Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Antoine Beauvillain

Joulusauna

Sauna on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Ennen vanhaan siellä synnytettiin ja saunassa oli saunatontun vartioima saunarauha. Muinoin joulusaunasta varattiin sauna-aika myös vainajille ja viimeinen saunoja heitti lähtiessään löylyt heille. Joulusaunassa piti käydä varhain, ennen aattoateriaa. Niinpä joulusaunassa käytiin kekriperinteitä jatkaen jo keski- tai iltapäivällä, jotta haltia tai suvun vainajat saivat rauhassa kylpeä tavalliseen aikaan. Nykyisin seitsemän kymmenestä suomalaisesta käy jouluaattona saunassa.

Joulusauna on oleellinen osa jouluamme. Jouluaattona saunominen on kuulunut vanhoihin maalaistapoihin Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Joulusaunassa kylvettiin hartaissa ja juhlavissa tunnelmissa, puhuminen ei ollut suotavaa. Koska aiemmin synnytettiin saunassa, Jeesuksen syntymäjuhla joulun aikaan teki löylyhuoneesta tavallistakin pyhemmän paikan.

Joulusauna kansanviisauksissa

Jätä joulusaunaan saunottuasi pesuvadillinen vettä, vihta ja kaljalasi, niin kotitonttu pääsee joulusaunaan ja kiitokseksi hyvin vartioi taloasi tulevan vuoden.
- Pohjois-Pohjanmaa

Joulusaunassa ei saa pitää meteliä, muutoin talon haltijat tekevät kepposia tulevan vuoden ajan.
- Pohjois-Pohjanmaa

Jos ei joulusaunan jälkeen ripusta pellavapyyhettä kuivumaan, ei seuraavana vuonna pellava kasva.
- Pohjois-Pohjanmaa

Aina kun joulun aattona kylvettiin, tuli nykyisen isännän viimeksi poistua saunasta ja lyödä kova löyly haltioille sekä jättää ovi raolleen, että haltiat pääsivät sinne kylpemään, ja nimenomaan tuli isännän heitä sinne kutsua.
- Lehtimäki 1935


Joulusaunassa

Reisjärvellä jouluaattona vuonna 2009 sinihämyinen ilta alkaa laskeutua Pohjolan talvisen maiseman ylle. Joen rannalla viipyilee joulusaunojia odotteleva sauna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Lassi Kurkijärvi


Saunojat

Saunassa - Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931)

Akseli Gallen-Kallelan saunatunnelmia, taiteen historian ehkä ensimmäisessä, realistisessa saunakuvassa. Maalauksen toteuttamisessa oli aikanaan mitä moninaisimpia ongelmiakin, sillä taiteilija toteutti sen aidossa ympäristössä, ahtaassa ja pimeässä saunanporstuassa.

Alastonmallejakin oli Gallen-Kallelan tähän saunakuvaansa vaikeaa löytää, sillä torpanväen oli sopimatonta esiintyä juuri alastonmalleina, vaikka muuten taiteilijan malleina olivatkin ehtimiseen. Torppaan "maailmalta tullut tyttö" kuitenkin saatiin avustamaan etualan tytön mallina, ja näin syntyi maalaus, jonka tunnelmallista kauneutta ovat jälkipolvet määrättömästi ylistäneet. (Markku Valkonen, Olli Valkonen: Suomen taide - WSOY)

Joulusaunassa

All rights reserved
*Kuva yllä Copyright - All rights reserved:
© Flickr/-Pjotr Petronov-

- Used with permission.

Joulusaunan harrasta tunnelmaa

Joulusaunassa viipyilee harras rauha ja hiljaisuus, vain kiuas hiljaa kihisee. Saunojasta välittyy syvä keskittyminen ja kunnioitus saunomista kohtaan, jos toki sekin, että kuumaa on!

Joulusauna

All rights reserved
*Kuva joulusaunasta Copyright - All rights reserved:
© Flickr/Minna Jakosuo

- Used with permission.


Siinä, missä talonpojat ovat saunoneet jouluna hartaina ja nauttien, säätyläiset eivät ole harrastaneet joulusaunomista. Jukolan metsäläisveljekset saunoivat jouluna oikein sydämensä kyllyydestä.

Muinoin joulusauna on ollut suomalaisten tärkein joulutapahtuma - ja sellainen se on monille vielä tänäkin päivänä. Sauna ei merkitse suomalaisille vain löylyjä ja peseytymistä, vaan se on myyttinen paikka, johon liittyy paljon perinteitä ja uskomuksia.

Sauna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvassa sauna Imatralla Copyright © Carlos Hoyos

Joulusauna - Johannes Häyhä (1839 - 1913)

Talon tytöt korjasivat vierasten päällysvaatteet huoneeseen ja menivät sitten saunaan, jossa valmistivat kaikki reilaan, tulivat tupaan ja ilmoittivat saunan olevan kylvettävän. Sitten he riisuivat ensin jouluvierasten ja sen jälkeen omain ukkomiesten ja vanhain naisten jalat, solmisivat nauhoista yhteen kunkin sukat, jotka nostivat orrelle kuivamaan, ottivat kenkäin sisältä olkitullot, joilla pyyhkivät kenkien pohjat, ja korjasivat ne penkin alle. Vaimot antoivat miehilleen ja tytöt veikoilleen puhtaat palttinapaidat. Tytöt ottivat päreitä uunista ja menivät niiden kanssa saunaan, jossa puhalsivat valkean kiukaasta päreeseen ja asettivat sen palamaan uunin eteen pistäen toisen pään uunin kivien väliin.

Pojat juosta kipaisivat palttinapaidat kainalossa tyttöjen perästä saunaan, jossa viskasivat paitansa kainalostaan penkille ja menivät lautasille, kylpeä ropsivat vähän aikaa, tulivat alas ja istahtivat penkille. Tytöt pesivät lipeällä ja maasaippualla poikien päät, jonka jälkeen pojat menivät uudestaan lautasille, peseisivät, tulivat alas, panivat puhtaat paidat päällensä ja juoksivat tupaan. Sitten menivät vanhemmat miehet ja niiden perästä naiset lapsineen saunaan, jossa kylpeminen kävi samalla tavalla. Ainoastaan pienemmät lapset itkeä porasivat, kun heitä pestiin ja kylvetettiin.

Sillä aikaa kun naiset olivat saunassa, leikkasi Antti poikamiesten tukat. Vanhat miehet pitivätkin pitkiä tukkia. Tultuansa saunasta kampasivat kaikki päänsä niin hyvin talon perhe kuin vieraatkin. Tytöt veivät ulos miesten leikatut tukat. "Miesten tukka tuuleen, vaimon tukka valkeaan", oli sananparsi, jota tarkoin noudatettiin.

Kun kaikki olivat valmistuneet juhlaa vastaanottamaan, isäntä otti nutun yllensä, kuiskasi jotain Tuomaalle ja niin he menivät yhdessä ulos olkilatoon. Kumpikin otti kahmalollisen olkia, joiden latvat he sitoivat nupukalle, ja asettivat ne päähänsä sillä tavoin, että nupukka tuli pään päälle ja olkien tyvipuolet peittivät kokonaan yläpuolen ruumista. Ottivat sitten kumpikin olkikuvot vasempaan käteensä ja astuivat tupaan, jonne tultuaan sanoivat:

- Hyvää iltaa!

Saunako suomalainen keksintö?!

Suomalaisille sauna on tärkeä ja saatamme ajatella, että sauna on suomalainen keksintö. Vaikka saunaa pidetäänkin tyypillisesti sisun ja Sibeliuksen ohella juuri suomalaisuuden ilmentymänä, se ei suinkaan ole suomalainen keksintö. Sauna on ns. hikoilukylpykulttuuria, joka on ollut tunnettua kautta koko maailman.

Suomalaiset omaksuivat vihtomisen ja saunomisen idästä, ja savusaunoista kehkeytyi niin ruumiin kuin sielunkin puhdistuksen kannalta keskeisiä paikkoja.
Joulu
Tunturisuden sivut