Tunturisuden sivut
Kuva yllä, Tukholma jouluna 2015. Kuvassa vasemmalla vuonna 1959 Portugalissa valmistunut M/S Teaterskeppet, jolla on pituutta 61 metriä ja leveyttä 10 metriä. Aluksessa on tilat 300 matkustajalle ja hyvät ravintolapalvelut. Kuvan taka-alalla matkustaja-alus Saga Lejon, joka on valmistunut Saksassa vuonna 1969. Aluksen pituus 59 metriä ja leveys 12 metriä ja siihen mahtuu 850 matkustajaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Romain Fontaine

Ruotsin joulu Jultomten eli tomtefar

Meidän joulupukkiamme vastaa Ruotsissa jultomten eli tomtefar. Jultomten asustaa Ruotsissa Taalainmaan kauniissa maakunnassa ikiomassa valtakunnassaan, Tonttumaassa - Tomteland.

Joulupäivä Ruotsissa

Joulupäivän valjua aurinkoa, Bräcke, Jämtlanti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Mr Thinktank


Ruotsalainen joulu muistuttaa suomalaista pienin poikkeuksin: varsinaista pikkujoulu-traditiota ei ole. Joulu Ruotsissa on yhdistelmä uutta ja vanhaa, uskonnollisia ja yleismaailmallisia perinteitä sekä omaa ja muualta omaksuttua.

Ruotsinsuomalaisten joulu

Ruotsissa on yli puoli miljoonaa ihmistä, joilla on suomalaistausta. Suomen kieltä äidinkielenään puhuvia on Ruotsissa yli 200 000. Suomen kansallisuudenkin omaavia, eli suomalaisia asuu Ruotsissa kymmeniä tuhansia.

Juuri joulun aikaan muualla maailmassa asuvien suomalaistaustaisten ihmisten ajatukset suuntautuvat kohti Suomea, ja varmasti näin tapahtuu monien suomenruotsalaistenkin kohdalla. Ruotsin Suomalainen-lehden mukaan joulu on ruotsinsuomalaisille aikaa, joka herättää Suomi-nostalgian: "Kun laulu Maa on niin kaunis kajahtaa, kihoaa kyynel yhteen jos toiseenkin silmäkulmaan. Joulu herkistää sydämen ja kaipuun lapsuuden Suomeen." Monet ruotsinsuomalaiset voivat matkata joulunviettoonkin Suomen puolelle, tapaamaan täällä eläviä sukulaisiaan ja muita tuttujaan.

Joulunvietossa tavat ovat yhtenäistyneet, ja niin on käynyt kai myös ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Vaikka ruotsinsuomalaiset viettänevätkin jouluaan varsin ruotsalaisesti, niin myös suomalaisuus tavalla taikka toisella näyttäytyy ruotsinsuomalaisten joulunvietossa. Ainakin esimerkiksi niin, että kuunnellaan suomenkielistäkin joulumusiikkia.

Ruotsissakin Kauneimmat joululaulut on ruotsinsuomalaisten perinteinen joulutapahtuma. Myös suomenkielisiä joulujumalanpalveluksia järjestetään hyvin monella paikkakunnalla ympäri Ruotsia. Joulu on myös suomalaisten jouluruokien aikaa. Ruotsissa on monta suomalaista kauppaa, joista suomalaiset voivat hakea parhaat suomalaiset jouluherkut.

Puhelinlangat laulaa -puhelintoivekonsertti on yksi YLE:n vanhimmista ja perinteisimmistä ohjelmista. Ohjelma lähetetään kaksi kertaa vuodessa, joulun ja juhannuksen alla, toivekonsertti lähetetään samanaikaisesti sekä Suomessa että Ruotsissa YLE Radio Suomen ja SR Sisuradion yhteislähetyksenä.

Ihan auvoisan kaihoisasti eivät kaikki ruotsinsuomalaiset kuitenkaan suomalaista joulua kaipaa, jos on uskomista Ruotsin radion suomenkielisen Sisuradion toimituksen vuonna 2015 julkistamaan selontekoon, jossa luetellaan masentavimpia piirteitä suomalaisessa joulunvietossa. Siinä esitellään kielteisessä valossa eräitä joulumme keskeisimpiä asioita, joita ovat joululaulut, joulurauhan julistus, hautausmaalla käynti, joulusauna, joulupöytä ja joulutorttu.

Haluamme vilpittömästi uskoa, että Sisuradio on jutussaan revitellyt hurtilla huumorilla ja ironialla hieman överiksikin, mutta Ylen jutun aiheesta voit lukea itse: Joulu Ruotsissa "Näin kärsit läpi suomalaisen joulun" - ruotsinsuomalaiset irvivät itänaapurin jouluperinteille.
(Lähteenä mm lehti Ruotsin Suomalainen)

Jonsered

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Elmar Eye


Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Aikaisin Lucian-päivän aamuna tuhansissa ruotsalais-kodeissa pienet tytöt sonnustautuvat valkoiseen asuun ja kynttiläkruunuun. Tytöt laulavat talven pimeydestä ja takaisin palaavasta valosta. Lucia-neidot herättävät laulullaan perheensä ja tuovat kynttilänvaloa pimeyteen aikaisessa talviaamussa.

Joulukuusi tuodaan sisälle aaton aattona. Jouluaaton päivälliseen kuuluvat kalat, kananmuna, kinkku, salaatit, makkarat (esim. ihra-makkarat, prinssi-nakit), janssonin kiusaus, lihapyörykät, ruskeat pavut ja kaalit. Juomaksi tulevat julmust, joulu-olut, mumma tai porter. Illalliseksi voidaan syödä joko riisipuuroa tai lipeäkalaa.

Illalla joulutonttu (jultomten, meidän joulupukkimme) jakaa riimi-kirjoituksilla varustetut lahjat. Jouluaatonhartaus ja Julotta (joulukirkko) ovat suosittuja tilaisuuksia. Joulupäivälliseksi syödään monesti lipeäkalaa ja perunaa valkokastikkeella. Ruotsissa vietetään loppiaista kuten Suomessa, mutta "nuutinpäivää" (13. tammikuuta) pidetään silti joulunajan päättymispäivänä.

Joulutyttö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tytöstä joululahjoineen Copyright © Flickr/Hyttfors

Hei tonttu-ukot hyppikää - Ruotsalainen kansanlaulu

Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hetken kestää elämä
ja sekin synkkä ja ikävä.
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!


Ruotsin joulu

Vanhan ajan kartanotunnelmaa on kuvan kauniissa talossa, joka uinuu ruotsalaisen joulukuun talvimaisemassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kartanosta yllä - Copyright © Flickr/Bengt Nyman


Ruotsin joulua

Ruotsalaisessa maisemassa viipyilee kauneutta, vaurautta - ja tämän hienon talon seinissä sopivasti myös joulunpunaista.

Jenny Nyström antoi tontuille muodon

Ruotsalaista Jenny Nyströmiä (1854 - 1946) pidetään pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Hän kuvitti paljon aikansa joululehtiä sekä teki suuren määrän joulukortteja. Hän yhdisteli kuvissaan kansanperinteen ja joulunvieton ja hänen jälkiään seurasivat myös suomalaiset Martta Wendelin ja Rudolf Koivu.

Joulun suuret kuvittajat Enemmän Jennystä ja muista joulun suurista kuvittajista.

Ruotsin joulua

Näin punaisessa mökissä asuu varmasti ruotsalaisia joulutonttuja.

Ruotsin joulu

Pyhä Lucia antaa ihmisille valon ja kauneuden

Lucia-neito on tärkeä hahmo ruotsalaisessa kulttuurissa. Lucian päivän vietto on tullut Suomeenkin juuri Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta. Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928 ja Helsingissä jo kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1930.

Joulun suuret kuvittajat Kuvan ihastuttavasta Lucia-neidosta on lisää kuvia Lucia-sivulla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat taloista ja Luciasta yllä - Copyright © Flickr/Bengt Nyman

Jussi Björling (1911 - 1960)

Monille suomalaisillekin Ruotsin joulusta tulee mieleen Jussi Björling ja monille hän on yhtä kuin Ruotsin joulu, tai ainakin maan joulun ääni. Jussi Björling oli huipputenori, laulaja, jollaisia kansakunnalle syntyy kerran vuosisadassa, josko niinkään usein.

Tenorien tenorin Jussi Björlingin vuonna 1959 levyttämä O helga natt (Oi jouluyö) valloitti heti myös suomalaisten kuuntelijoiden sydämet.

Jussi Björling aloitti laulamisen jo ihan pienenä pilttinä. Jussin ensimmäinen laulunopettaja antoi Jussille lauluohjeeksi: "Anna äänesi tulla sellaisena, kuin Isä Jumala sen sinulle on antanut!" Tätä ohjetta Jussi Björling noudatti läpi koko elämänsä. Onkin sanottu, että koulutettuna, maailmankuuluna tenorinakin hän lauloi läpi elämänsä samoin, samalla herkkyydellä ja vilpittömyydellä, kuin lapsena, pienenä sopraano-Jussina isänsä kvartetissa.

Suomessa radiossa on ollut monenlaisia perinteitä Jussi Björlingin joululaulun O helga natt kanssa. Markus Similä soitti radiossa yli kymmenen vuoden ajan tätä laulua 1970-luvun puolivälistä alkaen aina jouluaaton vaihtuessa joulupäiväksi. Raimo Lintuniemen ja Jaakko Salonojan puhelintoivekonsertti puolestaan päättyi yli kahden vuosikymmenen ajan samaiseen lauluun.

Mauno Kuusistosta lähtien lukuisat suomalaiset ovat laulaneet ja levyttäneet tämän joululaulun, mutta siltikin se pysyy suomalaisillekin ikuisesti Jussi Björlingin joululauluna. (Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät)

Joulu

Jouluista menoa Vaxholmin torilla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bengt Nyman
Joulu
Tunturisuden sivut