Tunturisuden sivut
Kuva yllä mdjaff - www.freepik.com.

Joulupukki

JOULUPUKKI

Joulupukki on hilpeän lupsakka, pönäkkä, ja pitkäpartainen - hän on valkoparta vanhaukki. Kukapa meistä ei joulupukkia tuntisi. Joulupukkikin on menneinä aikoina ollut hieman erilainen, mutta muuntunut aikojen saatossa, kuten koko maailmakin on muuttunut. Joulupukki on saanut pitkän, tuhansia vuosia kestäneen elämänsä aikana vaikutteita eri puolilta maailmaa.

Joulupukin esi-isät olivat Suomessa ihan kuin eläimellisiä, pukkeja. Pukiksi pukeutunut mies on kaikissa Pohjoismaissa liittynyt kansanomaiseen joulunviettoon ennen joulu-ukkoa. Tämä esipukki näytti kahdelle jalalle nousseelta pukilta ja hänellä oli yllään, kuten pukille kuuluukin, pukinpartaa, pukinsarvia ja pukinturkkeja.

Useimmiten vielä nykyisinkin, perinteisen "maalaisen" joulupukin asu, pitkine turkkeineen, noudattelee esi-pukin tyyliä. Sarvet ovat jääneet pois, mutta onhan silti pitkällä kepillään lattioita vaativasti koputteleva joulupukki edelleenkin hieman pelottavakin lahjojen tuoja. Suomessa pukki kuului tapanin- ja nuutinleikkeihin. Joulupukin ohella jouluun liittyy olkipukki. Olkipukki on nykyisin puhtaasti jouluun liittyvä perinteinen koriste, mutta aikaisemmin siinäkin oli hedelmällisyyden ja elinvoiman taika.

Hauskaa joulua

Nikolaus

Lapset ovat polvistuneet Nikolauksen eteen ja tämä siunaa heidät, ennen lahjojen jakoa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Nikolaus Copyright © Courtesy The Texas Collection, Baylor University

Pyhä Nikolaus

Joulupukin esi-isä on Pyhä Nikolaus, 300-luvulla Vähän-Aasian Myrassa toiminut piispa ja ihmeidentekijä, jota sekä idän että lännen kirkko kunnioittaa pyhimyksenä.

Joululahjojen ja Nikolauksen yhteys perustuu laajalti tunnettuun legendaan, jossa Nikolaus tuntemattomana pysytellen pelastaa kolme nuorta tyttöä kuolemaakin julmemmalta kohtalolta. Sisarusten isällä ei ollut varaa maksaa myötäjäisiä, mutta kun Nikolaus oli heittänyt avoimesta ikkunasta kolme kukkarollista kultarahoja, tyttäret voitiin saatella kunniallisesti naimisiin. Legendan pohjalta syntyi jo keskiajalla tapa antaa nimettömiä lahjoja Nikolauksen päivänä tai sen aattona.

Pyhä Nikolaus on alunperin katolinen lasten ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys, Vähässä-Aasiassa, nykyisen Turkin etelärannikolla, sijainneen Myran kaupungin piispa. Hän oli kuuluisa anteliaisuudestaan ja rakkaudestaan lapsia kohtaan. Pyhä Nikolaus sai kirkon pyhimykseksi päästyään eräissä katolisen Euroopan maissa lahjojen tuojan osan.

Nimikkopäivänään 6.12. piispa saattoi näyttäytyä kuvaelmissa lapsille namusia jakavana, joskus punaviittaisena roolihahmona. Joululahjat Pyhä Nikolaus kuitenkin pudotti lasten sukkiin yön hiljaisuudessa savupiipun kautta. Pyhä Nikolaus kuoli vuonna 347 jKr. Ortodokseille hän on Pyhä Nikolaus Ihmeidentekijä. Roomalaiskatolinen kirkko arvosti häntä lasten ja köyhien auttajana. Vähitellen Pyhä Nikolaus erosi alkuperäisestä hahmostaan ja muuttui satuolennoksi.

Pyhä Nikolaus, koulupoikien suojelija - ja joulupukin esi-isä

Keskiajan koulupojat pitivät Pyhää Nikolausta suojelijanaan, järjestäen hänen kunniakseen kulkueita. 1000-luvulta lähtien oli tapana valita joku kuoripoika piispaksi ja pukea hänet piispan pukuun karnevaalikulkueita varten.

Pyhän Nikolauksen saattoväkeen kuului eläimeksi pukeutuneita ihmisiä, esimerkiksi pukinhahmoinen mies. Toisinaan saattue kuljetti mukanaan myös olkipukkia. Pukin liittämisellä Nikolaus-kulkueeseen haluttiin osoittaa, että pyhimys hallitsi pahan voimia.

Hollannin joulupukki on Sinter Klaas eli San Klaas - Sinterklaas

Pyhän Nikolauksen maineteot ja hurskas maine saavuttivat Euroopassa ensimmäisenä Alankomaat hollantilaisten merimiesten mukanaan tuomina. Alkuperäisin Nikolaus-pukki onkin syntynyt näin juuri Hollannissa, Siellä pukki on nimeltään Sinter Klaas tai San Klaas, Sinterklaas.

Sinterklaas

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Photo RNW.org


Sinterklaas - Hollannin joulupukki pukeutuu hieman toisin, kuin meidän pukkimme. Hän näyttää vielä kuin piispalta. Varhaisissa eurooppalaisissa kuvissa Nikolaus kuvattiin parrakkaaksi pyhimykseksi, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti valkoisella hevosella. Hänellä oli korillinen lahjoja kilteille ja vitsakimppu tuhmille lapsille. Sinterklaasin tontut ovat mustia.

Lue Sinterklaasista ja hänen tontuistaan mustista Pettereistä tarkemmin!
Hauskaa joulua

Uudempaa joulupukkihistoriaa syksyllä 2017

Lokakuussa 2017 uutisoi Yle, että Pyhän Nikolauksen koskematon hauta on löydetty Pyhän Nikolauksen kirkon alta, Turkin lounaisosasta Antalyan Demren alueelta. Arkeologisia kaivauksia on tehty alueella 20 vuoden ajan ja kirkko on suosittu pyhiinvaeltajien kohde.

Aiemmin on uskottu Pyhän Nikolauksen jäänteiden olleen kirkon kryptassa Barissa Italiassa. Nyt tutkijoiden mukaan Italiasta löytyneet luut ovat kuuluneet toiselle henkilölle, mahdollisesti paikalliselle papille. (Yle Uutiset Riikka Jauhiainen 5.10.2017: Turkkilaiset tutkijat uskovat löytäneensä Pyhän Nikolauksen)

Vanhan ajan joulupukki Pyhä Nikolaus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Joulupukki vanhassa joulukortissa, Copyright © The Texas Collection, Baylor University

Joulupukkimme saksalainen tausta

Vanhoissa saksalaisissa joulukorteissa joulupukki ei näytä ihan siltä, millaisena me hänet tänä päivänä tunnemme. Tuon menneen ajan joulupukki eli Pyhä Nikolaus muistutti pitkänä ja pitkätakkisena kirkollista hahmoa, kuin munkkia taikka juuri piispaa, jollainen hän olikin.

1800-luvulla, jolloin nykyisen kaltainen joulunvietto alkoi yleistyä Suomessa, melkein kaikki joulukorttimme, kiiltokuvamme ja satukirjojemme kuvitukset oli painettu Saksassa. Pyhä Nikolaus oli näissä kuvissa puettu pitkään, tavallisesti punaiseen takkiin. Hänellä oli kädessään joulukuusi ja lahjasäkki olallaan. Hän asui maanalaisessa luolassa yhdessä tonttujen kanssa. Pyhä Nikolaus sai enkeleiltä joululahjoja lapsille, ja tontut auttoivat häntä jakamaan ne.

Joulupukki on nautiskelija

Joulupukki on tunnetusti suuri nautiskelija. Hänen suurimpia ruoka- ja juomanautintojaan ovat poronjuusto ja poronmaito. Kauneinta musiikkia hänen korvilleen on joulumusiikin ohessa: tonttujen iloinen naurunkilakka, poronkellojen helske ja helinä ja joulumuorin makea nauru. Joskus joulupukkikin on tavattu viihteellisemmissäkin tunnelmissa - ja saattaapa pukki silloin polttaa piipullisen Korvatunturin omaa piipputupakkaakin.

Korvatunturin piipputupakka on tehty jäkälistä ja kuivatetuista karpalon lehdistä, joten se on kuitenkin paljon terveellisempää, kuin tavallinen tupakka - siihen joulupukki ei koskaan koskekaan.

Joskus joulupukki makustelee poronjuustoa ja muita joulumuorin valmistamia herkkuja hieman liikaakin - ja hänen vatsanseutunsa voi hetkellisesti olla liiankin pyöräkkä. Onneksi aattoillan pitkällä matkalla turhat kilot taatusti karisevat.

Joulupukki ja kuiskutteleva tyttönen

Joulupukkimme nykyisin

Joulun pukista muutos sellaiseksi joulupukiksi, jona me joulupukin nykyisin tunnemme, tapahtui runsas sata vuotta sitten. Konttiselkäinen ja harmaaturkkinen joulupukki ilmestyi aluksi kuvina suomalaisiin lehtiin ja kuvakirjoihin 1800-luvun lopulla. Pian hänet toivotettiin tervetulleeksi kansakoulujen kuusijuhliin. Joulupukkiuskomukset alkoivat iskostua myös maaseudun lasten ajatusmaailmaan. Pukkien irtosarvet ja tuohinaamarit joutivat romukoppaan, ja tilalle ilmestyivät punaposkiset ja valkopartaiset, todelliset ja oikeat joulupukit.

Joulupukin harmaa asukin muuttui punasävyiseksi, kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Nykyinen kiltti joulu-ukkomme on vuosikymmenien mukana käynyt yhä kiltimmäksi ja lempeämmäksi. Tässä joulupukkimme on ottanut oppia Atlantin takaiselta virkaveljeltään, Santa Clausilta, joka ei kurita eikä kasvata, mutta kaupankäynnin hän hallitsee sitäkin paremmin.

Joulupukki San Franciscossa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat joulupukista ja lapsista - Copyright © Rain0975

Joulupukki oli joskus pelottava köriläs!

Ennen kuin joulupukki itsekin alkoi kiltiksi, hän saattoi olla mitä pelottavin ilmestys. Härmästä vuodelta 1932 on joulupukista seuraavanlainen kuvaus.

"Mutta kun ovesta könti sisään ruma joulupukki, niin jo kersat pelosta krääkäisivät ja kapaisivat ylisänkyyn. Täytyikin pelätä, kun isomahainen karvainen köriläs tuli ja mörisi kuin rumahinen ja vielä nakkeli ryyppyjä rumaan naamaansa, ennenkuin saattojoukkonsa kanssa lähti pois ja meni toisen tuvan pimeään porstuaan kolistelemaan ja ovea kähmimään!"

Koulujen kuusijuhla

Koulun joulujuhla eli kuusijuhla oli kotien joulunviettotapojen mallina 1900-luvun alkupuolella. Kuusijuhlaa varten opeteltiin joululauluja ja -leikkejä, luokassa oli juhlava kuusi kynttilöineen ja tulipa juhlaan pukkikin.

Keinutuoli opettajalle kuusijuhlassa 1900

Wuoden 1900 kuusijuhlasta Luhdin kansakoulussa kertoi Uusimaa-lehti.

"Kuusijuhlaa wietettiin Luhdin kansakoululla lauwantaina t.k. 15 p. Osanotto ja ohjelma oli runsas ja miellyttäwä. Näytti siltä, että ohjelmaa oli warattu niidenkin kolmen wuoden edestä, joina kuusijuhla on jäänyt pitämättä - niin rikas se oli.

Samassa tilaisuudessa lahjoittiwat oppilaat opettajattarelleen Hilja Karwiselle keinutuolin hywin ansaitusta työstään ja innostaan.

Hilpein mielin palasiwat osanottajat tilaisuudesta. Lapsiin se epäilemättä etusijassa teki hywän muiston, jonka weiwät mennessään lähtiessään wiettämään hywin ansaittua joululupaansa."


Samassa lehdessä oli uutinen myös Ruotsinkylän kansakoululla wietetystä kuusijuhlasta. "Kuusijuhla wietettiin Ruotsinkylän kansakoululla t.k. 19 pnä. Ilta näytti kuluwan rattoisasti oppilailla laulujen, lausuntojen ja leikkien keralla. Opettaja jakeli oppilaille namusia ja joulupukki jouluterwehdyksiä."

Joulupukki, joulupukki - valkoparta vanha ukki!

Yksi rakkaimmista joululauluistamme on Joulupukki, jota laulaen usein kodeissa toivotetaan joulupukki tulemaan sisään. Laulun sävelsi ja sanoitti P.J. Hannikainen "piirileikiksi koulun joulukuuselle" ja se ilmestyi Sirkkunen-lauluvihkossa vuonna 1921.

Vaikka muistona koulun kuusijuhlasta laulun lopussa toivotetaan pukki tervetulleeksi ensi jouluna "meidän kouluun", on tämä tavallisin pukille laulettu tervetulotoivotus nykyään myös kodeissa.

Joulupukki

Kuva joulupukista www.freepik.com.

Joulupukkeja

Joulupukkeja etelän aurinkomailla vertailemassa partojaan. Oikea, elävä joulupukki tervehtimässä tavaratalossa työskenteleviä, hiljaisia serkkujaan. Hieman oikea joulupukki häviää parran valtavassa muhkeudessa serkuilleen. Huomaa joulupukkien kauniit asut etelän aurinkomailla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Galveston.com


Kuva alla pvproductions - www.freepik.com.

Joulupukki JOULUN JA JOULUPUKIN ODOTTELU

Harvaa asiaa maailmassa odotetaan yhtä hartaasti ja jopa kuumeisen jännittyneesti, kuten joulua ja joulupukkia. Erityisesti lapsille joulu lahjoineen on tapahtuma, jota odotetaan ja odotetaan - ja joka joskus ei tunnu saapuvan koskaan.

Lopulta aina kuitenkin ollaankin jo jouluaatossa nopeamminkin, kuin kukaan arvasikaan. Joulussa on monta pyhää, mutta siltikin se usein tuntuu vilahtavan vauhdilla ohi. Siksipä joulun odottelusta kannattaakin ottaa kaikki ilo irti, niin joululle saa mittaa vaikka kuinka paljon - kun aloittaa odottelun tarpeeksi varhain.

Hiihtäjät

Suksilla sujakointi ja lylyillä lykkiminen

Hiihtäminen ja kelkkamäki pitävät sisällään talven iloisimpia hetkiä - myös joulupukkia odotellessa. Nyt käyvät sukset sujumaan ja lylyt lykkimään!

Korvatunturilla pitää kirettä

Joulupukin pajalla on kuumeinen hyörinä!

Myös joulupukilla riittää joulun alla, viimeisinä päivinä ennen jouluaattoa, kiirettä pajassaan. Lukemattomat lahjat on vielä ehdittävä naputella ja kaputella ja viimeistellä yhdessä joulutonttujen kanssa! Ja kaiken ohessa täytyy huhkia tallillakin, sillä pukin tallissa on myös hevosia, joille täytyy takoa hevosenkengätkin!

Muinoin joulupukki kaputteli ja naputteli kera tonttujensa kaikki lahjat itse. Nyt ajat ovat toiset, sillä huima tekninen kehitys on johtanut siihen, että pukkikin joutuu käyttämään alihankkijoita. Ja kuinkapa pukinpajalla voitaisiinkaan tehdä itse kaikki digikamerat ja MP3-soittimet - kyllä joulupukki joutuu tilaamaan ne suoraan valmistajilta.

Joulupukin sylissä

Iltarukous

Iltarukouksia ja lahjatoivomuksia

Joulun odotukseen kuuluvat etenkin lapsilla pukille esitettävät lahjatoivomukset. Lahjoja voidaan toivoa pukilta kirjeitse, mutta hyväksi koettu tapa on esittää lahjatoiveensa vaikkapa iltarukouksen yhteydessä. Ja joulupukki kyllä kuulee toiveet, ihan varmasti! Ja jos ei joulupukki aina osukaan olemaan kuulolla, niin äiti kuulee kuitenkin ja voi välittää toivomukset pukille.

Lahjojen tekoa

Salamyhkäisiä lahjatouhuja

Isommat lapset tietävät, että joulupukki voi tarvita apua lahjavalmisteluissa, ja siksi illat ennen joulua ovat täynnä salaperäisiä rapisteluja ja kurkkimisia!

Kuusta koristellaan

Jouluvalmisteluja - kuusenhaku ja koristelu

Parhaiten jännittävä jouluaaton ja joulupukin odottelu sujuu, kun tekee jouluvalmisteluja. Yksi tärkeimpiä puuhia joulun alla on joulukuusen haku ja sen koristelu. Kuvassa yllä pieni tyttönen koristelee hartaana joulukuusta, eikä luonnollisestikaan unohda koristeista sinivalkoista suomenlippua.

Suomalaisissa kodeissa perinteinen, aito ja metsässä kasvanut, metsäntuoksuinen joulukuusi on edelleenkin tärkein kodin joulukoristuksista. Kuusi on totuttu hakemaan jouluaattona. Jotkut voivat hakea joulukuusensa suoraan omastakin metsästä, mutta useilla joulukuusenhakumatka suuntautuu toreille, joilla kuusikauppa käy vilkkaana. Joulukuusen alkuperämaana pidetään Saksaa ja ajankohtana ensimmäisille joulukuusille siellä mainitaan 1500-luku. Kuitenkin Lennart Meri mainitsee "Hopeavalkea"-kirjassaan, että Tallinnan joulukuusi mainitaan jo vuonna 1441 - ja sekin silloin jo ikivanhana rituaalina.

Kuusi on metsäisen maamme luonteva joulujuhlakoriste. Kun joulukuusi alkoi yleistyä 1800-luvulla maassamme, hankittiin aluksi monin paikoin pieni joulukuusi jokaiselle perheenjäsenelle ja usein sen koristeena roikkuivat lahjapaketit. Alkujaan maalaistuvan kuusessa ei ollut latvakoristetta, sillä kuusi ripustettiin roikkumaan katosta.

Pöytäkuusi

Uskonpuhdistaja Martti Lutheria pidetään joulukuusen "keksijänä" ja hänen joulukuusensa on ollut ilmeisesti pöytäkuusi. Myös meillä pöytäkuusi on ollut, etenkin pienemmissä tiloissa, käytetty vaihtoehto lattiakuusen ohella.

Betlehemin tähti

Joulukuusen keskeinen koriste on sen latvaan sijoitettava joulutähti, Betlehemin tähti. Kynttilät kuuluvat kuuseen ehdottomasti ja enkelit ovat lennähtäneet oksille muiden koristeiden joukkoon. Kauniit siniristilippunauhat ovat peräisin itsenäisyytemme alkuvuosilta.

Lumiukkoja joulun aikaan

Lumiukkojen pyörittelyä odotuksen lomassa

Niin kiirettä ei joulunakaan saa olla, että ei olisi välissä aikaa pienille lumileikeille. Näin odottaminenkin sujuu välillä helpommin, kun pyöritellään isoja lumipalloja ja valmistetaan tuhteja lumiukkoja.

Joulun tunnelmia

Jouluomenoita possuillekin

Joulukiireiden lomassa muistetaan myös possut.

Joulun tunnelmia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Daggett
Hauskaa joulua
Joulupukin pikku apulainen

Joulupukin pikkuapulaiset

Joulupukilla on työtä niin valtavasti, että hän mieluusti ottaa vastaan kaiken mahdollisen avun. Kuvassa yllä tyttö auttaa joulupukkia ja kirjoittelee lahjoihin nimiä niin, että ne varmasti menevät oikeille saajille. Ja miten pienenä tämä tyttönen onkaan jo oppinut kirjoittamaan, sitäkin voi ihmetellä!

Lahjasäkki

Pukinkontti ja lahjasäkki

Joulupukki kuljettaa lahjojaan perinteisesti joko pukinkontissa taikka lahjasäkissä. Pukinkontti on tuohisuikaleista tehty, reppua muistuttava kansanomainen kantoväline ja sitä kuljetetaankin repun tapaan selässä. Tuohikontti yksin ei kuitenkaan riitä joulupukille, vaan suuret määrät lahjojaan hän kuljettaa mukanaan lahjasäkeissä. Suurimpiin joulupukin lahjasäkkeihin voi mahtua hyvin suuri määrä lahjoja.

Lahjavakka, lahja-arkku ja lahjakori

Muita joululahjojen välivarastointiin ja kuljettamiseenkin käytettyjä tiloja ovat lahjavakka, lahja-arkku ja lahjakori. Vanhanajan vakka on puupohjainen, usein kannellinen säilytysastia. Sen soikea taikka pyöreä kehä on tehty puuliisteestä, ohuesta laudasta, tuohesta taikka tiiviistä juuripunoksesta. Lahjakori voi olla tehty myös monenlaisista puuaineistakin - paras lahjakori on valmistettu sekin tuohesta.

Lahjakomero

Usein tontut kuljettavat lahjat jo ennen joulupukin tuloa koteihin, piiloisiin lahjakomeroihin - odottamaan jakamista.

Hyvää Joulua!

Joko joulupukki kohta tulee?

Sitten koittaa tuo kuumeisesti odotettu jouluaatto ja silloin vasta onkin kurkisteltava ovelta, että eikö sieltä kohta ala joulupukin poron tiukujen kilinä kuulua! Ihan kohta joulupukki tulee!!!

Jouluaaton tunnelmat - jännitystä ja rauhaa

Jouluaattoon liittyy erilaisia tunnelmia. Jännittävintä on varmasti joulupukin odotus. Jouluaattoon liittyy myös rauha ja rauhoittuminen. Silloin pitäisi viimeistenkin jouluvalmistelujen alkaa olla tehtynä, ja aikaa käytetään itse joulun viettoon. Virallista rauhoittumista merkitsee aattona kello 12 Suomen Turusta luettava joulurauhan julistus. Jouluaaton hartaimpia hetkiä koetaan hautausmailla, joilla käydään sytyttämässä kynttilät omaisten ja läheisten haudoille.

Joulupukki kurkkii

Joulupukki kurkkii ja kurkistelee

Myös joulupukki kurkistelee ikkunan takaa viimeiset kerrat, että ovatko lapset todellakin edelleenkin kilttejä.

Joulupukki kurkkii

Vain muutama hetki enää ja joulupukki kolkuttaa ulko-oveen. Nyt jo alkaa sisältä raikua tuttu laulu...

Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki.
Eikö taakka paina selkää?
Käypä tänne, emme pelkää!
Oothan meille vanha tuttu,
puuhkalakki, karvanuttu.
Tääll' on myöskin kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset.


Rauhallista Joulua

Joulupukki saapuu

Onko täällä kilttejä lapsia?

Ja niin on pitkä ja jännittävä odotusaika ohitse. On jouluaatto ja pihaportilla häilähtää tuo tuttu punalakkinen hahmo. Pian oven takaa alkaa kuulua joulupukin kepin kaputtelu lattiaan. Tämä salamyhkäinen kaputtelu ja kopse saa kaikkein pienimmät vielä kerran ihan jähmettymään jännityksestä!

Joulupukki saapuu

Pian joulupukki alkaa työntyä lahjakääröineen sisään. Kuuluu jännittyneitä nauruntirskahduksia ja tervetuloa-toivotuksia! Joulupukille lauletaan tervetulolaulukin, joka on saatettu aloittaa jo, pukin kahistellessa ja kaputellessa ikkunoiden ja oven takana. Joulupukki esittää lapsille joulun tärkeimmän kysymyksen: "Onko täällä kilttejä lapsia?" Saatuaan hyvin selkeät vastaukset siitä, että kilttejä on oltu, kirkassilmäisiä ja silkohapsisia ja ollaan edelleenkin, pääsee vihdoinkin alkamaan lahjojen jako. Joulupukki

On aattoilta ja jouluyö!

"Aattoilta hiljenee jouluyöksi. Joulupukki on jo jatkanut matkaansa seuraavaan paikkaan. Ulkona pakkanen paukkuu ja taivaalla leiskuvat miljoonat kirkkaat joulutähdet. Aittatonttu maistelee talon emännän hänelle toimittamaa maukasta joulupuuroa ja siirtyy sitten takaisin lämpimään aittaansa viettämään ihanaa joulua. Kissakin aikoo valvoa tänä yönä vielä pitkään."

Tunturisuden sivut
Jouluaika
Joululaulut