KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Huom! Linkit joululauluihin sivun alareunassa.

Kaikki joululaulut ovat kauniita ja kauneimpia. Joululauluja riittää jokaiseen makuun. On hartaita ja tunnelmoivia, on iloisia ja reippaita, on vanhoja ja uudempia joululauluja. Yllä on aakkosjärjestyksessä nelisenkymmentä kaikille tuttua joululaulua. Jokaisen joululaulun taustoista on pientä tietoa.

Moninkertainen määrä kauneimpia joululauluja jäi tämän koosteen ulkopuolelle, mutta kyllä näidenkin keralla pääsee hyvään joulun tunnelmaan. YouTuben videot ovat mukana. Jos niistä joskus joku on poistunut, etsitään pian uusi tilalle.

Joululaulujen pitkät perinteet

Joulua on juhlistettu laulaen lähes kahden vuosituhannen ajan, alun sijoittuessa Jeesuksen syntymän jälkeisiin vuosisatoihin kristinuskon piirissä. Esimerkiksi nykyisestä virsikirjastamme löytyy Aurelius Ambrosiuksen (340 - 397) jouluvirsi "Jeesus Kristus meille nyt neitseestä on syntynyt".

Keskiajan hiljaiselon jälkeen, joululaulujen renessanssi alkoi keskiajan lopulla, renssanssin aikana sekä uuden ajan alussa, jolloin nuottimerkintä kehittyi. Tällöin nuotteihin ikuistettiin monia vanhempia laulujakin. Näistä tunnetuimpia ovat "Pia Cantiones" -kokoelman joululaulut 1500-luvun alkupuolelta.

1700-luvulla joululauluja tehtiin vähemmän, mutta silloin määrän korvasi varmasti ainakin laatu, sillä tuolloin joulumusiikkia tuottivat Johann Sebastian Bach ja eräät hänen aikalaisensa.

Varsinainen joululaulujen aika alkoi 1800-luvun alkupuolella. Tällöin joululauluja alkoivat säveltää myös suomalaiset. Kun taidemaalareilla maassamme on ollut oma kultakautensa, niin myös joulusäveltaiteen puolella Suomessa alkoi kultakausi, joka jatkui vilkkaana myös 1900-luvulla. Sehän jatkuu edelleenkin nyt 2000-luvulla, kuten olemme saaneet todistaa, kun yhä uudet kauneimmat suomalaiset joululaulut valloittavat suomalaisten sydämet ja sielut.

Kuva Copyright © 588ku - pngtree.

Joulukonsertto, Jouluoratorio, Jouluvalssit ja Joulutervehdys

Kauneinta joulumusiikkia edustavat myös maailman suurimpien, klassisen musiikin säveltäjien joulusävellykset.

Italialainen säveltäjä ja viulisti Arcangelo Corelli (1653 - 1713) on säveltänyt Joulukonserton. Se on Corellin concerto grossosta op. 6 nro 8 g-molli käytetty nimi. Teoksen viimeinen osa on largo nimeltä "Pastorale", mikä viittaa Betlehemin paimeniin.

Saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri Johann Sebastian Bach (1685 - 1750) on säveltänyt Jouluoratorion (Weihnachts-oratorium, BWV 248). Se on kuuden kantaatin sarja jouluajan jumalanpalveluksia varten, yhdistetty toisiinsa vuonna 1734.

Venäläinen säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840 - 1893) on säveltänyt talveen liittyvää musiikkia, kuten kaihoisan kauniin sinfonian Talviunelmia. Erityisesti jouluun liittyy hänen balettinsa Pähkinänsärkijä. Joulumusiikkia on myös hänen säveltämänsä Jouluvalssi. Se on osassa Jouluaika (Joulukuu), joka puolestaan on yksi osa Tšaikovskin pianolle säveltämästa 12 sävellyksen sarjasta Vuodenajat, Op.37a.

Itävaltalais-unkarilainen säveltäjä Franz Lehár (1870 - 1948) muistetaan tavattoman kauniista opereteistaan ja sellaisista valsseista, kuin Kultaa ja hopeaa. Hän on myös säveltänyt vuonna 1886 Jouluvalsseja (Weihnachtswalzer) pianolle.

Brittiläinen säveltäjä Edward Elgar (1857 - 1934) on säveltänyt kappaleen Joulutervehdys (A Christmas Greeting), Op.52. Oman osansa joulumusiikkiin ovat tuoneet myös lukuisat muut säveltaiteen suurnimet Benjamin Brittenistä Franz Schubertiin.

Kauneimpia joululauluja on tuhansittain

Joululauluja tehdään kaiken aikaa yhä uusia, mutta monille vanhemmat klassikkolaulut ovat tärkeimpiä.

Vanhempien, perinteisten joululaulujen ystäville riittää runsaasti tarjontaa. Tuomas Piironen on vuonna 1992 julkaissut keräämänsä joululauluhakemiston. Siinä on noin 3 200 eri joulusävelmää, niistä 86 % on hengellisiä sävelmiä. Joululauluja, joista eräillä on siten kansanlaulun tapaan sama sävel, oli Piironen tuolloin löytänyt 3 555. Niistä eräät ovat eri suomentajien versioita samoista joululauluista.

Joululaulujen säveltäjiä oli tuolloin 1 114 ja heistä suomalaisia oli 736. Kansansävelmiä, puumerkkisäveltäjiä ja tuntemattomia säveltäjiä oli 628. Tuotteliain suomalainen joululaulujen säveltäjä on ollut opettaja, urkuri ja säveltäjä Martti Hela (1890 - 1965) 48 joululaulullaan.

Näistä joululauluista monet tietenkin piilottelevat nuotteina ja sanoituksina vain arkistojen aarteissa, eikä niitä kuule laisinkaan esityksinä joulun aikaan, vaikka niiden joukossa on todellisia helmiä. Onneksi hyvin suuri määrä näitä joululauluja on aikojen myötä tallennettu myös äänitteinä, levyinä ja kasetteina.

Yksi pieni esimerkki joululaulujemme suuresta määrästä. Tunturisuden Kauneimmissa joululauluissa on Armas Maasalon säveltämä joululaulu "Joulun kellot", jonka nimenä on myös "Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa". Sehän on kaikille tuttu. Mutta näitä "hiljaisia" joululauluja - joiden nimi taikka alkusäe alkaa sanoilla hiljaa, hiljalleen taikka hiljaisuutta - on yhteensä 43. Kuka tuntee esimerkiksi joululaulut "Hiljaa hämärä laskeutuu", "Hiljaa kaikuu enkellaulu" taikka "Hiljaa tummuu ilta aaton"? Näidenkin, kuten tuhansien muidenkin joululaulujen nimetkin tuudittelevat jo joulun satumaahan.

Tiernalaulajat vierailemassa EU-parlamentissa tammikuussa vuonna 2020.

Creative Commons
*Kuva - Copyright © Katholische Jungschar Österreichs

Tiernalaulajat

Tärkeää joululauluperinnettä kuljettavat mukanaan Tiernapojat ja -tytöt. Tiernapojat on keskiaikaisista mysteerinäytelmistä juurensa juontava, jouluaikainen laulunäytelmäleikki. Keskiajalla tiernapojat esiintyivät kirkoissa ja heidän käyttämänsä kieli oli latina. Laulunäytelmän tarina kertoo Itämaiden viisaiden eli kolmen tietäjän vierailusta Herodeksen ja Jeesus-lapsosen luona. Euroopassa, siis muualla kuin Suomessa, tiernapojat kiertävät esiintymismatkoillaan kolmen kuninkaan juhlan aikaan, loppiaisena.

Jouluvirret

Kauneimmista joululauluista puhuttaessa emme voi unohtaa jouluvirsiä, jotka nekin ovat kaikkein kauneinta joulumusiikkia. Mitäpä olisi joulu, jolleivat siihen sisältyisi "Hoosianna", virsi 21 "Enkeli taivaan lausui näin" ja virsi 31 "En etsi valtaa loistoa". Ihan oma lukunsa on virsi 30 "Maa on niin kaunis". Joululaulutilaisuudet päätetään usein tähän virteen.

Joulun virsiä ovat myös virsi 16 "Jeesus Kristus meille nyt", virsi 17 "Ilon päivä verraton", virsi 18 "Nyt ilovirttä veisaten", virsi 19 "Syntyi tänne Jumala", virsi 20 "Kaikki kansat riemuitkaa", virsi 22 "Sinua, Jeesus, kiitämme", virsi 23 "On ruusu Iisain juuren", virsi 24 "Kas yöllä paimenille", virsi 25 "Nyt seimellesi seisahdan", virsi 26 "Oi armon lähde autuas", virsi 27 "Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä", virsi 28 "Valo syttyi, Jeesus syntyi", virsi 29 "Synkkä yö maan peitti aivan", virsi 32 "Me lapset pienet riennämme", virsi 33 "Kun kansa yössä vaeltaa", virsi 34 "Ylitse Juudean laidunten" ja virsi 35 "Joulu riemukas".

Joulukuorolainen - espanjalainen joulunäytelmä, Cuento de Navidad.

Creative Commons
*Kuva - Copyright © Turol Jones, un artista de cojones

Nurmes on Suomen joululaulukaupunki

Turku julistaa Suomessa joulurauhan, mutta joululauluista huolen pitää Nurmes. Se julistautui vuonna 1997 Suomen viralliseksi joululaulukaupungiksi. Nurmeksessa järjestetään joulun aikaan musiikkitapahtuma Nurmeksen Joulumusiikki.

Lähteitä
*Suomen lähetysseura: Kauneimmat joululaulut
*Wikipedia: Säveltäjien ja sanoittajien henkilötiedot
*Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot - Joululaulujen taustat ja tarinat
*Kultainen joululaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivekonsertti - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - F-Kustannus
*Joulun toivelaulukirja - Musiikki Fazer
*Laula kanssamme - Joulu on taas - Valitut Palat
*Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa - REPALE-kustannus
*Musiikkitieto - Otava
*Media, Musiikki 1 ja 2 - Tammi
*Tuomas Piironen: Joulun lauluperinne - joululauluhakemisto

Joululaulujen sanoista

Useimmat joululaulujen sanoituksista ovat tekijänoikeussuojan alaisia, eikä niitä näillekään sivuille voi liittää. Jos joululaulu on kansanlaulu tai muuten hyvin vanha, sen sanat ovat mukana. Uudesta joululaulusta mukana on vain pieni, muutaman sanan näyte, jonka laki esittelyn yhteydessä suo.