Kauneimmat Joululaulut

Ensimmäinen adventtikynttilä - toivon kynttilä Hoosianna

1. Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.

2. Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, Daavidin Poika, kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna, hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika, joka tulee Herran nimeen.

Kauneimmat Joululaulut

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Hoosianna

Hoosiannan kaikuessa saamme aloittaa adventin ajan. Sana "Adventti" tai oikeammin "adventus Domini" merkitsee Herran saapumista. Se merkitsee myös kirkon elämässä uutta vuotta: tästä alkaa valmistautuminen Jumalan Pojan syntymäjuhlaan - joulun juhlakauteen. Neljä viikkoa tästä jouluun saakka ovat Jeesuksen syntymäpäivien odotusta ja samalla sen odottamista, että meille pimeydessä ja kuoleman varjon maassa vaeltaville pilkahtaisi aavistus taivaallista valoa. (Anne Visser-Keltto)

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa saksalaisen G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä riemulaulu Hoosianna Daavidin poika, jossa hosia'na hepreaksi tarkoittaa "auta, pelasta".

Tämä juutalainen ylistyslaulu löytyy psalmista 118 sekä Matteuksen evankeliumin 21. luvusta, jossa sillä tervehditään Jerusalemiin aasilla ratsastavaa Jeesusta. Hymni esitettiin ensi kerran Ruotsissa vuonna 1795 säveltäjän itsensä säestäessä uruilla. Vogler tunnettiin kautta Euroopan etevänä urkuvirtuoosina. Tukholmasta meren yli Turkuun hymni kantautui nopeasti, ja Turun soitannollinen seura esitti sen tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1807. Suomessa Hoosianna on kuitenkin mahdollisesti esitetty julkisesti ensi kerran jo 1797 ruotsiksi Turussa.

Hoosianna-hymnin laulaminen ensimmäisenä adventtisunnuntaina on vanha perinne Suomessa ja Ruotsissa. Suomen luterilaisen kirkon virsikirjaan Hoosianna (virsi 1) pääsi kuitenkin vasta vuonna 1986, vaikka se on jo pitkään ollut yksi suosituimmista virsistämme.

Pitkät perinteet

Hoosiannaa on laulettu kirkoissamme jo satojen vuosien ajan. Wiipuri-lehdessä vuodelta 1895 kerrotaan Hoosiannan veisaamisesta useissa kirkoissa.

"Hosiannaa laulettiin adwenttisunnuntaina Sawitaipaleen kirkossa kanttori Granholmin johdolla. Laulukuntaan, joka oli sekaääninen, kuului 76 henkilöä. Wirret ja messut myöskin laulettiin neliäänisesti. Laulut sointuiwat woimakkaasti ja kauniisti. Ylistelemättä woipi sanoa, että kirkkoweisu nykyään Sawitaipaleella on joltisenkin hywällä kannalla.

Tuota ihanata ja kaunista Hosiannaa laulettiin Jääskenkin kirkossa ensimmäisenä adwenttina kanttori Toppisen taitawalla johdolla.

Laulu tuntui tehneen seurakuntalaisiin erittäin hywän waikutuksen, sillä kirkon menojen loputtua kuului usea kiitelleen sitä mainion hywin onnistuneeksi, äänet oliwat tasasia ja woimakkaita mutta samalla miellyttäwiä erittäinkin mitä miesääniin tulee. Laulajia kuului olleen kappale toista sataa."