Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä

"Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä. Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: "Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme." Jeesus vastasi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?" Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti. Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä. Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä." - Luuk. 2: 41 - 52.

JEESUKSEN LAPSUUS

Kun Jeesus syntyi, hallitsi maata kuningas Herodes, joka ei suinkaan ilahtunut kuullessaan, että uusi kuningas oli syntynyt Betlehemiin. Hän lähettikin kaikki sotilaansa etsimään lasta. Hirmuhallitsija Herodes ei tyytynyt vain etsintöihin, vaan hän lähetti knihtinsä tappamaan ja virtaan heittämään kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset, jotta tuleva kuningas saisi surmansa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sofi

Silloin enkelit ilmoittivat Joosefille, että hänen on lähdettävä Jeesuksen ja Marian kanssa pakoon Egyptiin, niin ettei Herodes kykenisi löytämään Jeesusta. Niin he lähtivät matkaan ja olivat Egyptissä niin kauan, kunnes enkeli ilmoitti Joosefille, että on turvallista palata. He asettuivat asumaan Nasaretin kaupunkiin, jossa heidän ystävänsäkin olivat.





Jeesus puusepänopissa - puuseppää aina tarvitaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © More Good Foundation

Jeesuksen lapsuus - koulua, puusepänoppia ja rukoilua Nasaretissa

Tiedämme Jeesuksen lapsuuden perheestä vain vähän. Hänellä oli ainakin äiti, veljiä ja sisaria. Varhaisimmassa lähteessä, Markuksen evankeliumissa (n. vuodelta 70 jKr.) mainitaan nimeltä äiti Maria sekä veljet Jaakob, Joosef, Juudas ja Simon. Sisaret jäävät nimeämättä (Mark.6:3). Antiikin perhekäsitys oli laaja. Sisarukset ovat voineet olla eri isästä tai jopa serkkuja. Perhepiiriin on kuulunut useita lapsia ja voidaan puhua maaseutukylän suurperheestä.

Lapsuutensa Jeesus vietti Nasaretin kylässä Galilean maaseudulla, Rooman valtakunnan syrjäisessä provinssissa. Kaikki lapset käyvät koulua ja niin teki Jeesuskin. Hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan Nasaretissa synagogan koulussa.

Koulun ohella Jeesus oppi myös puusepän taitoja isältään Joosefilta, joka oli puuseppä. Puuseppien ammatti, kuten monet muutkin ammatit, kulkivat jo tuolloin suvussa ja pojat oppivat isänsä ammatin. Jeesus oppi tekemään ahkerasti työtä Joosefin rinnalla.

Äidiltään Marialta Jeesus kuuli kertomuksia Jumalasta. Maria opetti hänet myös rukoilemaan. Kaikenlaisia muitakin asioita hän oppi kaikkien lasten tapaan, ja vielä enemmänkin, koska oli kiinnostunut oppimaan. Hänen äidinkielensä oli heprean läheinen sukukieli aramea. Jeesus osasi myös hepreaa, pyhien kirjoitusten kieltä ja ehkä hiukan ajan yleiskieltä kreikkaa.

Juutalaiset perinteet

Jeesus syntyi juutalaiseen perheeseen ja oli itse juutalainen, sillä hänen äitinsä ja kasvattajaisänsä olivat juutalaisia. Jeesuksen perhe oli juutalainen ja noudatti juutalaista lakia. Niinpä myös erilaiset ruokaan ja puhtauteen liittyvät juutalaiset säännökset ovat kuuluneet arkiseen elämään. Sapattia on vietetty viikottain ja myös temppelissä on käyty harjoittamassa hartautta, uhraamassa ja juhlimassa. Kaikkien juutalaisten poikien tavoin Jeesus tutki pyhiä kirjoituksia ja juutalaisia lakeja.



Jeesus teinipoikana äitinsä ja isänsä kanssa. Maria, Jeesus ja Joosef.

Jeesus 12-vuotiaana pääsiäisjuhlilla

Daavidin suvusta polveutuneen Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta on niukasti tietoja. Uusi Testamentti kertoo varsin niukasti Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta. Jo varhain kristityt alkoivat kysellä, millainen lapsi hän mahtoi olla, missä ja kenen kanssa hän leikki Nasaretissa. Oliko hän etevä oppilas koulussa?

Jeesuksen lapsuudesta ennen sitä ajankohtaa, jolloin hän täytti 12 vuotta, ei evankeliumeissa ole hänen syntymänsä jälkeen mitään tietoa. 12-vuotiaina juutalaiset pojat ovat lain mukaan lain edessä täysi-ikäisiä, ja siksi Jeesuksestakin kerrotaan vasta tässä iässä. Tuomaan lapsuusevankeliumissa tosin kerrotaan Jeesuksen lapsuudesta, viisivuotiaasta kaksitoistavuotiaaksi, mutta sitä pidetään sepitettyinä tarinoina ja tulkittuina legendoina.

Kaksitoistavuotiaana Jeesus pääsi perheensä mukana jokavuotisille pääsiäisjuhlille, joita vietettiin Jerusalemissa. Tätä tärkeää juhlaa vietettiin sen tapahtuman muistoksi, kun Jehova auttoi juutalaisia pakenemaan Egyptin orjuudesta noin 1 400 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Tätä juhlaa odotettiin hartaasti ja sinne matkattiin yhdessä lukuisten muiden ihmisten kanssa. Naiset ja miehet kävelivät eri ryhmissä, ja joka ilta leiriytyessään matkan varrelle perheet kokoontuivat yhteen päivälliselle. Jerusalemissa Jeeus sai Marian ja Joosefin opastuksella tutustua myös isoon ja hienoon temppeliin, joka teki Jeesukseen suuren vaikutuksen.

Jeesus temppelissä pappien seurassa

Jerusalemin pääsiäisjuhlien lähestyessä loppuaan oli aika lähteä kotimatkalle. Maria ja Joosef eivät kuitenkaan kotimatkallaan löytäneet Jeesusta mistään, mutta ajattelivat, että hän oli varmaankin muiden poikien kanssa touhuilemassa jotakin.

Lopulta he lähtivät etsimään Jeesusta, kysellen kaikilta vastaantulijoilta, olivatko he nähneet Jeesusta, mutta kukaan ei ollut nähnyt. Kun Jeesusta ei vain alkanut näkyä, alkoivat Maria ja Joosef todella huolestua. Sitten he ajattelivat, että jospa Jeesus on Jerusalemissa temppelissä, jossa he olivat yhdessä aiemmin käyneet ja riensivät sinne.



Jeesus keskustelee 12-vuotiaana Jerusalemin temppelissä pappien kanssa - tanskalainen Carl Bloch (1834 - 1890).

Temppelistähän Maria ja Joosef Jeesuksen sitten löysivätkin, jouduttuaan etsimään häntä kolmen päivän ajan. Siellä Jeesus heidän suureksi hämmästyksekseen keskusteli hartaasti ja innolla pappien kuin vertaistensa kanssa, jopa viisaamminkin kuin papit. Papit hämmästelivät Marialle ja Joosefille, että kuinka heidän poikansa voikin jo 12-vuotiaana tietää niin paljon ja olla niin viisas!

Maria ja Joosef löytävät Jeesuksen temppelistä - flaamilaissynt. ransk. Philippe de Champaigne (1602 - 1674).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © jean louis mazieres

Jeesus huomasi silloin, kuinka huolestuneita hänen vanhempansa olivat ja kiirehti sanomaan rauhoittelevasti heille: "Kyllä teidän olisi pitänyt arvata mistä minut löytää. Tämä on minun Taivaallisen Isäni huone ja täällä minun on hyvä olla."

Jeesuksen vastaus vanhemmilleen osoittaa, että Jeesus tiedosti jo lapsena olevansa Jumalan Poika: "Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona." (4.2) Isällä hän tarkoitti Jumalaa. Juutalaisuudessa ihminen ei kutsu Jumalaa Isäksi.

Synagogassa kokoontuminen sapattina pyhiä kirjoituksia kuulemaan oli Jeesuksen lapsuuden aikoihin nouseva perinne. Jerusalemin temppeli oli erilainen kuin nykyajan temppelit. Se oli hyvin suuri, ja pihat ja käytävät olivat täynnä ihmisiä. Ihmiset toivat temppeliin eläimiäkin, joita papit uhrasivat.

Oliko Jeesus ihan oikeasti olemassa? - Joosef Jeesuksen isänä

Jeesuksen syntymästä tiedetään historiallisessa valossa hyvin vähän. Teologian tohtori Sakari Häkkisen mukaan siitä ei tiedetä mitään. Hänen mukaansa voidaan sanoa kuitenkin äärimmäisellä todennäköisyydellä, että Jeesus Nasaretilainen on ollut oikeasti elänyt historiallinen henkilö.



Pyhä perhe arjen askareissa - John Rogers Herbert (1810 - 1890).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Birmingham Museum and Art Gallery

Jeesuksen isää tohtori Häkkinen pitää kuitenkin jälkeenpäin keksittynä henkilönä. Isästäkään ei kerrota varhaisissa teksteissä mitään. Markuksen evankeliumissa ei kerrota Joosefista ja todennäköisesti Joosefin esikuva tulee vanhasta testamentista Matteuksen evankeliumiin. Häkkisen mukaan Joosef on kirjallinen luomus, emmekä oikeasti tiedä, kuka oli Jeesuksen isä.

Teologian tohtori Sakari Häkkinen kertoo myös, että joulun ihme, neitseestä syntyminen on antiikin ajan tapa kertoa sitä, että Jeesus oli Jumalan poika ja Jumalan lähettämä maailman historian merkityksellisin ihminen. (Marianne Mattila - Yle Savo 3.12.2012: Oliko Jeesus ihan oikeasti olemassa?)

Jeesus teinipoikana äitinsä Marian kanssa. Maria, Jeesus ja Joosef.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Birmingham Museum and Art Gallery

Jeesus keskustelee 12-vuotiaana Jerusalemin temppelissä pappien kanssa - englantilainen taidemaalari William Holman Hunt (1827 - 1910)

William Huntin maalaus oli aikanaan suuri menestys. Siitä otettiin kaksi painokuvaa vuosina 1867 ja 1893 ja niiden kautta siitä tuli hyvin tunnettu. Maalauksessa Maria ja Joosef ovat juuri löytäneet kadottamansa poikansa. He suuresti hämmästelevät, mitä on tapahtumassa - eivätkä voi ymmärtää niitä selityksiä ja vastauksia, joita Jeesus heille heidän kysymyksiinsä katoamisesta antaa.

Temppelin sisällä maalauksessa hahmot muodostavat kaksi, erillistä ryhmää. Oikealla ovat Jeesus, Maria ja Joosef. Vasemmalla kaikki muut paikallaolijat.

Jeesus näyttää hyvin levolliselta, mutta yleisön joukossa reaktiot vaihtelevat. Eräät vanhat ja viisaat papit näyttävät Marian ja Joosefin lailla hyvin hämmästyneiltä. Eräät heistä näyttävät kuitenkin vähätteleviltä ja jopa vihaisilta.

Joku muusikkokin löytyy kuvan taka-alalta. Kun kuvan maailmaan uppoutuu tarkemmin, niin ei voi olla huomaamatta kuvan vasemmassa alareunassa hyvin sievää tyttöä, joka katsoo Jeesusta ihaillen. Kun katsetta kohottaa kuvassa tytöstä hieman ylöspäin, näkee yleisön joukossa istuvan toisen hyvin sievän, hieman isomman tytön, joka puolestaan katselee tätä etualan sievää tyttöä, painaen samalla liinalla huuliaan. Isomman tytön takana on kolme nuorta, jotka seuraavat tapahtumia herpaantumattomasti.

Vasemmassa alareunassa, hyvin sievän tytön vierellä istuu rabbien ykkösmies, hyvin vanha mies, joka on sokea, imbesilli ja seniili. Hän on takertunut vanhaan, vastustaa kaikenlaista uutta, kuten Jeesusta - ja hänen oikealla puolellaan oleva mies selittää hänelle, mitä tapahtuu. Vanha mies pitelee kainalossaan punaista, kaunista toorakääröä. Toora on heprealaisen Raamatun eli Tanakin ensimmäinen osa. Suurin osa Tooran tekstistä koostuu yhteisön elämää ja Jerusalemin temppelin kulttia koskevista käskyistä. Vanhan miehen puoleen kääntyneen miehen kädessä on nahasta valmistettu Tefillin-kotelo. Kotelon sisällä on pergamentille kirjoitettuja Tooran jakeita.

Koteloa käsissään pitävän miehen rinnalla, kuvassa oikealla, oppinut tarkistelee syvissä mietteissään kirjoituksista Jeesuksen sanomisia. Hänestä seuraavana oikealla istuvalla miehellä on hypisteltävänään kynä. Seuraava, varsin lihava mies, jolla on kaksihaarainen pukinparta, juo jotakin matalalta lautaselta. Kauempana taka-alalla on naisia lapsineen ja kauppiaita.

Yleisöjoukolla on käsissään muitakin, erilaisia esineitä. William Hunt halusi maalata tämän työnsä kansantieteellisesti ja kulttuurisesti, mukaanlukien asut ja arkkitehtuurin, mahdollisimman pikkutarkasti oikein. Siksi hän matkusti Jerusalemiin tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja heidän tapoihinsa, voidakseen maalata realistisia, raamatullisia maalauksia. Taidekriitikko Frederic George Stephens on kirjoittanut yksityiskohtaisen selvityksen, pienen kirjasen, pelkästään tästä maalauksesta ja kaikesta siitä, mitä se pitää sisällään.

Maalaus ei näy kuvassa ihan kokonaan. Oikeasta reunasta jää pois pala temppelin piha-aluetta, jossa myös tapahtuu kaiken aikaa. Ihan maalauksen oikeassa reunassa, pihan puolella, näkyy istumassa sokea kerjäläinen. Pihalla, kuvan ulkopuolella, työmiehet rakentavat uusia osia temppeliin. Kaikki maalauksen osat sisältävät symbolisia merkityksiä. Pihamaan sokea mies ennakoi tulevaa, ihmeitä tekevää ja parantavaa Jeesusta - uutta temppelinosaa rakentavat ennakoivat Jeesuksen mukana maailmalle koittavaa, kokonaan uutta kristinuskon aikakautta.

Maalauksen keskeinen hahmo, nuori Jeesus, on kuvattu toisin, kuin millaisena hänet oli totuttu taiteessa näkemään. Hänellä on punainen, liehuva tukka ja hänen yllään on häikäisevä, raidallinen tunika.

Jeesus seisoo määrätietoisessa, klassisessa kontraposto-asennossa, jossa vartalon paino on toisen jalan varassa - ilmentäen äärimmäistä, nuorta elinvoimaa, vakavaa päättäväisyyttä ja intohimoa. Hän on valmiina sytyttämään koko maailman liekkeihin. Hyvyyden liekkeihin rauhan ja rakkauden puolesta, sotaa ja pahuutta vastaan. Hänestä tulee eittämättä mieleen nuori Daavid, joka on valmiina kohtaamaan Goljatin.

Lähteitä maalauksen selityksiin
*The Papist: Sacred Realism: William Holman Hunt's "Finding of the Saviour in the Temple"
*Wikipedia: Toora, toorakäärö, Tefillin-kotelo
*René Dewil - The Art of Painting: The Finding of the Saviour in the Temple
*Viktorianweb.org: The Finding of the Saviour in the Temple