Juhannusperinteet
Erilaisia juhannuksen perinteitä edustavat
juhannuskoivut; nuoret,
katkaistut koivut, joilla pihamaata ja porraspieliä koristellaan. Eivät vain koivut
ole olleet juhannuspuita.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on porraskoivujen lisäksi keskelle pihaa pystytetty pitkä
hoikka kuusi, ns.
juhannuskuusi. Se oli oksittu ja karsittu paljaaksi, vain latvus oli
paikoillaan.
Eteläpohjalaisia
erikois-perinneruokia juuri juhannuksen ajalta ovat
juhannusjuusto ja
juhannuskeitto.
Kansanomaisissa juhlissa maito oli tärkeä raaka-aine ja juhannukseksi perinteisesti
valmistettiin kotijuustot ja viilit. Pohjalaisilla ovat tuorejuustot,
erityisesti herasta keitetty punainen juusto. Savossa taas tunnetaan maitohöllö ja
maitovelli sekä muurinpohjaletut.
Yleisesti, koko maassa, ei tunneta mitään erityisiä juhannusruokia. Tomaatti, kurkku ja uudet perunat
sillin kera kuuluvat kuitenkin monen juhannusajan herkkuihin. Tärkeintä lienee yhdessäolo,
iloinen mieli, rantamaisema, oma mökki, lavatanssit sekä lämmin ja sateeton sää.
Modernimpaa juhannussyötävää on suussa sulava grillattu makkara.
Juhannussauna, juhannushäät ja
juhannustanssit
taas kuuluvat kaikkialle Suomen juhannukseen.
Juhannusviinojakin jotkut kuljettelevat
povitaskuissaan ja
juhannuskasseissaan.
Juhannus on nykyisin täynnään erilaisia
juhannustapahtumia, juhannuskonsertteja, juhannusnäyttelyitä ja
juhannuskilpailuja.
Suomen lyhyeen kesään ja juuri juhannuksen tienoille yritetään mahduttaa kaikki mahdollinen.
Päinvastoin kuin puoli vuotta myöhemmin vuoden pimeimpänä aikana vietettävään jouluun
juhannukseen ei liity juurikaan kirkollis-uskonnollista perinnettä. Juhannus on toki
yleinen ripillepääsypäivä. Häidenviettoaikana juhannusta ruvettiin suosimaan syystalven
sijaan 1800-luvulta alkaen, mutta nyt juhannushäät ovat vähentyneet. Helsingissä
Seurasaaren juhannusjuhlissa tosin vihitään hääpari perinteisin menoin edelleen joka vuosi,
kuten on tehty vuodesta 1956 alkaen.
Juhannuksen aikana poltettiin kokkoa. Kirkkomäellä oli toinen kokko, ja toinen oli
Jierisjoen takana Juhomäellä. Kokko tehtiin koivupuista. Pari päivääkin sitä
valmistettiin. Ja sitten juhannusaattona se poltettiin. Käveltiin kokkojen
välillä edestakaisin. Oli nuoria, ja oli vanhojakin joukossa. Tehtiin myös
tuoreista koivuista kota. Pystyssä olevia koivuja hakattiin ja tehtiin niistä kota,
semmoinen pirrikota. Ja kodassa poltettiin tulta, istuskeltiin siellä ja poltettiin
kokkoa, ja ryypättiin viinaa. Keitettiin sitten kahviakin. Vasaran Nikulaavus se
kokkotulen ääressä teki temppuja, kokkotulen kekäleillä. Nikulaavus oli lappalainen.
Muonio.
Juhannusruis
Juhannuksen tienoilla kylvetty ruis, jonka laiho ensimmäisenä
kesänä niitetään vihantarehuksi ja tuleentunut jyväsato korjataan seuraavana vuonna.
Juhannuskoristeita
Aattona tuodaan koivuja, pystytetään joko yksi koivu kumpaankin porraspieleen tai kokonainen kehikko rappujen eteen.
Suiningin Luukkosessa pantiin yksi juhannuskoivu keskelle pihaa.
Kuusamo.
Kyllä niitä on kuusia pihalla ollut, vain ei nyt enää ole semmoista. Juhannuskuuseksi sitä
sanottiin. Siinä oli vain tupsu latvassa, ja runko oli kuorittu tupsuun asti, ja
keskelle oli heitetty kaksi oksaa syltä levilleen. Välistä se oli vuosikauven keskellä
pihaa, ja sitten se vietiin pois, kun tuotiin toiseksi juhannukseksi uusi.
Saloinen.
Paimenet ovat juhannuksena koristelleet myös lehmiä. On katsottu
lehväkoristeiden taanneen karjaonnen ja maidonsaannin. Nykyään näkee koivunoksien huiskavan
autojen, raitiovaunujen, junien ja veneiden keulassa, sillä peltilehmienkin menestys on tärkeää.
Nuoriväki valvoi yötä. Koivuja kartanolle tuotiin kahden miehen kannannaisiakin ja
pienempiäkin ja pantiin rappujen ympärille pystyyn. Juhannustarhaksi sanottiin.
Tuomenoksia tuotiin pirttiin.
Ristijärvi.
Ja pithän sitä lattialle tuuva lehtiä ja pihlajan oksia koristeiks. Juhannusheiniä
tuotiin lehosta. Nehän pantiin nippuihin ja kattoon riippumaan. Sitten vasta
otettiin pois, kun ne ol ihan kuivia ja vietiin talteen ja lehmälle poijittua
annettiin ensiks.
Pyhäjärvi Ol.
Pirtti pestiin ennen juhannusta. Neljä henkeä oli pesemässä, yksi seinä kullekin.
Hiekalla ja luudalla tai pesimellä toinen hankasi ja toinen viskasi siihen vettä.
Pirstat lähti vain seinästäkin kun pestiin. Katto pestiin käsin ja paskavesi valui
siinä päälle. Liepeää tuhkalipeää pantiin pesuveteen. Kaikki huoneet pestiin samalla
lailla kuin pirttikin. Sitten juhannuksena lattialle pantiin pihlajan lehtiä ja
suopursuja. Haisivat niin väkevältä.
Turtola.