Kuvassa yllä joulupukkien kuoro.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © TaylorHerring
Kaikki joululaulut ovat kauniita ja kauneimpia. Joululauluja riittää jokaiseen makuun. On hartaita ja tunnelmoivia, on iloisia ja reippaita, on vanhoja ja uudempia joululauluja. Yllä on aakkosjärjestyksessä nelisenkymmentä kaikille tuttua joululaulua. Jokaisen joululaulun taustoista on pientä tietoa.
Moninkertainen määrä kauneimpia joululauluja jäi tämän koosteen ulkopuolelle, mutta kyllä näidenkin keralla pääsee hyvään joulun tunnelmaan. YouTuben videot ovat mukana. Jos niistä joskus joku on poistunut, etsitään pian uusi tilalle.
Keskiajan hiljaiselon jälkeen, joululaulujen renessanssi alkoi keskiajan lopulla, renssanssin aikana sekä uuden ajan alussa, jolloin nuottimerkintä kehittyi. Tällöin nuotteihin ikuistettiin monia vanhempia laulujakin. Näistä tunnetuimpia ovat "Pia Cantiones" -kokoelman joululaulut 1500-luvun alkupuolelta.
1700-luvulla joululauluja tehtiin vähemmän, mutta silloin määrän korvasi varmasti ainakin laatu, sillä tuolloin joulumusiikkia tuottivat Johann Sebastian Bach ja eräät hänen aikalaisensa.
Varsinainen joululaulujen aika alkoi 1800-luvun alkupuolella. Tällöin joululauluja alkoivat säveltää myös suomalaiset. Kun taidemaalareilla maassamme on ollut oma kultakautensa, niin myös joulusäveltaiteen puolella Suomessa alkoi kultakausi, joka jatkui vilkkaana myös 1900-luvulla. Sehän jatkuu edelleenkin nyt 2000-luvulla, kuten olemme saaneet todistaa, kun yhä uudet kauneimmat suomalaiset joululaulut valloittavat suomalaisten sydämet ja sielut.
Italialainen säveltäjä ja viulisti Arcangelo Corelli (1653 - 1713) on säveltänyt Joulukonserton. Se on Corellin concerto grossosta op. 6 nro 8 g-molli käytetty nimi. Teoksen viimeinen osa on largo nimeltä "Pastorale", mikä viittaa Betlehemin paimeniin.
Saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach (1685 - 1750) on säveltänyt Jouluoratorion (Weihnachts-oratorium, BWV 248). Se on kuuden kantaatin sarja jouluajan jumalanpalveluksia varten, yhdistetty toisiinsa vuonna 1734.
Venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840 - 1893) on säveltänyt talveen liittyvää musiikkia, kuten kaihoisan kauniin sinfonian Talviunelmia. Erityisesti jouluun liittyy hänen balettinsa Pähkinänsärkijä. Joulumusiikkia on myös hänen säveltämänsä Jouluvalssi. Se on osassa Jouluaika (Joulukuu), joka puolestaan on yksi osa Tšaikovskin pianolle säveltämästa 12 sävellyksen sarjasta Vuodenajat, Op.37a.
Itävaltalais-unkarilainen säveltäjä Franz Lehár (1870 - 1948) muistetaan tavattoman kauniista opereteistaan ja sellaisista valsseista, kuin Kultaa ja hopeaa. Hän on myös säveltänyt vuonna 1886 Jouluvalsseja (Weihnachtswalzer) pianolle.
Brittiläinen säveltäjä Edward Elgar (1857 - 1934) on säveltänyt kappaleen Joulutervehdys (A Christmas Greeting), Op.52. Oman osansa joulumusiikkiin ovat tuoneet myös lukuisat muut säveltaiteen suurnimet Benjamin Brittenistä Franz Schubertiin.
Kuva www.freepik.com.
Vanhempien, perinteisten joululaulujen ystäville riittää runsaasti tarjontaa. Tuomas Piironen on vuonna 1992 julkaissut keräämänsä joululauluhakemiston. Siinä on noin 3 200 eri joulusävelmää, niistä 86 % on hengellisiä sävelmiä. Joululauluja, joista eräillä on siten kansanlaulun tapaan sama sävel, oli Piironen tuolloin löytänyt 3 555. Niistä eräät ovat eri suomentajien versioita samoista joululauluista.
Joululaulujen säveltäjiä oli tuolloin 1 114 ja heistä suomalaisia oli 736. Kansansävelmiä, puumerkkisäveltäjiä ja tuntemattomia säveltäjiä oli 628. Tuotteliain suomalainen joululaulujen säveltäjä on ollut opettaja, urkuri ja säveltäjä Martti Hela (1890 - 1965) 48 joululaulullaan.
Näistä joululauluista monet tietenkin piilottelevat nuotteina ja sanoituksina vain arkistojen aarteissa, eikä niitä kuule laisinkaan esityksinä joulun aikaan, vaikka niiden joukossa on todellisia helmiä. Onneksi hyvin suuri määrä näitä joululauluja on aikojen myötä tallennettu myös äänitteinä, levyinä ja kasetteina.
Yksi pieni esimerkki joululaulujemme suuresta määrästä. Tunturisuden Kauneimmissa joululauluissa on Armas Maasalon säveltämä joululaulu "Joulun kellot", jonka nimenä on myös "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa". Sehän on kaikille tuttu. Mutta näitä "hiljaisia" joululauluja - joiden nimi taikka alkusäe alkaa sanoilla hiljaa, hiljalleen taikka hiljaisuutta - on yhteensä 43. Kuka tuntee esimerkiksi joululaulut "Hiljaa hämärä laskeutuu", "Hiljaa kaikuu enkellaulu" taikka "Hiljaa tummuu ilta aaton"? Näidenkin, kuten tuhansien muidenkin joululaulujen nimetkin tuudittelevat jo joulun satumaahan.
Tiernalaulajat vierailemassa EU-parlamentissa tammikuussa vuonna 2020.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Katholische Jungschar Österreichs
Joulun virsiä ovat myös virsi 16 "Jeesus Kristus meille nyt", virsi 17 "Ilon päivä verraton", virsi 18 "Nyt ilovirttä veisaten", virsi 19 "Syntyi tänne Jumala", virsi 20 "Kaikki kansat riemuitkaa", virsi 22 "Sinua, Jeesus, kiitämme", virsi 23 "On ruusu Iisain juuren", virsi 24 "Kas yöllä paimenille", virsi 25 "Nyt seimellesi seisahdan", virsi 26 "Oi armon lähde autuas", virsi 27 "Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä", virsi 28 "Valo syttyi, Jeesus syntyi", virsi 29 "Synkkä yö maan peitti aivan", virsi 32 "Me lapset pienet riennämme", virsi 33 "Kun kansa yössä vaeltaa", virsi 34 "Ylitse Juudean laidunten" ja virsi 35 "Joulu riemukas".
"Jouluaatto oli tullut. Työt oli lopetettu, kylyt kylvetty, pahnat lattioille levitetty, kynttilät paloivat. Köyhinkin oli parahan valonsa pannut majaansa kirkastamaan. Juhlapuvuissansa istuivat ihmiset ja veisasivat juhlavirttä. Ja niin oli laita meidän pitäjässä ja naapuripitäjässä ja kolmannessa pitäjässä ja niin kaikkialla. Ja moninaiset olivat virret, joita tällä hetkellä veisattiin, mutta yksi oli niissä kumminkin aine, kaikissa sama, nimittäin sama iloinen riemahdus, mikä ennen oli paimenilta kuulunut Betlehemissä. Yhdessä virressä se sanottiin näin, toisessa noin, mutta kaikissa oli kuitenkin sama sisällys, nimittäin Kunnia olkoon Jumalan korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!" - (Samuli Suomalainen vuonna 1895)
Joulukuorolainen - espanjalainen joulunäytelmä, Cuento de Navidad.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turol Jones, un artista de cojones
Kuka suojeleekaan Kauneimpia Joululauluja 2020 - kas, sen tiedämme aikanaan ja kirjaamme myös tähän.
Kuva senivpetro - www.freepik.com
Lähteitä
*Suomen lähetysseura: Kauneimmat joululaulut
*Wikipedia: Säveltäjien ja sanoittajien henkilötiedot
*Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot - Joululaulujen taustat ja tarinat
*Kultainen joululaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivekonsertti - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - Musiikki Fazer
*Laula kanssamme - Joulu on taas - Valitut Palat
*Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa - REPALE-kustannus
*Musiikkitieto - Otava
*Media, Musiikki 1 ja 2 - Tammi
*Tuomas Piironen: Joulun lauluperinne - joululauluhakemisto
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © TaylorHerring
Kaikki joululaulut ovat kauniita ja kauneimpia. Joululauluja riittää jokaiseen makuun. On hartaita ja tunnelmoivia, on iloisia ja reippaita, on vanhoja ja uudempia joululauluja. Yllä on aakkosjärjestyksessä nelisenkymmentä kaikille tuttua joululaulua. Jokaisen joululaulun taustoista on pientä tietoa.
Moninkertainen määrä kauneimpia joululauluja jäi tämän koosteen ulkopuolelle, mutta kyllä näidenkin keralla pääsee hyvään joulun tunnelmaan. YouTuben videot ovat mukana. Jos niistä joskus joku on poistunut, etsitään pian uusi tilalle.
Joululaulujen pitkät perinteet
Joulua on juhlistettu laulaen lähes kahden vuosituhannen ajan, alun sijoittuessa Jeesuksen syntymän jälkeisiin vuosisatoihin kristinuskon piirissä. Esimerkiksi nykyisestä virsikirjastamme löytyy Aurelius Ambrosiuksen (340 - 397) jouluvirsi "Jeesus Kristus meille nyt neitseestä on syntynyt".Keskiajan hiljaiselon jälkeen, joululaulujen renessanssi alkoi keskiajan lopulla, renssanssin aikana sekä uuden ajan alussa, jolloin nuottimerkintä kehittyi. Tällöin nuotteihin ikuistettiin monia vanhempia laulujakin. Näistä tunnetuimpia ovat "Pia Cantiones" -kokoelman joululaulut 1500-luvun alkupuolelta.
1700-luvulla joululauluja tehtiin vähemmän, mutta silloin määrän korvasi varmasti ainakin laatu, sillä tuolloin joulumusiikkia tuottivat Johann Sebastian Bach ja eräät hänen aikalaisensa.
Varsinainen joululaulujen aika alkoi 1800-luvun alkupuolella. Tällöin joululauluja alkoivat säveltää myös suomalaiset. Kun taidemaalareilla maassamme on ollut oma kultakautensa, niin myös joulusäveltaiteen puolella Suomessa alkoi kultakausi, joka jatkui vilkkaana myös 1900-luvulla. Sehän jatkuu edelleenkin nyt 2000-luvulla, kuten olemme saaneet todistaa, kun yhä uudet kauneimmat suomalaiset joululaulut valloittavat suomalaisten sydämet ja sielut.
Joulukonsertto, Jouluoratorio, Jouluvalssit ja Joulutervehdys
Kauneinta joulumusiikkia edustavat myös maailman suurimpien, klassisen musiikin säveltäjien joulusävellykset.Italialainen säveltäjä ja viulisti Arcangelo Corelli (1653 - 1713) on säveltänyt Joulukonserton. Se on Corellin concerto grossosta op. 6 nro 8 g-molli käytetty nimi. Teoksen viimeinen osa on largo nimeltä "Pastorale", mikä viittaa Betlehemin paimeniin.
Saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach (1685 - 1750) on säveltänyt Jouluoratorion (Weihnachts-oratorium, BWV 248). Se on kuuden kantaatin sarja jouluajan jumalanpalveluksia varten, yhdistetty toisiinsa vuonna 1734.
Venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840 - 1893) on säveltänyt talveen liittyvää musiikkia, kuten kaihoisan kauniin sinfonian Talviunelmia. Erityisesti jouluun liittyy hänen balettinsa Pähkinänsärkijä. Joulumusiikkia on myös hänen säveltämänsä Jouluvalssi. Se on osassa Jouluaika (Joulukuu), joka puolestaan on yksi osa Tšaikovskin pianolle säveltämästa 12 sävellyksen sarjasta Vuodenajat, Op.37a.
Itävaltalais-unkarilainen säveltäjä Franz Lehár (1870 - 1948) muistetaan tavattoman kauniista opereteistaan ja sellaisista valsseista, kuin Kultaa ja hopeaa. Hän on myös säveltänyt vuonna 1886 Jouluvalsseja (Weihnachtswalzer) pianolle.
Brittiläinen säveltäjä Edward Elgar (1857 - 1934) on säveltänyt kappaleen Joulutervehdys (A Christmas Greeting), Op.52. Oman osansa joulumusiikkiin ovat tuoneet myös lukuisat muut säveltaiteen suurnimet Benjamin Brittenistä Franz Schubertiin.
Kuva www.freepik.com.
Kauneimpia joululauluja on tuhansittain
Joululauluja tehdään kaiken aikaa yhä uusia, mutta monille vanhemmat klassikkolaulut ovat tärkeimpiä.Vanhempien, perinteisten joululaulujen ystäville riittää runsaasti tarjontaa. Tuomas Piironen on vuonna 1992 julkaissut keräämänsä joululauluhakemiston. Siinä on noin 3 200 eri joulusävelmää, niistä 86 % on hengellisiä sävelmiä. Joululauluja, joista eräillä on siten kansanlaulun tapaan sama sävel, oli Piironen tuolloin löytänyt 3 555. Niistä eräät ovat eri suomentajien versioita samoista joululauluista.
Joululaulujen säveltäjiä oli tuolloin 1 114 ja heistä suomalaisia oli 736. Kansansävelmiä, puumerkkisäveltäjiä ja tuntemattomia säveltäjiä oli 628. Tuotteliain suomalainen joululaulujen säveltäjä on ollut opettaja, urkuri ja säveltäjä Martti Hela (1890 - 1965) 48 joululaulullaan.
Näistä joululauluista monet tietenkin piilottelevat nuotteina ja sanoituksina vain arkistojen aarteissa, eikä niitä kuule laisinkaan esityksinä joulun aikaan, vaikka niiden joukossa on todellisia helmiä. Onneksi hyvin suuri määrä näitä joululauluja on aikojen myötä tallennettu myös äänitteinä, levyinä ja kasetteina.
Yksi pieni esimerkki joululaulujemme suuresta määrästä. Tunturisuden Kauneimmissa joululauluissa on Armas Maasalon säveltämä joululaulu "Joulun kellot", jonka nimenä on myös "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa". Sehän on kaikille tuttu. Mutta näitä "hiljaisia" joululauluja - joiden nimi taikka alkusäe alkaa sanoilla hiljaa, hiljalleen taikka hiljaisuutta - on yhteensä 43. Kuka tuntee esimerkiksi joululaulut "Hiljaa hämärä laskeutuu", "Hiljaa kaikuu enkellaulu" taikka "Hiljaa tummuu ilta aaton"? Näidenkin, kuten tuhansien muidenkin joululaulujen nimetkin tuudittelevat jo joulun satumaahan.
Tiernalaulajat vierailemassa EU-parlamentissa tammikuussa vuonna 2020.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Katholische Jungschar Österreichs
Tiernalaulajat
Tärkeää joululauluperinnettä kuljettavat mukanaan Tiernapojat ja -tytöt. Tiernapojat on keskiaikaisista mysteerinäytelmistä juurensa juontava, jouluaikainen laulunäytelmäleikki. Keskiajalla tiernapojat esiintyivät kirkoissa ja heidän käyttämänsä kieli oli latina. Laulunäytelmän tarina kertoo Itämaiden viisaiden eli kolmen tietäjän vierailusta Herodeksen ja Jeesus-lapsosen luona. Euroopassa, siis muualla kuin Suomessa, tiernapojat kiertävät esiintymismatkoillaan kolmen kuninkaan juhlan aikaan, loppiaisena.Jouluvirret
Kauneimmista joululauluista puhuttaessa emme voi unohtaa jouluvirsiä, jotka nekin ovat kaikkein kauneinta joulumusiikkia. Mitäpä olisi joulu, jolleivat siihen sisältyisi "Hoosianna", virsi 21 "Enkeli taivaan lausui näin" ja virsi 31 "En etsi valtaa loistoa". Ihan oma lukunsa on virsi 30 "Maa on niin kaunis". Joululaulutilaisuudet päätetään usein tähän virteen.Joulun virsiä ovat myös virsi 16 "Jeesus Kristus meille nyt", virsi 17 "Ilon päivä verraton", virsi 18 "Nyt ilovirttä veisaten", virsi 19 "Syntyi tänne Jumala", virsi 20 "Kaikki kansat riemuitkaa", virsi 22 "Sinua, Jeesus, kiitämme", virsi 23 "On ruusu Iisain juuren", virsi 24 "Kas yöllä paimenille", virsi 25 "Nyt seimellesi seisahdan", virsi 26 "Oi armon lähde autuas", virsi 27 "Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä", virsi 28 "Valo syttyi, Jeesus syntyi", virsi 29 "Synkkä yö maan peitti aivan", virsi 32 "Me lapset pienet riennämme", virsi 33 "Kun kansa yössä vaeltaa", virsi 34 "Ylitse Juudean laidunten" ja virsi 35 "Joulu riemukas".
"Jouluaatto oli tullut. Työt oli lopetettu, kylyt kylvetty, pahnat lattioille levitetty, kynttilät paloivat. Köyhinkin oli parahan valonsa pannut majaansa kirkastamaan. Juhlapuvuissansa istuivat ihmiset ja veisasivat juhlavirttä. Ja niin oli laita meidän pitäjässä ja naapuripitäjässä ja kolmannessa pitäjässä ja niin kaikkialla. Ja moninaiset olivat virret, joita tällä hetkellä veisattiin, mutta yksi oli niissä kumminkin aine, kaikissa sama, nimittäin sama iloinen riemahdus, mikä ennen oli paimenilta kuulunut Betlehemissä. Yhdessä virressä se sanottiin näin, toisessa noin, mutta kaikissa oli kuitenkin sama sisällys, nimittäin Kunnia olkoon Jumalan korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!" - (Samuli Suomalainen vuonna 1895)
Joulukuorolainen - espanjalainen joulunäytelmä, Cuento de Navidad.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Turol Jones, un artista de cojones
Nurmes on Suomen joululaulukaupunki
Turku julistaa Suomessa joulurauhan, mutta joululauluista huolen pitää Nurmes. Se julistautui vuonna 1997 Suomen viralliseksi joululaulukaupungiksi. Nurmeksessa järjestetään joulun aikaan musiikkitapahtuma Nurmeksen Joulumusiikki.
Katri Helena suojeli Kauneimpia Joululauluja 2019
Kauneimmat Joululaulut -kampanjan suojelija vuonna 2019 oli Katri Helena. Hänellä itselläänkin oli loppuvuodesta, runsaan vuoden keikkatauon jälkeen neljä joulukonserttia. Katri Helenan suosikkeja joululauluissa ovat vanhat ja perinteiset "Kun joulu on", sekä "Jouluyö, juhlayö" ja "Varpunen jouluaamuna". (Suomen Lähetysseura: Kauneimmat Joululaulut 2019 -kampanjan suojelija Katri Helena: "Joululaulujen laulaminen on sielunhoitoa")Kuka suojeleekaan Kauneimpia Joululauluja 2020 - kas, sen tiedämme aikanaan ja kirjaamme myös tähän.
Joululaulujen sanoista
Useimmat joululaulujen sanoituksista ovat tekijänoikeussuojan alaisia, eikä niitä näillekään sivuille voi liittää. Jos joululaulu on kansanlaulu tai muuten hyvin vanha, sen sanat ovat mukana. Uudesta joululaulusta mukana on vain pieni näyte, jonka laki esittelyn yhteydessä suo.Talven Ihmemaa - säv. Felix Bernard, san. Richard B. Smith, suom. Saukki
Talven ihmemaa kuuluu ehdottomasti kauneimpiin joululauluihin. Se liittyy useimpien muistoissa, ihan kuten useat muutkin joululaulut, esittäjäänsä. On vaikeaa kuvitella kenenkään muun koskaan laulavan Talven ihmemaasta yhtä kauniisti ja tunteikkaasti, kuin sen teki aikoinaan Laila Kinnunen.Helkkää pienet tiu'ut - säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa
Eino Gröniä pidetään tangon kuninkaana, ja onhan hän varmasti sitäkin. Hän on jättänyt myös pehmeällä, lämpimällä ja täydellisesti joulun tunnelmiin sopivalla äänellään ikuisen muistijäljen suomalaisten kuuntelemaan joulumusiikkiin.Metsän Joulu - säv. Ensio Kosta, san. Reino Helismaa
Ragni Malmsten oli erittäin taitava ja lahjakas laulaja ja juuri joululauluissa hänen heleänpehmeä ja iloa uhkuva äänensä oli täydellisimmillään. Häntä kuunnellessa varmasti monien vanhempien ihmisten mieliin palaavat nuo menneet, kultaiset joulut.
Kuva senivpetro - www.freepik.com
Lähteitä
*Suomen lähetysseura: Kauneimmat joululaulut
*Wikipedia: Säveltäjien ja sanoittajien henkilötiedot
*Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot - Joululaulujen taustat ja tarinat
*Kultainen joululaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivekonsertti - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - Musiikki Fazer
*Laula kanssamme - Joulu on taas - Valitut Palat
*Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa - REPALE-kustannus
*Musiikkitieto - Otava
*Media, Musiikki 1 ja 2 - Tammi
*Tuomas Piironen: Joulun lauluperinne - joululauluhakemisto