Kynttilät tuovat jouluun valoa, eloisuutta ja lämpöä, sitä kaikkein aidointa joulun tunnelmaa.
Kynttilän elävänä palava liekki symboloi elämän ja valon voimaa vuoden
pimeimpänä aikana ja levittää ympärilleen myös uskonnollista sanomaa siitä,
että Jeesus on syntynyt. Tarvitaan niin vähän, vain pieni tuikkiva liekki,
murtamaan mustin pimeys.
Suomessa kynttilät, ja siten myös joulukynttilät, tulivat kansan käyttöön
1800-luvun loppupuolella. Parafiini keksittiin vuonna 1830 ja steariini hieman myöhemmin,
ja kynttilät aloittivat voittokulkunsa savupirteissä, syrjäyttäen sitä ennen yleiset päreet.
Havin joulukuusenkynttilöitä, 1950 - 1960-luvut.
- Kuva Copyright Helsingin kaupunginmuseo.
Talonpojat sytyttivät
vuotuiskynttilänsä jouluaattoiltana. Talojen tyttärillä oli tapana viedä joulukirkkoon
mukanaan kolmisydäminen kynttilä, jonka he asettivat sytytettynä lukulaudalle
eteensä. Joulukuusi tuli suomalaisiin koteihin 1800-luvun lopulla
ja niin päästiin kynttilöillä koristelemaan myös joulukuusta.
Kynttilät eivät joulussamme kuulu vain joulukuuseen, vaan
niitä on kaikkialla - erikseen ovat vielä sellaiset erityiskynttilät, kuten adventtikynttilät
ja hautakynttilät tai -lyhdyt, Luciankynttilät ja muut erikoiskynttilät.
Vanhan joululehden kansikuvassa on mukana myös kynttilä.
- Kuva Copyright Nurmijärven museo.
Aito ja elävä kynttilänliekki
Sähkökynttilät ovat vallanneet jo yli sadan vuoden ajan tilaa
kynttilöiden maailmassa, mutta siltikin vahakynttilät ovat edelleen hyvin suosittuja,
sillä aidon kynttilän elävän liekin synnyttämää joulutunnelmaa ei
sähkökynttilä monen mielestä koskaan ylitä.
Kynttilöillä on nykyisinkin suomalaisten joulunvietossa hyvin
tärkeä sijansa, sillä lähes kaikki suomalaiset polttavat kodeissaan
kynttilöitä jouluna.
Sähkökynttiläsarja 1970-luvulta.
- Kuva Copyright Nurmijärven museo.
Niemen Lelutehtaan puinen kynttilänjalka, 1950 - 1960-luvut.
- Kuva Copyright Helsingin kaupunginmuseo.
Kynttilänjalat
Tärkeässä asemassa joulukynttilöiden myötä ovat kynttilänjalat, joiden
muotoilussa on usein tavoiteltu suurinta kauneutta.
Kun kruunukynttilöiden muoto pitkään säilyi pelkistettynä ja yksinkertaisena,
oli kynttilänjalkojen muotoilussa mahdollisuus pyrkiä käyttötavan mukaan sekä koristeellisuuteen että juhlavuuteen.
Kynttilänjaloissa on tilaa erilaisille määrille kynttilöitä. Adventtikyntteliköt ovat nelijalkaisia. Kolmihaaraisen kynttilänjalan kolme haaraa perustuvat alunalkaen
raamatun Pyhään kolmiyhteyteen. Juutalaisuuden yksi symboli on seitsenhaarainen kynttilänjalka,
menorah.
Maailmalla kynttilänjalkojen haarojen määrillä on erilaisia merkityksiä. Suomessa
tietyllä puisella, punaisella viisihaarikalla on ikioma historiikkinsa. Se on tehty yhteistyössä
Havin kynttilätehtaan kanssa, sillä perinteisiä Havin kruunukynttilöitä on myyty
viiden kynttilän pakkauksissa.
Kynttilöitä on mitä erilaisimpia, lyhyitä ja pitkiä, ohuita ja paksuja, sileitä ja monin tavoin
pinnastaan koristekaiverreltuja, valkoisia ja punaisia...