Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä vasemmalla, aurinko läikähtää aittarakennuksen seinällä juuri jouluaattona. Loppiaisen harmaudessa uinuu lato kuvassa oikealla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla yllä - Copyright © Flickr/Johannes Staffans
*Kuva oikealla yllä - Copyright © Flickr/Juho Holmi

Jouluaitta

Voisiko olla jouluisempaa näkyä, kuin punainen aitta jouluauringon pilkistäessä. Aitoilla on ollut maatiloilla tärkeä paikkansa, niihin on varastoitu paitsi vuoden viljasato, myös monenlaista muuta tärkeää tarvekalua ja esinettä. Entisinä aikoina maatilat olivat hyvin pitkälle omavaraisia, aittojen suoman turvan avulla selvittiin joulusta ja talvesta.

Nykyisin vanhat aitat sijoillaan vakaina seisoessaan ovat pysyvä, kulttuurihistoriallinen muisto menneiden sukupolvien työstä ja uurastuksesta, jonka perustoille meidän aikamme hyvinvointi on tehty. Onhan aitoilla tänäkin päivänä monenlaista käyttöäkin varastoina, kesän nukkumapaikkoina - tai vaikkapa paikallismuseoina ja taidegallerioina, sekä kauppapaikkoinakin, kuten lahja- ja taidetavaraliikkeinä. Tärkeitä aitat ja muut vanhan pihapiirin rakennukset ovat myös tontuille. Mikäpä voisi olla ihanampi ja rakkaampi asuinpaikka tontuille, kuin vanha, jykevä aitta.

Ruisleipää

Ruisleipää sen olla pitää joulunakin!

Siellä missä tutustutaan aittoihin ja niiden sisältöihin, on myös ehdottomasti muistettava rukiinen reikäleipä, joka ruislimpun ohella kuuluu suomalaiseen leipäaarteistoon ja joulunkin herkkuihin.

Vehnästä

Jollei sittenkin vaaleaa vehnäleipää?!

Kaikki leivät ovat hyviä ja hyvästä aitasta löytyy viljoja kaikenlaisiin leipiin. Miksipä emme söisi välillä vehnäleipää, sekinhän on äärettömän hyvää - ja myös jouluna!

Aitta

All rights reserved
*Kuva aitta - Copyright © Flickr/Juhani Anttonen
Photo used with permission.

Seitsemän veljeksen jouluaitassa varoja

JUHANI: Saaman pitää. Juo, veikkonen, Jumalan luoma, juo, sillä nyt on joulu, ja varoja ei puutu aitasta. Mikä on meidän täällä ollaksemme? Mitä huolisimme vaikka pöllähtäisi tulessa tuhaksi ja tomuksi koko tämä maailma paitsi Impivaara ja sen ympäristö. Täällä elämme kuin huhdassa vaan, omalla kannallamme ilman kuurtamista ja kaartamista kiukkuisista ihmisistä. Täällä on meidän hyvä olla. Metsä on niittumme, peltomme, myllymme ja pesämme ijankaikkinen.

TIMO: Ja liha-aittamme.

JUHANI: Juuri niin! Täällä on hyvä olla! Kiitoksia, Lauri, keinostas, jonka meille keksit, päästäksemme maailman markkinoilta. Täällä on vapaus ja rauha. Kysynpä vielä: mitä huolisimme, vaikka polttaisi kultainen tuli tämän maailman kaiken, kun vaan säästyy pohjapuoli Jukolan talosta ja sen seitsemän poikaa?

Kyllä on kystä aitassamme

Tule tänne Tuomas kulta,
tuopa joulu tullessasi,
tule kekri, jouvu joulu,
sekä pääse pääsiäisen.
Kyll' on kystä aitassamme,
paljo pantua eloa:
sirkan siipi, paarman reisi,
peipposen peräpakarat,
sammakon sakaravarvas,
kuren puol reittä.

Joulumakasiini

Isoa varastotilaa, isoa aittaakin, on kutsuttu makasiiniksi. Makasiineja on ollut erityisesti kaupan, tullin, tehtaan, rautateiden, satamien tms. käytössä. Makasiinia on voitu kutsua myös pakkahuoneeksi.

Vuonna 1857 määrättiin viljamakasiiniasetuksella seurakunnat rakentamaan erityiset viljamakasiinit, joihin voitiin varastoida katovuosien varalta suuri määrä siemen- ja syöntiviljaa. Viljamakasiinissa oli myös osasto köyhäinhoidon viljavarastolle eli makasiini toimi myös eräänlaisena sosiaalihuoltona. Näistä viljamakasiineista tehtiin usein hyvin suuria ja jykeviä, ja niissä saattoi olla kaksinkertainen seinäkin varkauksien ehkäisemiseksi. Useamman kyläkunnan omistamassa yhteisessä viljamakasiinissa saattoi olla ovessa kolme lukkoa. Kullakin kyläkunnalla oli makasiiniin oma avain, ja jotta ovi saatiin auki, piti paikalla olla kunkin kolmen kylän miehet. (Lähde: Kivijärven kotiseutuyhdistys)

Maatila jouluna
Maatila jouluna
Maatila jouluna

All rights reserved
*Kuvat - Copyright © Flickr/Juhani Anttonen
Photo used with permission.

Punaiset ja harmaat aitat

Aurinko pilkistää taivaalta joulun harmauden keskellä, ja sen säteet saavat vanhan, punaisen aitan seinät hehkuun. Harmaa aitta puolestaan viihtyy varjoissa. Sieltä on hyvä rauhassa tarkkailla maailman menoa, vuosisata toisensa jälkeen.

Joulu

Tapaninpäivän harmautta - Vantaa 26.12.2014.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pix Spotting
Joulu
Tunturisuden sivut