Punatulkut
Punatulkut ovat joulun lintuja ja käytetyimpiä aiheita
lintuaiheisissa joulukorteissa. Niiden mukana olo jouluisissa tunnelmissa
johtuu varmasti myös niiden jouluisesta, punaisesta värityksestä.
Silti kaikkein tunnetuin lintuihin liittyvä joululaulu kertoo varpusesta.
Varpunen jouluaamuna on tämän Sakari Topeliuksen sanoittaman ja Otto Kotilaisen
säveltämän joululaulun nimi. Sakari Topeliuksen yksi tyttäristä
ja molemmat pojat kuolivat aivan pieninä. Pojista nuorin, Rafael,
kuoli isänsä syliin vuoden vanhana. Lapsen poismeno kuvastuu herkästi
tämän joululaulun taikka runon sanoista, jotka Topelius
kirjoitti vuonna 1859.
Tämä joululaulu sai erityistä merkitystä
myös sotiemme jälkeen, sillä sen tunnelmissa muistettiin sodissa
menetettyjä veljiä.
Teeret joulukiepissä
Talvisin teeret suojautuvat kylmältä ja saalistajilta, kuten kanahaukalta,
kaivautumalla lumeen. Tällaista lumionkaloa nimitetään kiepiksi.
Kiepissä teeri viettää yönsä, mutta huonoilla säillä lumimyräköiden
tuivertaessa taikka tulipalopakkasilla, se voi vetäytyä kieppiin päivälläkin.
Mikseipä teeri hyvinkin voi joulunkin aikaan vetäytyä lumikieppiinkin,
joulukieppiin.
Kiusaajille tunnontuskia!
Joulu on ollut erityisen hyvää aikaa
tehdä suoranaista eläinpropagandaakin ja saada eläinten kaltoin kohtelijat tunnontuskiin.
1800-luvulla kaikissa joululehdissä otettiin tavaksi esittää liikuttavia
vetoomuksia juuri pikkulintujen puolesta. Uskonnollisessa
Lasten ystäwä-lehdessä
oli jo vuonna 1863 kertomus "Linnun terweisillä käyntö", jossa viluinen ja nälkäinen
tiainen lennähti tupaan ja sai pikkupojan tunnustamaan sisarelleen kivittäneensä pikkulintuja:
"Mitä hyötyä on siitä, olla niin häijy? Usein olen toisten poikain nähnyt
heittelewän alas linnun pesiä ja raapottelewan turwattomia poikasia huolimatta
emäin kuikutuksesta ja tuskasta. Tämmöinen murhanhimo ei ole Jumalalta.
Warjelkoon Jumala meitä tästälähin kaikesta julmuudesta eläwiä kohtaan,
ettemme astuisi häwittäjäin jälkiä, herättäisi murhan himoa sydämmissämme ja
häwittäisi Jumalan luotujen tekoja".
(Lasten ystäwä 1863)
Joululyhde
"Kerran aattopäivinä, kun lapset sattui yhteen,
päättivät he pihaan panna lintuin joululyhteen.
Taavi kuuli vaariltaan, ett' ennen vanhaan aikaan,
joululyhde joka taloon tiesi hyvää taikaa.
Missä oli sellainen, siell' oli kaunis karja,
komeasti hulmusi myös juoksijoiden harja.
Kaikki talon eläimet ne menestyivät hyvin,
lintuja jos joka joulu muistettihin jyvin.
Taavi tämän tovereille kertoi kerkein kielin,
lyhteen silloin kaikki päätti nostaa ilomielin.
Kilvan käytiin katsomaan, kun Taavi ehti ensin,
hei, jo kohta varpusparvi siihen syömään lensi!"
(J. Siltala. Lasten Joulu, 1913)
Talvisten ruokintapaikkojen tavallisimmat ruokavieraat
Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi.
Osa lajeista esiintyy vain Pohjois- ja osa Etelä-Suomessa.
Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja
kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen
hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.
Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana
ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.
Vihervarpunen edustaa punatulkun punaisen vasta- eli komplementtiväriä, vihreää. Vihervarpunen on pääsääntöisesti muuttolintu,
mutta jää joskus talvehtimaan Suomeen.
Tavallisimpia lajeja ruokintapaikoilla ovat:
Talitiainen,
punatulkku,
hömötiainen,
viherpeippo,
sinitiainen,
harakka,
keltasirkku,
urpiainen,
käpytikka,
varpunen,
närhi,
peippo,
kuusitiainen,
järripeippo,
mustarastas,
varpushaukka,
varis,
naakka,
vihervarpunen,
töyhtötiainen,
tilhi,
lapintiainen,
fasaani,
varpuspöllö,
pikkuvarpunen,
kuukkeli,
puukiipijä,
harmaapäätikka ja
tikli. (BirdLife Suomi).
Eläinten joulua