Arkkienkeli Gabriel Marian luona
Yllä kuvassa arkkienkeli Gabriel on ilmoittamassa Marialle, että hän on synnyttävä
lapsen, joka on oleva Messias. Maalaus espanjalainen Bartolomé Esteban Murillo (1618 - 1682).
Mariasta evankeliumit kertovat Jeesuksen lapsuuden
ja kärsimyshistorian yhteydessä. Lisäksi hänet mainitaan läsnä olevana Kaanaan häissä
ja Kapernaumissa. Apostolien teoissa hänet mainitaan Jerusalemin seurakunnan jäsenenä.
Mariaa koskeviin raamatunkohtiin ja Jesajan ennustukseen liittyen vanha kirkko opetti,
että Jeesus oli syntynyt neitsyestä. Tähän liittyi oppi, jonka mukaan Maria
oli pysyvästi neitsyt.
Mariologia eli oppia Mariasta juhlistaa Neitsyt Mariaa rukouksin ja kirkkovuoden juhlin.
Tunnetuin näistä mariaanisista rukouksista on Luukkaan evankeliumiin pohjautuva
ns. enkelin tervehdys eli Ave Maria.
JEESUS KRISTUS
Jeesus on syntynyt vuosien 7 - 4 eKr välillä, sillä evankeliumin mukaan hän syntyi
kuningas Herodes Suuren hallitessa ja tämä kuoli 4 eKr.
Jeesus syntyi tallissa, koska majatalossa ei ollut tilaa.
Jeesuksen elämä on nykyisinkin monenlaisen, uuden tutkimuksen kohteena.
Esimerkiksi paavi Benedictus XVI kirjoittaa kirjassaan L'infanzia di Gesu (Jeesuksen lapsuus),
joka julkistettiin 2012, että Jeesus Nasaretilaisen synnyinpaikalla ei esimerkiksi ollut laisinkaan aasia eikä härkää.
Aasi ja härkä on sinne aikanaan lisätty tarina, jolla on saatu Jeesuksen syntymään lisätenhoa.
Vaikka härkää tai tallia ei ehkä ollutkaan, Jeesuksen jumalallista alkuperää koskeva käsitys pitää paavin mukaan paikkansa.
Neitseestä syntyminen ei siis ole myytti vaan historiallinen totuus paavin mukaan.
Kristinuskon perustaja ja kristittyjen näkemyksen mukaan Jumalan Poika,
Jeesus syntyi Juudean Betlehemissä, Marian poikana, kristittyjen uskomuksen
mukaan neitseellisesti.
Jumalallisen sikiämisen ideassa olennaista ei ole se, miten hedelmöittyminen fysiologisesti tapahtui, vaan se, että Jeesuksen elämä
sen alusta lähtien oli Jumalan erityinen teko. Neitseellinen syntymä korostaa Jeesuksen erityisyyttä.
Pikku-Jeesus ja Pikku-Johannes-Kastaja. Espanjalainen Bartolomé Esteban Murillo (1618 - 1682).
Uskontunnustukseen lause "syntyi neitsyt Mariasta" otettiin aikanaan puolustamaan Jeesuksen täyttä ihmisyyttä.
Haluttiin korostaa, että Jeesus syntyi ja oli todellinen ihminen eikä vain ihmishahmoinen Jumala.
Marian mies, Joosef, opetti tiettävästi nuorelle Jeesukselle
kirvesmiehen taitoja, mutta sen lisäksi Jeesuksen nuoruudesta tiedetään varsin vähän.
Jeesuksen myöhempiä vaiheita kuvataan neljässä evankeliumissa. Sen jälkeen, kun
Jeesuksen serkku, Johannes Kastaja oli kastanut Jeesuksen, tämä kokosi avukseen 12 opetuslasta
ja aloitti saarnaajan työnsä. Jeesus sai myötäelämiskykynsä ja parantajantaitojensa
ansiosta osakseen tavallisen kansan palvovan rakkauden, mutta herätti toisaalta fariseusten
ja hallitsevan luokan vihan, arvostelemalla ankarasti vallitsevia oloja.
Tämä vihamielisyys johti lopulta siihen, että roomalaiset sotilaat pidättivät
Jeesuksen. Seurauksena oli oikeudenkäynti, jossa Jeesus tuomittiin kuolemaan -
jumalanpilkasta syytettynä. Noin 30-vuotiaana Jeesus kuoli ristiinnaulittuna,
Golgatalla.
Vuorisaarna - maailman kuuluisin puhe
Jeesuksen vuorisaarna lienee maailman kuuluisin ja arvostetuin puhe.
Sitä ovat ihailleet monet sellaisetkin, jotka eivät usko Jeesukseen Jumalan Poikana ja maailman Vapahtajana.
Matteuksen 5.-7. lukuja sanotaan Vuorisaarnaksi, koska Jeesus piti tämän saarnansa vuorelta suurelle kansanjoukolle ja
opetuslapsilleen istualtaan (5:1-2). Jeesuksen opetustilaisuudet kestivät usein aamusta iltaan. Näin lienee vuorisaarnankin suhteen.
Vuorisaarna on tunnustettu yli uskontorajojen sen yleisinhimillisen ja yleismaailmallisen etiikkansa johdosta.
Matteus esittää Jeesuksen yksityiskohtaisen laintulkinnan.
Vuorisaarna onkin pääosiltaan käskyjen ja hengellisten ohjeiden selitystä. Kymmenen käskyn laki annettiin vuorella
ja nyt annetaan vuorella lain oikea syventävä selitys.
Jeesus puhuu siitä, mitä sen ajan oppineet ovat vaatineet kansalta ja mitä hän itse vaatii opetuslapsiltaan.
Vuorisaarnan tunnetuimpia osia ovat "Isä meidän" -rukous, opetukset "kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille,
tehkää te heille", "älkää tehkö pahalle vastarintaa" -
ja kehotus siitä, että "jos joku läimäyttää sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin."
Myös ohje "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi", sekä saarnan alkuosan sanat "Autuaita ovat...".
ovat vuorisaarnan kuuluisaa sanomaa koko ihmiskunnalle.
Jeesus parantajana.
Jeesus parantajana - katsojat seuraavat tapahtumaa
kuiskutellen hämmästyneinä
Puheiden ja vertausten lisäksi evankelistat kertovat tunnusteoista, erityisesti
parantamisista. Uuden Testamentin evankeliumien mukaan Jeesus suoritti elinaikanaan useita ihmeparannuksia ja
hänen ristinkuolemansa jälkeenkin niitä tapahtui hänen nimessään. Jeesus oli myös kehottanut
opetuslapsiaan: "Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia, ajakaa ulos riivaajia."
Sairaus ja kuolema ovat aina olleet ihmisen elämää väkevästi koskettavia asioita. Siten on ymmärrettävää, että
ihmiset ovat pyynnöin ja rukouksin kääntyneet Jumalan ja Kristuksen puoleen, saadakseen taudin ja
kuoleman uhatessa itselleen parannusta tai ainakin toivoa ja lohdutusta.
Rukouksen voimaan eniten uskovat halusivat luottaa tautien parantamiseen yksinomaan Jeesuksen nimessä.