UTÖ
Utön kalliosaari tunnetaan merimerkeistään jo keskiajalta periytyvistä purjehdusselostuksista. 1200-luvulla tiedetään saarella olleen kivistä
ladottu kauas merelle näkyvä rakennelma ja 1500-luvulla masto, jonka huipussa oli tynnyri. Ensimmäinen asutus saarelle saatiin 1540-luvulla, kun Ruotsin
kruunu määräsi kaksi jurmolaista kalastajaa muuttamaan saarelle, toimimaan tarvittaessa luotseina sekä polttamaan tulia laivojen opastamiseksi.
Utön saari sijaitsee Länsi-Turunmaan kaupungissa Saaristomerellä.
Se on Suomen eteläisin saari, noin 100 km Turusta etelään.
Utö sijaitsee Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Utö on toiminut jo ainakin 1600-luvulta lähtien luotsien,
majakanvartijoiden, tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana.
Utöhön pääsee nykyisin yhteysalus Eivorilla.
Saaressa asuu tätä nykyä talvisin noin 40 henkeä, mutta kesäisin väkimäärä ainakin kolminkertaistuu,
Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien Utössä oli Puolustusvoimien joukkoja aina
vuoteen 2005 saakka, jolloin sotilaat poistuivat saarelta ja varusmieskoulutuskin saarella samalla päättyi.
Joulukirkko
Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakan erikoisuus: kirkko, jonka alkuperäinen sisustus
on ajalta ennen vuotta 1841, jolloin se mainittiin luotsiamiraali Alexander Wallrondsin raportissa.
Nykyisin, ensimmäisen adventtisunnuntaina alla seurakunta järjestää majakkakirkossa adventtihartauden ja jouluna saarelaiset kokoontuvat
saarelaisten itsensä järjestämään joulukirkkoon.
Majakkakirkko, kuten itse majakkakin, on Merenkulkulaitoksen omistuksessa. Majakka on avoinna vierailijoille opastettujen kierrosten yhteydessä,
joita järjestetään kesäaikana päivittäin. Muina aikoina majakka avataan sopimuksen mukaan.
Utön vaaralliset vedet
Utö ei ole ollut aina sellaista idylliä, jollaisena sen helposti nykyisin näemme.
Tietyissä olosuhteissa, kun luonto näyttää voimaansa, meri on aina arvaamaton.
Utön karikkoisilla ja magneettisten häiriöiden vaivaamilla vesillä on
parkkiintuneinkin merenkulkija usein joutunut pelon ja vavistuksen valtaan.
Utön vaarallisilla vesillä ovat monet pimeässä, myrskyssä tai lumipyryssä
navigoineet laivat kohdanneet matkansa pään. Veneillään apuun rientäneet saarelaiset
ovat useimmiten saaneet pelastetuksi ainakin niiden laivaväen. Toisinaan on kuitenkin
käynyt niin, että rajuilman raivo on tehnyt mahdottomaksi avun antamisen. Yksi traagisimmista
haaksirikoista sattui marraskuussa 1929, kun kuunari Draken ajoi karille aivan Utön
eteläpuolella. Sen 11 merimiestä kamppailivat kaksi vuorokautta matalalla kalliopaadella,
jonka yli hyiset aallot koko ajan pyyhkivät. Utön asukkaat seurasivat
voimattomina heidän kohtaloaan muutaman sadan metrin päässä. Korkeina vyöryvät aallot
estivät kaikki pelastusyritykset. Myrskyn lopulta laannuttua, puolet miehistä oli
hukkunut tai paleltunut hengiltä.
Utö - joulukuu 2010.
All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright
©
Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
All Rights Reserved
*Kuva - Utö 20.12.2010 - Copyright
©
Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
Majakka
Utö on Suomen vanhin majakka; sen 250-vuotisjuhlia vietettiin kesällä 2005.
Puolustusvoimat on pitkään pitänyt hallussaan suurinta osaa saaresta, mutta nykyisin tilanne on toinen. Niinpä saarella pääsee liikkumaan vapaammin kuin ennen,
mm. Kesnäsin niemi on avattu kävijöille.
Ensimmäinen
majakkatorni saarelle on rakennettu jo vuonna 1753. Tämä majakka räjäytettiin Suomen sodassa
ja uusi majakkatorni valmistui vuonna 1814. Nykyinen majakka on rakennettu
tuona vuonna rakennetun majakan nelikulmaiseen, kivimuurattuun runkoon.
1800-luvun alkupuolella majakanvartijoiden määrä nousi kahdesta neljään. He asuivat vuonna 1753 rakennetussa, nykypäivänäkin pystyssä olevassa
"stenhusetissa", joka käsitti kolme huonetta ja pakarituvan. 1800-luvulla myös koko saaren väkiluku nousi lähelle sataa.
Majakkatornin juuressa sijaitsevassa Stenhusetissa toimii nykyisin Utön kotiseutumuseo, joka on avoinna kesäaikaan.
Vuonna 1865 majakka sai punavalkoisen pystyraidoituksensa ja vuonna 1869 sen lyhtyosa muutettiin nykyistä vastaavaksi. Vuonna 1935 Utöstä tuli
Suomen ensimmäinen radiomajakka. Tornin tyveen rakennettiin kivinen voima-asema, josta lopulta koko saari sai sähkönsä. Majakan kiinteä valo todettiin
vähitellen hankalaksi sen sekoittuessa saaren muihin valoihin ja niinpä valo muutettiin nykyiseksi vilkkuvaloksi.
Majakkaa hoitaa nykyisin sivutoiminen loistonhoitaja, viimeisen majakkamestarin
jäätyä eläkkeelle 1990-luvulla. Nykyisin majakan omistaa Merenkulkuhallitus.
Majakkaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla, omatoiminen tutustuminen
ei ole mahdollista.
Korkeus merenpinnasta 39,6 metriä.
Majakkatornin korkeus maanpinnasta 23,8 metriä.
Rakennusmateriaali graniitti.
Sotilaallisesti tärkeä sijainti
Utön saarella on kautta historiansa ollut tärkeä sotilaallinen merkityksensä. Krimin sodan (1853 - 1856) aikana Englannin laivasto käytti saarta
tukikohtanaan aiheuttamatta kuitenkaan suurempaa tuhoa. Tsaarinvallan toisen sortokauden aikana 1912 luotsilaitoksen virat täytettiin venäläisillä ja
ensimmänen maailmansota toi saarelle myös venäläisiä sotilaita. He muuttivat saaren linnakkeeksi ja viipyivät siellä Suomen itsenäistymiseen asti.
Neuvostoliitto pommitti saaren linnaketta talvisodan aikana joulukuussa 1939.
Utön koulu, kauppa ja hotelli
Koulutoiminta aloitettiin jo 1840-luvulla, kun ylimajakanvartija aloitti majakka- ja luotsiväen kirjoitus- ja laskutaidon harjoittamisen.
Kansakoulu perustettiin vuonna 1884.
Oppilasmäärä on vaihdellut yhdestä reiluun kahteenkymmeneen. Koulua voi käydä esikoulusta kuudennen luokan loppuun.
Peruskoulun viimeiset luokat opiskellaan Korppoon keskustassa. Silloin oppilaat asuvat viikot perhemajoituksessa ja pääsevät viikonlopuksi kotiin.
Utössä on myös paikallinen kauppa, Utö Handel, josta voi ostaa saaristoaiheisia matkamuistoja.
Kesällä 2008 saarella aloitti toimintansa hotelli vanhoissa puolustusvoimien tiloissa.
Venytetty saarna
Utön väki on usein laittanut oman henkensä uhrautuvasti peliin, kun haaksirikkoutuneiden
alusten miehistöjä on pelastettu. Jos rantakiville kuitenkin huuhtoutui alus, josta miehistö
oli jo kadonnut ja hukkunut, oli laiva sisältöineen asukkaille kuuluvaa meren antia.
Eräänä sunnuntaina, kun majakkamestari oli lukemassa postillasta saarnaa kirkkoväelle,
tuli hänen pikku tyttärensä kuiskaamaan isälle, että rantakivikkoihin oli ajautunut
laiva. Majakkamestari kuiskasi tytölle niin, että kirkkoväki ei kuullut,
että tämän oli vietävä kotiväelle sanaa, että nämä lähtevät kiireesti korjaamaan
talteen meren antia. Sen jälkeen majakkamestari jatkoi lukemistaan vielä
toisella ylipitkällä saarnalla, niin että laivasta tietämätön kirkkoväki
ei ehtisi mukaan saaliinjaolle.
Tämä, jo monta miespolvea sitten sattunut tapaus muistutti siitä,
että uutterinkaan hartauden harjoittaminen ei aina pelastanut saaren
saarnamiehiä joutumasta itsekin joskus itsensä vanhan kehnon pauloihin.
Puu ja kissa kuusivuotiaana
Majakkasaarilla elettiin eristettyä elämää. Utö oli siitä poikkeuksellinen majakkasaari, että siellä oli
oma koulu. Useimmilla majakoilla ei ollut omaa koulua. Vielä 1930-luvulla lapset pidettiin
näillä kouluttomilla majakkasaarilla siihen asti, kunnes he aloittivat koulunkäynnin.
Esimerkiksi Ulkokallan majakkamestarin tytär näki ensimmäisen kerran elämässään
puun ja kissan vasta kuusivuotiaana, kun hän siirtyi majakalta kouluun.
All Rights Reserved
*Kuva - Utö 20.12.2010 - Copyright
©
Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
Kamppailu elämästä ja kuolemasta jouluna 1946
Jouluna 1946 tuhoutui Utön luona 9 000 tonnin amerikkalainen rahtialus Park Victory.
Laiva oli jäänyt Utön edustalle odottelemaan aamun valkenemista. Illalla myöhään puhkesi
äkillisesti hurja lumimyrsky, jolloin aluksen ankkurit pettivät, laiva ajautui karille,
katkesi ja upposi. 48 merimiestä kamppailivat pilkkopimeässä yössä, lumimyrskyn raivotessa heidän ympärillään, elämästä ja kuolemasta.
Haaksirikossa kymmenen heistä menehtyi.
Lähteet
Seppo Laurell: Suomen majakat - Nemo, Merenkulkulaitos 1999
Utö
Rosita: Majakkapäivä Utössä
Blogi: Pienen saaren pienessä koulussa -
Hetkiä Utön koululta
Veneily.fi: Utö
Suomen Majakkaseura
Stenhuset - Utön kotiseutumuseo
Petri Kosonen: Majakkamatkailua Saaristomerellä
Saaristolaisten ja merenkulkijoiden juomia kauneimmillaan - kauniit värit ja hyvin kauniit etiketit.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright
© Stefan Jansson
Photo used with permission.
Kuva senivpetro - www.freepik.com.