Tunturisuden sivut
Kuva yllä www.freepik.com.

Suomen opettajille, opettajattarille, raittiusyhdistyksille ja nuorisoseuroille - ystävällisiä neuvoja leikkien käyttämisessä

"Joulun lähestyessä on nimittäin niin usein kouluista tullut kysymyksiä, eikö voitaisi kouluihin saada joululeikkejä, että ehkä on käytännöllistä saada niitä valmis kokoelma.

Monille teistä täysi-ikäisistä ovat useat niistä tuttuja. Mutta saapuuhan joka vuosi kouluihimme uusia lapsia, ja heillehän nämä leikit ovat aina uusia.

Toivonliittojen ja nuorisoseurojen kokousten ohjelmiin toivomme näiden vuorokeskustelujen tuovan hauskaa vaihtelua. Niille, jotka eivät ole tottuneet harjoittamaan nuoria näiden yksinkertaisten leikkien esittämiseen, pyydämme antaa muutamia ystävällisiä neuvoja. Kun allekirjoittanut vuosina 1896-1897 kävi monissa paikoin Suomea tekemässä lasten- ja nuorison raittiustyötä tutuksi, saimme kokea, kuinka suuri merkitys on leikkien oikealla harjoittamisella.

Se on kylläkin vaivalloista. Mutta jos ei leikkeihin uhraa työtä, voi yhtä hyvin jättää niiden esittämisen sikseen. Sillä jos lapset seisovat ja latelevat ajatuksia ilman äänenpainoa, useimmiten niin matalalla äänellä, ettei voi erottaa sanoja, ja niin nopeasti, ettei voi seurata sisällystä, niin herättää se nuoressa kuulijakunnassa vain levottomuutta.

Se ei pysy hiljaa: nauretaan, kuiskaillaan, kujeillaan esityksen aikana, kun salissa on tavallista pimeämpää, ja ennen kaikkea: kuulijoilla ei ole yhtään hyötyä niistä totuuksista, joita leikissä esitetään. Sillä toivommehan me kuten kunnioitettavat lukijat näkevät näiden leikkien avulla voivamme antaa jonkun opetuksen nuorille elämää varten."


Alli Trygg-Helenius, Porvoossa jouluna 1909.
Tonttupojat

Lasten talvi-ilot - koulutaulu, Martta Wendelin

Joulupukki valmiina

Joulupukki valmistautuu kohtaamaan leikkijät. Joulupukki seurailee piiloistaan joulun alla lasten leikintää ja valmistautuu pitkää partaansa sukien innoissaan omaan tehtäväänsä aattona. Välillä pukkikin kyllä heittäytyy leikkisille tonttuineen ja näkyy milloin kelkkamäessä, milloin kiitämässä porsaan selässä ja milloin missäkin.
Joulu



Joulutonttu taituroi tangossa - tankotanssi (Pole dance). Tankotanssi ei ole varsinaisesti sirkuslaji, vaan tanssi- ja liikuntamuoto, jossa käytetään lattiasta kattoon ulottuvaa tankoa. Tankotanssissa yhdistyvät kehonhallinta, akrobatia, kuntoilu ja tanssi. Liikuntamuotona laji kehittää erityisesti voimaa, notkeutta ja koordinaatiota.
Joululeikit

Kuva www.freepik.com.

Joululeikkien historiaa - riemuisaa juhlaa joulupahnoilla

Jo vuonna 1897 kirjoittaja lehdessä tunsi huolta siitä, kuinka joululeikit olivat jäämässä unholaan:

Unholaan tai hämärään muistokammioon ovat vähitellen peittyneet ja salpautuneet enimmät vanhanaikaiset kansanleikit, joilla entisrahvas ilosti ja sulosti pirttisten joulunpyhäinsä viettoa. Jossakin maakunnan nurkissa vanhat tavat voivat vielä elää entisessä loistossaan, mutta useimmilla ihmisillä ei ole tilaisuutta oppia niitä tuntemaan ja onpa paljon sellaisiakin, jotka eivät voi olla mukana nykyisissäkään lasten ja nuorison joulu-iloissa.

Kaikki nämä osattomat voivat kuitenkin vielä tavallaan viettää riemuisen juhlan vanhan kansan joulupahnoilla. He voivat katsella ja tutkia noita vanhoja tapoja ja siitä saada mielelleen sen huvin, minkä muuten ovat menettäneet. Tässä kohden pyydämme heille tarjota palvelustamme.
Joulutontut

Entisaikaankin osattiin olla ainakin jouluna lapsellisia

Artikkelissaan kirjoittaja pohdiskelee edelleenkin sitä, miksi muinoin joulun vietto on olut niin perin toisenlaista kuin nyt, ja miksi joululeikitkin ovat olleet koko kansan yhteinen tapa, jota ovat rakastaneet ja viljelleet kaikki, erotuksetta vanhat ja nuoret.

Tällainen joulunvietto on ollut mahdollista siksi, että se vanha yhteiskunta, jossa joululeikit ovat kukoistaneet, on ollut meidän silmillämme (vuonna 1897) katsottuna "lapsellinen henkisissä oloissaan". Ilo on ollut sen ajan ihmisille henkinen tarve samalla tavalla kuin se nyt on lapsille. Joulu on ollut muinaisuudessa perityn käsityksen mukaan ilon ja riemun juhla, jota kaikki ovat antautuneet lapsekkaassa mielessään viettämään.

Joululeikkimme ovat tulleet germaaneilta ja skandinaaveilta

Ensimmäisiä joululeikkejä on leikitty, erityisesti goottien parissa, jo ensimmäisillä, kristillisen ajanlaskun vuosisadoilla. Suomeen ylipäänsäkin kaikki sivistys ja kulttuuri on tullut suuresti lännestä, Ruotsista, ja siellä ovat myöskin joululeikkiemme juuret. Koko joulua on vietetty Ruotsissa ja Suomessa varsin samanlaisin perintein ja J. Ihre on luetellut aikoinaan 77 ruotsalaista joululeikkiä, joista vain harvat ovat olleet tuntemattomia Suomessa.

Muualta maahan tulleisiin joululeikkeihinkin on Suomessa iskostunut oma suomalainen sisällys ja puhtahin kansallishenki. Kalleimpana aarteena vanhoissa, suomalaisissa joululeikeissä on ollut Kalevalan maailmasta kummunnut runollisuus. Itäisessä Suomessa joululeikit ja -tanssit on aloitettu usein runojen laulamisella.

Arpaleikit

Oma ryhmänsä joululeikeissä ovat olleet arpaleikit. Arpojen sisältämillä numeroilla ja viesteillä leikkijät saatiin toimimaan mitä erilaisimmin tavoin. Yksinkertainen arpaleikki on sellainen, että arpoihin kirjoitetaan ennustuksia. Kukin nostaa arvan vuorollaan ja lukee muiden kuunnellessa, mitä tulevaisuus hänelle on tuova.

Sievät tytöt

Näytelmälliset joululeikit - laivasilla olo

Näytelmälliset joululeikit on kaikkein arvokkain osa joululeikkiperinnettämme. Tällaisen joulunäytelmän muotoon puetun leikin toteutus jättää paljon vapauksia ja voidaanhan jouluhahmoihin pynttäytymisen jälkeen näytellä ihan vapaasti improvisoiden, ilman käsikirjoitustakin.

Kauneimpia näytelmällisiä joululeikkejä on ollut "laivasilla olo". Siinä nuoriso käy lattialle "istuilleen, tyttö pojan ja poika tytön syliin". Sitten aletaan käsillä soutamaan laivaa ja samalla runoillaan laulaen. Kun muualle tuvassa sijoittuneet kuulevat laulun, he tulevat soutajien ympärille ostamaan laivaa ja kysymään laivan nimeä.

Moninaisten, runomuotoisten keskustelujen lopuilla soutajat ilmoittavat laivansa hinnan:

Kaksi kattilan rania,
kolme lehmän kompsukkata,
viisi Viipurin rahoa,
kuusi kulta tynnyriä.


Tämä näytelmä päättyy siihen, että laivan hinnasta päästään sopuun ja kauppa tehdään. Laivan isäntänä toiminut ja muu laivaväki luopuu kaihoisin mielin laivastaan. (Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: 01.01.1897 Kyläkirjaston Kuvalehti no 1)

Kerro kuka piipittää!

Tätä leikkiä voi leikkiä milloin vain, niin juhannuksena kuin joulunakin. Leikkijät istuvat tiiviiseen piiriin. Yksi leikkijöistä jää keskelle ja hänen silmänsä sidotaan. Hän menee istumaan jonkun syliin ja sanoo "Kerro, kuka piipittää!" Se, jonka syliin on istuttu, sanoo mahdollisimman möreällä äänellä "Piip!". Sokko yrittää arvata, kenen sylissä istuu. Jos hän ei onnistu, hän siirtyy toiseen syliin ja yrittää uudelleen. Se, kenet sokko tunnistaa, joutuu arvaajaksi.
Joululeikit
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/James Cage

Lumisota

Talven ja joulunkin leikkejä on myös lumisota. Kunnon lumisota saadaan tosin aikaan vain oikeanlaisella suojasäällä, sillä kovalla pakkasella lumipallojen pyörittely ei onnistu.

Kelkkamäessä

Kelkkamäki

Kelkkamäki on yksi perinteisimmistä talvisista touhuista ja leikeistä. Herraskaisesti pukeutuneessa lapsiparissa poika takapaikalta ohjaa, muhvilla kätensä suojannut tyttönen saa vain nauttia vauhdin huumasta.

Joulun leikkejä

Joululeikkien lomassa koristellaan joulukuusi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Lisa Creech Bledsoe

Passisilla eli kinkkupaistokkailla

Tämä on yksi noista ihmeellisistä vanhoista Suomen kansan leikeistä, kahden hengen leikkisotaa molempien taistellessa voitosta. Molemmat käyvät lattialle vastapäin istumaan kinkut kädessä ja ensin uhalla alkavat sotamenonsa kysellen ja vastaten seuraavalla välipuheella:

1. "Mistä mies?"
2. "Kotoa” (tai "lusikan luota").
1. "Onko sinulla passia?"
2. "On passi."
1. "Onkos evästä?"
2. "On terästä."
1. "Onkos paljon?"
2. "On palanen."


Sitten vastaaja näyttää kysyjälle ensin passinsa, eli nostaa jalkansa pystyyn ja pyllistää pakaransa passiksi hänen eteensä, joille toinen kinkullansa ensin lyöpi minkä jaksaa. Sitten tulee toisen vuoro samaten lyödä kinkullansa häntä kohti pyllistetyille pakaroille. Tätä lyömistä he tekevät vuorotellen niin kauan kunnes jompikumpi heistä kyllästyy ja rupeaa pyytämään toista sotalakkoon. (Joskus voi olla parempi, että tätä leikkiä ei edes aloitakaan, toim. huomautus).

Ämmän ja äijän vaihettaminen - riisari

Vanhoilta ajoilta on runsaasti sellaisia leikkejä, joita harvat nykyisin enää tietävät - ja vielä harvemmat ymmärtävät, mistä hulluttelusta on kyse. Piikkiössä on jouluisin leikitty ämmän ja äijän vaihettamista ja leikin on esitellyt M.A. Knaapinen klassisessa teoksessaan "Piikkiön pitäjä - Kotiseutukirja entisille ja nykyisille piikkiöläisille". Leikki etenee seuraavasti:

Kun väkeä on koolla enemmän, niin asetutaan olemaan pareittain, mies ja nainen yhdessä. Jonkun tehtävänä on toimia "riisarina" ja hänellä pitää olla kovasolmuinen nenäliina.

Sitten riisari alkaa kiertää paikallaolijoita. Hän asettuu vuorollaan kunkin eteen ja kysyy: "Vaihetaks ämmäs (äijäs) sen taikka sen kanssa" (mainiten henkilön) ja jos vaihetuksesta kieltäytyy, on riisarilla oikeus lyödä kieltäytyjää solmuliinallaan kämmenelle, korkeintaan 12 kertaa. Jos vaihetukseen suostuu, niin suostunut saa määrätä sen, kuinka monella iskulla valittu kohde on vaihtoon taivutettava. - "Kuimunt rappi anneta, jolle hän vaahet?"

Tämän leikin ideana on se, että näin voi leikin varjolla osoittaa jollekulle kiintymystään tai salarakkauttaan, jollei kohde sitä muuten vielä ole tiennyt. Ja voi osoittaa, vaikka toinen jo tietäisikin. Noin muuten, etenkin joululeikkinä meidän aikamme näkökulmasta, melko rajatapaus. Voisi ajatella pikkujoululeikiksi?! Ehkä kuitenkin noita solmuliinalla annettuja iskuja pitää antaa hyvin kevyesti. Ei saane sentään rappii antamalla kipua tuottaa!

Minun lahjani sinulle on

Osallistujat istuvat piirissä. Yksi antaa vasemmalla puolellaan istuvalle kuvitteellisen joululahjan ja sanoo sen nimen, esimerkiksi nukke. Nuken saanut antaa vasemmalla puolellaan istuvalle lahjan, joka alkaa nuken viimeisellä eli e-kirjaimella. Näin kierretään leikkijöiden kesken. Tämä leikki vaatii melkomoisia hoksottimia, sillä joululahjan olisi oltava vielä jotenkin sopiva lahjansaajan kannalta.

Lumiukko

Lumiukot

Talven ja joulunkin ajan leikeissä ovat mukana lumiukot. Lumiukko on ihmisen eli useinkin juuri pyöräkän ukon näköinen lumesta tehty ukko. Se koostuu tyypillisesti kolmesta lumipallosta, joista alin kuvaa jalkaosaa, keskimmäinen rintakehää ja ylin päätä. Monesti lumiukolle asetetaan napit, silmät ja suu pikkukivistä sekä nenä porkkanasta. Lumiukolle voidaan lisätä myös vaatteita, kuten kaulahuivi tai päähine. Miksipäs ei piippukin suuhun?! Mikään ei estä muotoilemasta lumesta myöskin lumiakkaa! Taikka lumilapsosia.

Tunturisusi Muista katsoa myös lumiukon teko-ohjeet ja piilokameravideot!

Piirileikkiä kuusen ympärillä

Piirileikkiä joulukuusen ympärillä.

Paistisilla

Joku kävi istumaan jakkaralle keskelle permantoa. Lakki painettiin hänen päähänsä niin syvälle, ettei hän nähnyt mitään. Annettiin sitten oljista kierretty palmikko käteen. Toiset hiipivät takaapäin ja nykivät sokkona istuvaa, joka yritti huitaista palmikolla. Kehen osui, joutui vuorollaan jakkaralle.

Musta penkki

Joku pantiin muista erilleen penkille istumaan. Häntä osoitellen toinen kyseli vuoron perään jokaiselta:
- Mitä pahaa tuo mies on tehnyt, kun hänet on pantu mustaanpenkkiin?
Kukin yritti parhaan mukaansa keksiä sopivan ilkeyden. Kun kaikilta oli saatu vastaukset, syytetty määräsi sijaansa mustaanpenkkiin sen, joka oli häntä pahimmin soimannut.

Hiirisillä

Käytiin istumaan permannolle piiriin. Yksi asettui keskelle "kissaksi". Verkkokerää nakeltiin piirissä toiselta toiselle, ja kissa tavoitteli tätä "hiirtä". Kenen kohdalta hiiri saatiin kiinni, joutui kissaksi.

Kalanjako

Yksi mies istui kelkassa ja toiset miehet vetivät häntä kelkassa tupaan. Miehet olivat turkit nurin päällä ja heiniä turkin sisukset täynnä. Sitten heittivät kepin nenästä narunpätkiä. Ne narunpätkät olivat olevinaan kaloja. Kalat eivät sitten menneet tasan ja siitä tuli tappelu. Miehet ryntäsivät kaikki naisten nurkkaan ja kaatuilivat ja naurattivat naisia.

Piirileikkejä

Joululeikkien lomassa maistetaan piparkakkuja.

Piirileikkejä

Kuva Turun museokeskus.

Piirileikkiä kuusen ympärillä

Yksi kaikkein vanhimpia ja yksinkertaisimpia leikin muotoja on piirileikki. Piirissä mennään piirimuodostelmana jonkin keskellä olevan ympärillä. Talvella voidaan piirileikkiä mennä kuusen taikka männynkin ympärillä myös ulkona. Leikki ei vaadi paljon alkuvalmisteluja - vain leikkisää mieltä ja ei kun siitä vain aletaan piiriä pyörimään! Piiriä pyöriessään voivat osallistujat myös laulaa joululauluja - tai vain hihkua ja nauraa riemumielin!

Muita lumileikkejä ovat lumienkeleitten teko - siinä kaadutaan kädet levällään koskemattomaan lumeen, johon näin syntyy enkelikuvio, kun käsillä levitellään lumeen vielä siipikuvioita. Lumilinnojen rakentaminen on tärkeä osa lumileikkejä - ja lumilinnasta voi tehdä joulun aikaan lyhdyillä ja kynttilöillä hyvin tunnelmallisen satulinnan. Perinteiset hiihtelyt ja laskettelut suksin ja kelkoin kuuluvat talven leikkeihin - ja joulusaunastakin jotkut hypähtävät leikkisästi alastonpyöriskelyyn umpihangessa.

Niskanuoran veto

Niskanuoran veto on noita vanhoja suomalaisia joululeikkejä, joita ei nykyisin terveydellisistä, eikä muistakaan syistä suositella kenellekään harjoitettaviksi.

Tämä on miesten keskinäisen voimakuninkuuden mittailua seitsemän veljeksen joulupainien hengessä. Kaksi miestä asettuu kontalleen lattialle, ja heitä yhdistää vaikkapa kankaasta tehty remmi, joka asetetaan kummankin niskan taakse. Sitten vain köydenvedon taikka sormikoukun tapaan vedetään ja katsotaan, kumpi antaa periksi.


Talvelaul - Radi-ridi-ralla viroksi - suomeksi Rati riti ralla

; Radi ridi ralla, pakane on valla ;;
Tuisutaati tuli meile,
külvas lund ja härma puile.
Radi ridi ralla, pakane on valla.

;; Radi ridi ralla, pakane on valla ;;
Tuli kaugelt põhjaraalta,
Lapi laste mängumaalta.
Radi ridi ralla, pakane on valla.

;; Radi ridi ralla, pakane on valla ;;
Ehtis põõsad valge vööga,
kattis jõed ja järved jääga.
Radi ridi ralla, pakane on valla.

;; Radi ridi ralla, pakane on valla ;;
Lapsed saavad kelgutada,
uisutada, suusatada.
Radi ridi ralla, pakane on valla.


Kuuntele ja laula mukana! Videolla tämä ikimuistoisen ihana talvilaulu. Laula mukana, opit samalla viroa - radi ridi ralla, pakane on valla... (opit ainakin sen, miten sanotaan viroksi rati riti ralla!)
Suksineidon laulu


Ronskit isojen poikien joululeikit

Avannossa uitto

Jos joulusauna sattuu olemaan vesipaikan äärellä, voidaan vieraat yllättäen heittää löylyjen päälle avantoon. Ei tämä kyllä ihan kaikissa tapauksissa ole suotavaa. Jos vieras ei osaa laisinkaan uida, häntä ei ole missään nimessä syytä heittää avantoon, mutta Kuhmon Lentiirassa heitetään kuulemma kyllä silloinkin! (niilopedia.org)

Hameen helmojen nostelu luudalla

Forssan tienoilla nuoret miehet ovat harrastaneet sellaista joululeikkiä, että he ovat pirtissä ajaneet neitosia takaa ja pyrkineet luudalla nostelemaan näiden hameen helmoja. Tällainen on perustunut erityisesti ainakin Forssan seuduilla siihen, että neitosilla ei ole ollut hameidensa alla laisinkaan pikkupöksyjä.

Nykyisin kaikilla neitosilla on toki myös pikkupöksyt, ja leikistä onkin kehitetty sellainen versio, että yritetään nähdä edes pienikin pilkahdus juuri pikkupöksyistä! (niilopedia.org)

Pakkasella lämmitellä

2) Pakkasella lämmitellä
paljon puita tarvitaan,
rientäkäämme isän avuks'
kaikki puita pilkkomaan!
Hakatkaamme, hakatkaamme
reippahasti halkoja!
Hakatkaamme, hakatkaamme
nyt se on jo kahtena!

3) Pakkasella lämmitellä
paljon puita tarvitaan,
rientäkäämme isän avuks'
puita pinoon latomaan!
Latokaamme, latokaamme,
pino pitkä, korkea!
Latokaamme, latokaamme,
nyt se on jo valmisna!

Ohjeet tähän laululeikkiin. Lapset pyörivät suuressa piirissä ympäri joka värssyn neljän ensimmäisen säkeen kestäessä. Seuraavain säkeiden ajan seisovat he paikoillaan ja tekevät he laulun tahdin mukaan kussakin värssyssä esiintyvät liikkeet.
Joululeikit
Joululeikit
Joululeikit
Jouluna kelkkamäessä.
Joulu