Creative Commons
*Kuva - Copyright
© Andrew Milligan sumo
Creative Commons
*Kuva villapaidasta - Copyright
© Robert Sheie
Norjalainen villapaita
Lämpimät ja kauniit villapaidat, lapaset ja sukat kuuluvat myös jouluun.
Norjalaiset ovat neuloneet värikkäitä villapaitojaan, lapasiaan ja sukkiaan jo 1500-luvulta alkaen.
Erilaisia, eri Norjan alueisiin liitettäviä kuviointeja näissä villatuotteissa ja erityisesti villapaidoissa on nykyisin pelkästään
Selbu-nimikkeellä rekisteröitynä yli 300, joten kirjoa ja erilaisuuttakin löytyy. Selbun lisäksi on monia muitakin brändeja.
Creative Commons
*Kuva - Copyright
© Arne Heggestad
Nykyaikaisen, norjalaisen neulontakirjailun alku sijoittuu vuoteen 1857.
Tuolloin 16-vuotias norjalainen tyttö Marit Olsdatter (myöh. Marit Emstad) (1841 - 1929) kehitti
selburose (selbunruusu) kuvioinnin.
Aluksi hän toteutti kuvioinnin mustavalkoisissa lapasissaan, jotka hän otti mukaansa kirkkoon, jossa ne herättivät suurta ihastusta.
Maritin kotikaupungin Selbun mukaan nimetty kuviointi selbunruusu muodostuu pykäläristin muotoon ommellusta, kahdeksan-terälehtisestä ruususta (åttebladrose).
Ruusut ovat symbolisesti merkinneet onnea, ja "zigzag"-kuviointi niiden ympärillä puolestaan on tuonut sekä lapasten että villapaidan kantajalle suojelusta.
Norjalaiset selbulapaset.
Creative Commons
*Kuva lapasista - Copyright
© Maryjo
Norjalaiset selbulapaset.
Creative Commons
*Kuva lapasista - Copyright
© Kjersti Lie
Ruusukuvioinnilla on kristillisessä ja islamilaisessa ornamentiikassa pitkä historia, mutta juuri lapasiin ja villapaitoihin liitettynä neulekirjontana Marit kohotti sen
suureen maineeseen aluksi Selbussa, sittemmin koko Norjassa.
1930-luvulla Norjassa valmistettiin vuosittain jo 100 000 selburose-lapasparia.
Selbu-perinne oli hyvinkin muodikasta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla myös Suomessa.
Creative Commons
*Kuva - Copyright
© Arne Heggestad
Dale of Norwayn villapaitoja norjalaiset ovat kantaneet talviolympialaisissa alkaen vuodesta 1956.
Villapaidan kaula-aukossa voi olla joskus hakas- taikka vetoketjukiinnitys. Eräissä malleissa koko etuosa on avautuva villatakin tapaan.
Norjalainen villapaita oli pääasiallisesti miesten vaatteena 1930-luvulle saakka. Aluksihan juuri tytöt kutoivat perinteellisesti
lapasia lahjoiksi sulhasilleen ja näiden mieskavereille - avioliitossa oli sitten aikaa kutoa miehelle koko villapaita. Jokaisen norjalaisen tytön piti oppia kutojaksi.
Yksi menestyneimmistä norjalaisista villapaidoista on Marius-villapaita, jonka kehitti Unn Søiland vuonna 1953.
Norjassa sitä myydään nykyisin näistä villapaidoista eniten. Sitä pidetään norjalaisuuden ikonina, joka kuvastelee norjalaisten rakkautta
elämään vapaassa luonnossa. Lukuisista norjalaisista villapaidoista voi mainita esimerkkinä myöskin vaikkapa Setesdalin "täikuvioisen" mustavalkoisen villapaidan.
Creative Commons
*Kuva - Copyright
© Arne Heggestad
Norjalaisella villapaidalla on norjalaisille suurta merkitystä muutenkin, kuin vain asusteena.
Se on tärkeä osa heidän kansallista historiaansa, identiteettiään
ja kansallistunnettaan eli norjalaisuutta. Suomalaisilla ovat Sibelius, sauna ja sisu - norjalaisilla viikingit, vuonot ja villapaita.
Tytöille ja naisille Norjassa näiden villapaitojen valmistaminen on menneinä aikoina myös mahdollistanut taloudellista tuloa ja sen myötä itsenäisyyttä.
Myös pojat ja miehet ovat osallistuneet tienestin vuoksi kutomiseen aina silloin, kun siihen on liiennyt vähänkin aikaa.
Norjalaiset siirtolaiset veivät villapaidan mukanaan kaikkialle maailmaan. Muualla, kuten Amerikassa ja myös Suomessa, näiden villapaitojen kuviointi on liitetty enemmänkin
monisakaraisiin lumihiutaleisiin ja tähtiin, kuin kukkiin. - (Norjalaisen villapaidan ja lapasten tarinan käänsi ja pienoistutkielman luovasti kirjoitti Tunturisusi marraskuussa 2019).
Lähteinä
The History of The Marius-sweater
Norsk Folkemuseum: Knitting History
The Atlantic: The Star of Norwegian Knitwear
Vinona Post: The curious meaning of your Norwegian sweater
Elina Urmas: Nagu Selbu -lapaset
