Tunturisuden sivut

Teuvo Pakkala: "Vaaralla" - avuilla eli kerjuulla ja jouluruokaa jakamassa

Aaton aattona oli siivoustyötä, kamarin lattian kuurausta ja mattojen puistamista. Ja saman päivän illalla he Ojanniemen Marin kanssa valmistelivat avuille lähtöä aattoaamuna, josta jo kauan ennen oli ollut puhetta heillä. Elsa lähti vain kumppaniksi Marille ja heillä oli puhe, että jos he paljon saavat, niin antavat kaikille.

Paljon he toivoivat saavansa, niinkuin se tyttö, josta Mari oli tiennyt kertoa. Se tyttö oli rukoillut aatonaattoiltana Jumalaa ja aaton aamulla herätessään, ja kun lähti avuille, niin oli ensimmäisestä talosta saanut heti niin paljon, että ei ollut jaksanut kantaa, vaan oli pitänyt kelkalla hakea.

Sillä tytöllä oli sitten riittänyt antaa kaikille köyhille. Ei ollut loppunut, vaikka kuin paljon olisi jakanut leipiä ja lihaa ja herneitä ja kaloja ja kaikkea mitä se oli saanut, ja kaikkea se olikin saanut.

Lihapalanenkaan ei ollut pienentynyt, vaikka kuin paljon olisi leikannut, ja kun limpun oli se tyttö antanut jollekin, niin oli sijaan heti ilmestynyt toinen. Herneitä kun oli vasusta mitallisen ottanut, niin oli vasu jäänyt sittenkin kukkuralle, niinkuin oli ollutkin.

Maitoa kun kun kannusta kaasi, niin oli kannu heti parrastasalla, kun pystöön nousi. Tyttö oli aina vain siunannut, kun oli antanut. Heilläkin oli kelkka kysyttynä. Mutta kukaan ei tiennyt tästä heidän hommastaan, jolla he aikoivat ilahduttaa kaikki. - (Elsa ja Mari lähtivät avuille jouluaattoaamuna, ja he eivät saaneet mistään yhtään mitään ja joutuivat palaamaan itkien takaisin kerjuureissultaan)

Joulukalenteri luukku 23

Kuva Designed by Prostooleh.

Teuvo Pakkala: "Vaaralla" - jouluaaton riisiryynipuuroa, revontulet, köyhäin joululamppu kuu ja taivaan tähdet

Elsa-tyttönen luuli tehneensä syntiä, koska hän ei ollut saanut jouluaattoaamun kerjuumatkallaan keneltäkään yhtään mitään. Reissusta tultuaan Elsa pelkäsi, että riisiryynipuurokin on syntiä ja siksi riisipuuron mahdollisen syntisyyden selvittelyyn äidin ja naapureiden kanssa kului roima osa jouluaatosta. Lopulta rauhaisa jouluaaton tunnelma tavoitti pienessä kamarissa myös Elsan.

"Kuu paistoi kamarin ikkunasta sisään, köyhäin joululamppu, se valaisi pienen kamarin, niin että erotti joka esineen, jotta saattoi toimia mitä toimittavaa oli. Ja kun ei ollut toimia tai ei luettu, niin oli hauska katsella ulos, kirkkautta siellä.

Kuu tuolla ylhäällä oli niin vakavan näköinen, vaan tähdet välähtelivät kauniina ja vilkkuivat alinomaa. Revontulet aaltoilivat kiivaasti, ja väliin pisti pitkä säie keskitaivaalle saakka. Elsasta tuntui kuin olisi tuolla ylhäällä liikkunut hyviä henkiä, niinkuin enkelit olisivat lennelleet tähtien luona leyhytellen revontulia siivillään ja niinkuin ne olisivat laskeutuneet maahan.

Maata pannessaan rukoili Elsa, että hänestä tulisi hyvä tyttö, oikein hyvä. Ikkunasta näkyi siihen vuoteellekin tähtiä. Ne vilkkuivat ja välähtelivät ja olivat kuin irti lähdössä. Silmät pyrkivät kiinni, vaan hän koetti pitää ne auki nähdäkseen noita tähtiä, jos ne putoilevat..."


Teuvo Pakkala

Teuvo Pakkala (1862 - 1925)

Kirjailija Teuvo Pakkala syntyi Oulussa ja hän oli kirjailijalaadultaan kansankirjailija, pienoisrealisti ja humoristikin. Kirjailijana hän oli suuri taiteilija, joka Juhani Ahon tapaan sai vaikutteita ranskalaisesta impressionismista. Suuri yleisö muistaa Teuvo Pakkalan erityisesti hänen näytelmistään, joihin lukeutuu "Tukkijoella." Teoksessaan "Vaaralla" hän kuvaa oululaisen köyhälistön elämää.

Tämän joulukalenterin kuvituksena ovat jouluiset tytöt, ja mielenkiintoisella tavalla, voimakkaiden naisten ohella, erityisesti tyttötyypit ovat olleet Teuvo Pakkalan sydäntä lähellä ja hänen kirjallisessa tuotannossaan vahvasti edustettuina.

Tunturisusi Takaisin joulutarnoiden etusivulle.

Joulukalenteri luukku 23

Kuvat Designed by Prostooleh.
Joulu
Tunturisuden sivut