa tällaiseksi yhteiseksi esi-isäksi on esitetty nykyisen Saksan alueelta tehtyjen löytöjen perusteella heidelberginihmiseksi nimettyä lajia.

Luiden ja fossiilien perusteella tehdyt tutkimukset ja dna-tekniikkaan perustuvat analyysit ovat usein keskenään ristiriidassa. Fossiilien tutkijat muun muassa uskovat, että nykyihmiset lähtivät Afrikasta huomattavasti aikaisemmin kuin geenitutkijat väittävät. (Rami Nieminen/Turun Sanomat 24.6.2010)

Olemmeko neandertalinihmisiä?

Olemme - ainakin vähän. Neandertalinihmisethän kaiken kaikkiaan ovat olleet läheisimpiä sukulaisiammekin ja niillä on ollut samankokoiset tai jopa isommat aivot, kuin ihmisellä.

Minkä verran nykyihmisen perimässä on mukana vaikutteita neandertalinihmisestä, vai onko laisinkaan, se on ollut kiistanalainen kysymys. Neandertalinihmiset ja nykyihmiset elivät rinnatusten Lähi-Idässä ainakin jo 80 000 vuotta sitten ja myöhemmin Aasiassa ja Euroopassa.

Vuonna 2010 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan neandertalinihmisen ja nykyihmisen välillä on tapahtunut risteytymistä noin 70 000 vuotta sitten. Neandertalinihmiset ja nykyihmiset ovat siis saaneet yhteisiä jälkeläisiä, ja nämä jälkeläiset ovat vielä olleet lisääntymiskykyisiä.

Seuraavaksi ihmisen sukupuussa voitaneen odottaa neandertalinihmisen ja nykyihmisen oletetun yhteisen kantamuodon, heidelberginihmisen (Homo heidelbergiensis), geenikartan valmistumista, jolloin myös varmistuu sen asema siinä kehityslinjassa, joka on johtanut nykyihmiseen.

Herkästi auringossa palava iho ja "iltakukunta" periytyy neandertalilaisilta

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan 1,8 - 2,6 % muiden, kuin afrikkalaisten DNA:sta koostuu muinaisen ihmisen ja neandertalihmisen välisestä lisääntymisestä. Toisessa selvityksessä, toukokuussa 2018, neandertalilaisen DNA:n prosentit ihmisessä ovat 1 - 4 %. Sen verran jokaisessa muussa, kuin afrikkalaisessa ihmisessä, on neandertalilaista perimää.

Neandertalilaisuus näkyy nykypäivän ihmisissä niin, että he voivat olla "illankukkujia", eli ovat taipuvaisia valvomaan iltaisin myöhään. Ihmislasten iho voi olla myös herkästi auringossa palavaa. Neandertalilaisilta ihmiseen periytyneitä sairauksia ovat liian korkea kolesteroli, nivelreuma ja skitsofrenia.

Ihminen on terveystilassaan myös hyötynyt neandertalilaisuudesta, sillä neandertalinihminen on geenisiirrossa antanut nykyihmiselle saakka vastustuskykyä esimerkiksi verenmyrkytystä ja punkkien levittämää aivokalvontulehdusta vastaan.

Suurena häviäjänä ihmisen ja neandertalilaisen välisessä geenisiirrossa on voinut olla neandertalilainen, sillä yhdeksi sen sukupuuton aiheuttajasyyksi arvellaan niitä sairauksia, joita neandertalilaiset saivat ihmisiltä. Ne saivat lahjaksi Afrikasta tulleilta ihmisiltä mm. vatsahaavan, herpeksen, tuberkuloosin ja luonnollisesti vielä kaiken lisäksi lapamadonkin.

Nykyihminen ja neandertalinihminen

Nykyihminen ja neandertalinihminen Vertaile nykyihmistä ja neandertalinihmistä!

Cave girl

Luolaihminen.

All rights reserved
*Kuva Cave girl - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Vitrage - Andrey Ivanov - Used with permission.


Luolaihminen

Mitä ilmeisimmin luolissa asuneet ihmiset ovat jo vuosituhansien ajan näyttäneet ihan samanlaisilta, kuin nykyihmiset. Jos neandertalinihmismies olisi keskuudessamme nyt - jos hänen partansa ajettaisiin, hiukset leikattaisiin ja päälleen laitettaisiin tyylikäs puku - ei hän juuri millään tavalla olemukseltaan eroaisi nykymiehestä, kuten vaikkapa jostakin miespuolisesta ministeristä.

Neandertalinihmiset, kuten cro-magnonin ihmisetkin, asuivat luonnon muovaamissa luolissa. Luolan edustalla he polttivat nuotiota lämpimikseen ja ruuan valmistukseen. Neandertalinihmiset metsästivät keihäillä ja olivat ensimmäisiä, jotka hautasivat kuolleensa. Hautauskulttuuri jos mikä, on osoitus ihmisyydestä ja erottaa ihmisen eläimestä.

Selviytyäkseen kivikauden ihmiset joutuivat vaeltamaan laajoilla alueilla riistan perässä, joten asuinluolaa vaihdettiin aina, kun siirryttiin muualle. Neandertalinihmisten asuinpaikoilta on löydetty lintujen ja simpukoiden jäänteitä, mitkä viittaavat käytettyyn ravintoon. Suden- ja karhunkallot asuinpaikoilla puolestaan kertovat näiden eläinten palvonnasta. Luolista on löydetty myös osia työkaluista ja piikiviaseista.

Elintavoiltaan ihminen oli aluksi alkukantaisten juurien, marjojen ja pikkueläinten keräilijä. Kiviesineiden kehittyessä hänestä tuli metsästäjä. Aika, jonka kuluessa ihminen alkoi valmistaa työkaluja, tehdä tulta ja asua luolissa, kesti monta sataa tuhatta vuotta.

Vielä tarvittiin pitkä aika siihen, että osattiin tehdä tietokone ja kehitettiin netti - mutta se on jo toinen tarina.

Taitavaa yhteismetsästystä

Neandertalinihmiset osasivat hyvin käyttää joukkovoimaa ja tehdä yhteistyötä, jahdatessaan riistasaalista. 120 000 vuotta sitten kaadetun peuran saamista vammoista on pystytty päättelemään, miten peura sai surmansa.

Puisella työntökeihäällä aiheutetut haavat kertovat, että keihäät olivat iskeytyneet luuhun alhaalta ylöspäin ja hitaasti. Siitä tutkijat päättelivät, etteivät metsästäjät heittäneet keihäitään, vaan hiipivät lähelle ja työnsivät aseensa saaliiseen.

Tällaiseen tilanteeseen päätyminen on vaatinut neandertalinihmisiltä taidokasta suunnittelua ja yhteistyötä, kun nopea peura on pitänyt saada ahdistetuksi niin, ettei se ole kyennyt pakenemaan. Yhdeltä metsästäjältä tämä ei olisi onnistunut.

On myös mahdollista, että neandertalinihmisetkin osasivat myös singota keihäitään, eivät vain pistää niillä.

Luolamaalaus

Maailman vanhin löydetty luolamaalaus, neandertalinihmisen luolamaalaus "Tikapuut" - kuva C.D Standish, A.W.G. Pike ja D.L. Hoffmann. Tikapuiden ohella neandertalilaisten okranpunaiset ja mustat maalaukset Espanjan luolissa kuvaavat eläinryhmiä, pisteitä, geometrisia muotoja ja maalattujen kämmenten painalluksia.

Myös neandertalinihmiset olivat luolamaalareita

Pitkään on oltu siinä luulossa, että vain varhaiset ihmiset (Homo sapiens) ovat olleet kylliksi kultivoituneita, niin että he ovat kyenneet maalaamaan kuvia luolien seinille.

Nyt on todettu, että myös neandertalinihmiset tekivät luolataidetta jo ainakin 65 000 vuotta sitten. Näin vanhoja luolamaalauksia on löydetty kolmesta luolasta Espanjassa. Nykyihminen tuli Eurooppaan vasta noin 20 000 vuotta myöhemmin, joten maalauksia ei ole voinut tehdä kukaan muu, kuin neandertalilaiset. On mahdollista, että monet niistä Euroopan tiedetyistä luolamaalauksista, joita pidetään ihmisten aikaansaamina, onkin maalannut neandertalinihminen.

Neandertalilaiset eivät vain pyrkineet kuvaamaan sitä, mitä näkivät, vaan he ymmärsivät jo tuolloin kuvallisten symbolienkin merkityksen. He ajattelivat näin taidetta luodessaan ihan samalla tavalla, kuin nykypäivän taiteilijatkin.

Eräs tutkija tosin kylläkin myöntää, että neandertalilaiset tekivät taidetta, mutta lisää hieman varautuneesti: "En haluaisi olla ilkeä, sillä he todellakin tekivät taidetta - mutta niin modernia taidetta, että minä en ymmärrä, mitä se kuvaa".
Homo erectus

Pystyihminen (Homo erectus) kuvassa yllä - käveli pystyssä ihan kuten neandertalinihminenkin. Pystyihmisen takana kurkkii malapanapinaihminen (Australopithecus sediba), noin 2 miljoonaa vuotta sitten elänyt ihmisapina, pystykävelijöitä sekin.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Voyageur du Monde
*Photo used with permission.


Ryhdikästä kävelyä pystypäin - ei suinkaan kumarassa löntystäen

Helposti voi mieleen juolahtaa ajatus, että neandertalinihmisten on täytynyt liikkua jotenkin kömpelösti ja vähintäänkin kumarassa apinoiden tapaan.

Näin ei kuitenkaan ole ollut asianlaita, vaan neandertalilaiset ovat kävelleet pystypäin ja hyvin samanlaisin askelin, kuin me teemme nykyisin.

Aivojen muodolla kilpailuetua

Neandertalilaisten aivot olivat yhtä suuret, kuin nykyihmisenkin, joten älyllisesti he olivat nykyihmisen tapaan kehittyneitä. Mutta aivot eivät kehittyneet ensimmäisen elinvuoden aikana samalla tavalla.

Ihan samoin, kuin nykyihmiselläkin, myös syntyvällä neandertalinihmisellä oli pitkulainen kallo. Tällainen kallon muoto helpottaa syntyvän lapsen kulkua synnytyskanavassa. Meillä nykyihmisillä kallo muuttuu syntymistapahtuman jälkeen ensimmäisen elinvuoden aikana pyöreämmäksi. Neandertalinihmisillä kallo säilytti pitkulaisen muotonsa, simpanssien kallon tapaan, koko aikuisiän.

Pään ja myös aivojen muotoutuminen pyöreämmäksi on parantanut nykyihmisen kykyä abstraktiin ajatteluun eli älylliset kyvyt ovat parantuneet. Tämä on antanut aikanaan kilpailuedun neandertalinihmiseen verrattuna.

Neandertalinihminen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Matt Dwen


Sukupuutto 40 000 vuotta sitten - miksi neandertalinihminen katosi!?

Neandertalinihminen ja nykyihminen (Homo sapiens) elivät pitkiä aikoja Euroopassa samoilla alueilla. Varmasti he kamppailivat samoista elintiloista ja samoista riistoista ja kohtasivat toisiaan tämän tästä. Onhan heidän todettu ristetyneenkin ja saaneen yhteisiä jälkeläisiä.

Neandertalinihmiset katosivat ilmeisesti ehkä noin 40 000 - 35 000 vuotta sitten. Eräiden arvioiden mukaan viimeisimmät neandertalilaiset katosivat Iberian niemimaalta kuitenkin vasta 28 000 vuotta sitten.

Miksi neandertalinihminen katosi, kuoli sukupuuttoon, vaikka vantterana ja lihaksikkaana hänen olisi luullut selviytyvän vihamielisistä kohtaamisista nykyihmisen kanssa jopa voitokkaasti. Ilmeisesti näissä samoilla elinalueilla tapahtuneissa valtakamppailuissa nykyihminen pärjäsi paremmin älynsä ja sopeutuvaisuutensa ansiosta. Nykyihminen kehitti parempia metsästysvälineitä ja -menetelmiä ja ratkoi muitakin selviytymiseen liittyviä ongelmia fiksummin. Nykyihminen myös ilmeisesti lisääntyi tehokkaammin, kuin neandertalinihminen. Mukana siinä, että kumpi selviytyi ja kumpi kuoli, saattoi olla lukuisia muitakin tekijöitä, kuten sairauksia - ja onneakin.

On väitetty, että nykyihminen olisi tappanut neandertalinihmisen sukupuuttoon. Monet tutkijat kuitenkin uskovat, että neandertalinihmiset katosivat siksi, että eivät kyenneet sopeutumaan jääkauden ajan nopeisiin ilmastonvaihteluihin. Viimeisimmäksi, ratkaisevaksi tuhoksi on voinut koitua tulivuorenpurkaus, joka on aiheuttanut vuosiksi "vulkaanisen talven". Viimeiset neandertalinihmiset asuivat Euroopan eteläisimmässä kolkassa Iberian niemimaalla, Gibraltarissa.

Uusi teoria neandertalilaisten tuhosta

Uuden teorian mukaan nykyihmisen esi-isät vyöryivät Eurooppaan sellaisella voimalla, että maanosaa jo pitkään asuttanut neandertalin ihminen yksinkertaisesti jäi heidän jalkoihinsa. Näin väittävät Cambridgen yliopiston tutkijat Science-lehdessä julkistetussa tutkimuksessaan, kertoo Daily Telegraph. Tutkimuksen mukaan nykyihmisen esi-isiä oli kymmenkertainen määrä neandertalin ihmiseen. Suuren väestöeron seurauksena neandertalin ihminen joutui erittäin epäsuotuisaan asemaan kilpailtaessa ruoasta, tutkijat sanovat.

Neandertalin ihmisen nopeaa katoamista on pitkään pohdittu tiedeyhteisössä. Cambridgen tutkijat toteavat myös, että nykyihmisen sosiaaliset verkostot ja työkalut olivat paremmat kuin neandertalilaisilla.

Tutkijat perustavat teoriansa Ranskasta löydettyihin arkeologisiin todisteisiin. Niiden perusteella neandertalin ihmiset vetäytyivät yhä syrjäisemmille ja vaikeasti asuttaville alueille nykyihmisen tieltä. (Uusi Suomi 29.7.2011)

Erään neandertalinihmisen kuolema keihäästä Irakissa

Journal of Human Evolution -tiedelehdessä julkaistiin vuonna 2009 tutkimus, jossa selvitettiin erään neandertalinihmisen kohtalo nykyisen Irakin alueella. Tämä neandertalinihminen näyttää tällöin joutuneen nykyihmisen surmaamaksi. Tutkijat ovat löytäneet alueelta usean neandertalinihmisen jäänteitä. Yhdellä näistä on pahoin vaurioitunut kylkiluu, joka on mitä ilmeisimmin rikkoutunut nykyihmisen heittämästä keihäästä. Vaikka nykyihmisen esi-isä olisikin kuollut keihään osumaan, lajit eivät ole olleet sodassa, eikä nykyihmisen kehittynyt keihästeknologia ole neandertalinihmisten häviämisen syy. (Turun Sanomat 25.8 2009)

Genetiikka ja moderni tiede apuna neandertalinihmisen ja ihmisen keskinäisessä vertailussa

Neandertalinihminen on nykypäivän ihmisen lähin sukulainen. Siksi on luonnollista vertailla ihmistä neandertalinihmiseen, kun selvitellään sitä, miten ihminen kehittyi ja miksi me olemme sellaisia, kuin olemme. Muinaisista luista saadun geeniaineistom avulla on voitu tutkia mm. patogeenien evoluutiota.

Tämän tutkimuksen myötä myös käsityksemme neandertalinihmisestä kirjoitetaan uusiksi. Neandertalilaiset eivät olleetkaan karkeita ja yksioikoisesti toimivia, kuten heitä pitkään on kuvailtu, vaan he saattoivat olla yllättävän samanlaisia, kuin me.

Jos eroja haluaa löytää, niin yksi niistä on se, että neandertalilaiset eivät rakentaneet veneitä eivätkä lähteneet merille, kuten tekivät ensimmäiset ihmiset jo 100 000 vuotta sitten. Neandertalilaiset ilmeisestikin ajattelivat, että on hyvin riskialtista lähteä merelle, kun sieltä ei näy laisinkaan vastarantaa eikä voi tietää, mitä löytyy. Erään tutkijan mukaan ihmiskunnan suurin kysymys on se, että miksi sitten ihminen oli niin "hullu", että lähti merille - ja teki loputtomassa kokeilun halussaan kaikkea mahdollista muutakin sellaista, joka ensialkuun saattoi vaikuttaa käsittämättömältä, mutta johti lopulta ihmisyyden syntyyn ja ihmiskunnan voittokulkuun.

Neandertalinihminen

Neandertalinihmisen kallo, joka on pitkulaisempi, kuin nykyihmisen kallo - American Museum of Natural History, New York, USA - 29.12.2010.

Lähteet

ScienceDaily 22.2.2018: Neanderthals were artistic like modern humans
Science News 10.10.2017: We're more Neandertal than we thought
The Guardian 11.5.2018: Scientists to grow 'mini-brains' using Neanderthal DNA
Yle Uutiset 27.6.2018: Yhteistyö oli voimaa myös neandertalilaisille - ovela metsästäminen ei ole vain nykyihmisten taito
Yle Uutiset 8.4.2018: Neandertalilaisista tutkituimmalla on aina vain kerrottavaa - tarkentuneet menetelmät paljastavat yhä enemmän
Yle Tiede: Vatsahaava, herpes, tuberkuloosi ja lapamato. Siinä Afrikasta tulleen ihmisen huomenlahjat neandertalilaisille.
Esihistoriallinen eläinmaailma - Gummerus
Combi tietosanakirja - Tammi
Kodin suuri tietosanakirja - Weilin + Göös
YLE: Ardi on ihmisen neljä miljoonaa vuotta vanha esiäiti.
CO2-raportti: Uusi selitys neandertalinihmisen häviämiseen: "Tulivuoria ja ilmastonmuutos".
Petter Portin: Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta.
Yliopistolehti: Kulttuurin kipinä - tulen historiasta.
Spectrum: Ihminen - WSOY
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi: Miksi neandertalinihminen hävisi?
Tieteen Kuvalehti: Neandertalinihmisen aivot jäivät pitkulaisiksi.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) - Copyright Peter Jan Haas
*Kuva Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kallosta oikealla - Copyright e_monk
Neandertalinihminen
Neandertalinihminen

Aikuinen mies, museon näyttely.
Neandertalinihmiset
Neandertalinihmisiä talvinuotiolla

Tässä on pysähdytty pienelle lepotauolle nuotion ääreen, mutta ainakaan yöpyminen ei näissä oloissa liene onnistunut avotaivaan alla edes neandertalinihmisille.
All rights reserved
*Kuva Neanderthal man - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/skunk257 - Used with permission.
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***