Menu
Juhlat
Kuva yllä Designed by Javi_indy.

Joulukuu

Joulukuu saa nimensä muinaisruotsinkielen sanasta, jota vastaa nykyruotsin jul, joulu. Joulukuuta kutsuttiin aiemmin talvikuuksi, joka on ajankohtana alkavan talven vuoksi myös luonnollinen nimitys. Varhaisin maininta joulukuusta on vuodelta 1668 ja sen teki Gezelius. Joulukuun tärkein asia monille nykyisin on se, että silloin on joulu.

Selma 5.12.

Selma-nimen teki tunnetuksi Suomessa Sakari Topelius runokokoelmassaan Kanervankukkia vuonna 1845.

Tunnettuja Selmoja

Ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858 - 1940) lienee kaikkein tunnetuin Selma. Hänet tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa.

Naisten osa on kastella

Kansa on asettanut naiset usein kastelijoiden osaan. Tästähän parhain esimerkki on naisten viikko heinäkuussa. Selma ei tee poikkeusta, sillä myös Selman päivä on kansan mukaan sateinen.

"Tuskin sellast Selman päivää on, ettei sarasist. Sen tietää aina, että Selma vesipers o". (Nousiainen)

Nikolai - Itsenäisyyspäivä - Nikunpäivä 6.12.

Hauskaa joulua Joulupukin esi-isä Pyhä Nikolaus on kotoisin Turkista

Vaikka joulua vietetäänkin turkkilaisten keskuudessa varsin vähäisesti josko ollenkaan, niin Turkki on jättänyt pysyvät ja painavat jälkensä joulukulttuuriin, ihan sen ytimeen. Onhan joulupukin esi-isäksi mainittu, 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus turkkilainen. Myra sijaitsi Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella.

Pyhä Nikolaus oli sydämestään erittäin hyvä ihminen, ja halusi auttaa parhaan kykynsä mukaan hädänalaisia ihmisiä. Erään kerran hän pelasti todellisesta pulasta yhden miesrukan. Miehellä ei ollut rahoja tyttärensä myötäjäisiin, ja siksi oli olemassa suuri pelko, että isä joutuisi luovuttamaan lapsensa tuntemattomalle miehelle puolisoksi. Kerrotaan, että tällöinpäs Pyhä Nikolaus kiirehti apuun, ja pudotti henkilöllisyytensä salaten savupiipusta miehelle melkomoisen mainion, pullevan rahapussukan. Piipun alapäässä, takanreunalla sattui olemaan kuivumassa sukka, jonne piispan pudottama, kultakolikoita sisältänyt rahapussi solahti.

Tästä erityisestä tapauksesta on saanut alkunsa se, etenkin amerikkalaisten suosima uskomus, että pukki pudottaa joululahjat alas savupiipusta joulusukkiin.

Näin Pyhä Nikolaus tuli aloittaneeksi joulupukin tarinan, vaikka elikin kaukana etelän mailla. Varhaisessa eurooppalaisessa taiteessa hänet kuvattiin parrakkaana pyhimyksenä, jolla oli päällään pitkä papinkaapu. Hän ratsasti arvokkaasti valkoisella hevosella. Joskus hänet nähtiin taas punapukuisena, lapsille namusia jakelevana ukkelina.

Tätä pyhimykseksi julistettua piispaa kunnioitettiin merenkulun, kaupan ja lasten suojelijana. Koska Nikolaus oli lasten suojelija, hänen nimikkopäivänään oli monessa paikassa tapana jakaa lahjoja lapsille. Hän oli niin suosittu onnea tuottavana henkilönä kuolemansa jälkeenkin, että italialaiset merimiehet hiipivät salaa Demren kirkkoon ja salakuljettivat piispan luut keskellä yötä vuonna 1087 Turkista Italiaan Barin kaupunkiin.

Nykyinen joulupukkimme on omaksunut noin vuonna 350 kuolleelta Pyhältä Nikolaukselta kaikki parhaat joulupukin ominaisuudet, halun jakaa hyvää ja iloa maailmaan, lahjoja tuoden.

Pohjolan isäntä

Vanhoille suomalaisille Nikolaus on Pohjolan isäntä, metsälintujen suojelija ja metsänjumala. Erämies on pyytänyt häneltä lihavaa lintua "kotoisiksi tuomisiksi, näistä puista puhtahista, varvuista valantehista", ja luvannut kiittäen kumartaa, jos Laaus (Nikolaus) juoksuttaa lintuja ansoihin.

Inkerissä ja Karjalassa Nikolaus on myös "meroin isäntä, Miikkula meren jumala", siis veden vaarasta suojelija sekä tulen ja ilman säätäjä.

Millainen ilma nikuna, sellaista koko joulukuu, uskoi vanha kansa. "Millaista säätä Niilon päivänä, sellaista koko joulukuun ajan".

"Martti maita vahvistaapi, Antti aisoilla ajaa, Nikolaus nivoo kiinni". - Nikolaus tekee siten viimeistelyt talven luonnissa ja sitoo lopullisesti maan ja vedet jääkahleisiin.

Suomen lippu Itsenäisyyspäivä 6.12.

Joulun odotusaikaan osuu myös suuri kansallinen juhlapäivä, Suomen itsenäisyyspäivä. Tällöin kodeissa ja virastoissa on tapana sytyttää palamaan kaksi kynttilää ikkunalaudalle. Suomen itsenäisyyspäivä on perimätiedon mukaan myös Nikolauksen, joulupukin esikuvan kuolinpäivä. Päivää on Suomessa kutsuttu nikunpäiväksi.

Finlandia Tunturisuden Finlandiasivu

Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Jean Sibelius (1865 - 1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on säveltänyt sinfonioita, sinfonisia runoja ja viulukonserton. Sibelius on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomessa Sibeliuksen töistä parhaiten tunnettu lienee Finlandia-hymni. Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta on nimetty myös suomalaisen musiikin päiväksi. Sibeliuksen sävellystuotannossa joululauluilla on erityisasema, sillä ne on sijoitettu hänen sävellysluettelossaan opusnumeroon yksi. Sibelius sävelsi viisi joululaulua ja ne ovat: Joulupukki kolkuttaa, Jo on joulu täällä, Jo joutuu ilta, En etsi valtaa, loistoa, sekä On hanget korkeat, nietokset.

Finlandia Tunturisuden Finlandiasivu
Finlandia Tunturisuden sivulla Sibeliuksen joululaulut

Jean Sibelius

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/irinaraquel


Akseli Gallen-Kallelan maalaus: Luistelijat Kalelan rannassa (1896). Akseli Gallen-Kallela kuului siihen Sibeliuksen ystäväpiiriin, jossa maalareista olivat mukana Gallen-Kallelan lisäksi Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Albert Edelfelt ja Louis Sparre, sekä kirjailijoista Juhani Aho, Arvid Järnefelt ja Eero Erkko. Tähän ainutlaatuiseen, kansallisten suurmiesten ja taiteemme merkittävimpien edustajien ystäväpiiriin kuului säveltaiteen edustajana Sibeliuksen lisäksi myös Robert Kajanus.

Kuusi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuusi joulukuussa - Copyright © Hannu Alatalo


Anna - Annanpäivä 9.12.

Pyhimys, Pyhä Anna on Neitsyt Marian äiti, eli Jeesuksen isoäiti. Annan päivää on vietetty vuodesta 1708 lähtien 9.12. - sitä ennen sitä vietettiin 15.12 - jotkut sananparret viittaavat tähän vanhempaan päivämäärään.

Koko suuresta ja värikkäästä keskiaikaisten pyhimysten parvesta juuri Anna on ehkä saanut kaikista eniten kotoisia, suomalaisia piirteitä. Hänellä on ollut Turun hiippakunnan pyhimyskalenterissa, jota koko Suomessa on tarkasti seurattu, oma muistopäivänsä, joulukuun 15:s. Varhaisin kirjoihin jäänyt merkintä siitä on vuodelta 1424. Noiden aikojen ajanlaskussa Annan päivä oli vuoden lyhin päivä eli ikivanha talvipäivän seisaus.

Pyhimystaustastaan huolimatta taikka sen ansiosta, Anna on suomalaisten parissa parhaiten säilynyt tunnettuna kansanperinteen parissa ja sen muovaamana hahmona. Annan päivään liittyvät sananparret ovat eläneet suomen kielessä jo noin 600 vuotta.

Annan päivänä pannaan jouluolutta, leivotaan, siivotaan, yökötellään - ja päivitellään yön pituutta

Annan huolena oli aloittaa joululeipomukset oikeaan aikaan, 9.12. Entisvanhaan ihmiset menivät tavallisesti hyvin aikaisin nukkumaan, koska illat olivat pimeitä, eikä ollut nettiä eikä televisiota. Silloin myös herättiin hyvin varhain navetalle, viimeistään neljältä. Mutta juuri Annanpäivän aikaan ihmeellisesti yököteltiin ja yökukuttiin, sillä joululeivän paistoonkin ryhdyttiin keskiyöllä. Ja yöllä liikuttiin naapureissakin kakkuja anelemassa.

Anna, Leipä-Anna, aloittaa jouluoluen eli sahdin panon ja joululeipomukset, sekä suursiivouksen.

Nukkumaan ei ole kiire Annan päivänä, sillä "onpa yötä yökötellä Annan päivän aikana". Joululeivän tekoon ryhdyttiinkin keskiyöllä. Paikoin väki kulki annanyönä naapureissakin paistinkakkua anelemassa. Kun antoi omastaan, oli tulevan vuoden kalansaalis turvattu eikä leipä loppunut kesken.

"Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan".
"Anni oluet panee".
"Anna leipoo".
"On päivää kesäistä, yötä Annan aikuista".
"Kyllä on yötä yökytellä Annan päivän aikaista, kolmasti kokkohaukka kongasta laskeiksen".
"On niin pitkä, kuin Annan aikuinen yö".
"Annin päivän aikaan päivä on kissan sylen pituinen, on vain kaksi hämärää vastakkain".
"Annin silmä on pitkäuninen".
"On kylmää ja synkkää kuin Annan päivän aikaan".

Pyhimykset Tunturisuden pyhimyssivut

Äiti ja lapsi

Pyhä Anna on kotiäitienkin suojeluspyhimys. Maalaus Alexei Alexeevich Harlamoff (1840 - 1925). Anna on myös puuseppien, lapsettomien, hevosten ja ratsastajien, isovanhempien, äitien, perheenemäntien, kotiäitien, nyplääjien, ompelijattarien, kaivostyöläisten, taloudenhoitajien, tallimiesten - sekä köyhien, raskaana olevien ja hedelmättömyydestä kärsivien suojeluspyhimys.

"Lutun yö, Annan aatto:
kukko kolmesti orrelta putoo".

Sananparressa "Lutun" viittaa Luciaan. Vanhalla paikallaan 15.12. ollutta Annan päivää edelsi pari päivää aiemmin ollut Lucian päivä. Lucian päivästä on puhuttu Annan aattona. Lucian eli Lutun yö on perinnäistiedon mukaan vuoden pisin yö.

Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelinin taidekuvassa talon nuoriemäntä Anna on paistamassa jouluksi pipareita.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Lucian päivä 13.12.

Lucian päivä on valon juhlaa, ja Lucia - suomeksi Valotar - tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Pyhä Lucia on ollut suosittu pyhimys Italiasta Pohjoismaihin saakka. Lucian päivänä valitaan Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää.

Lucia-pulla

Lucian päivän kunniaksi kaikkien kunniana ja nautintona on syödä ässän muotoisia, rusinoilla koristeltuja ja sahramilla iloisen keltaisiksi värjättyjä Lucia-pullia.

Lucia-pullat ovat saaneet syntynsä Saksassa 1600-luvulla. Siellä kissanhahmoinen paholainen kiusasi lapsia ja tämän vuoksi lapsenhahmoinen Jeesus jakoi lapsille pullia. Nämä pullat värjättiin keltaisiksi, jota väriä pimeydessä viihtyvä paholainen ei sietänyt.

Pyhä Lucia on silmäsairauksia potevien suojeluspyhimys, joten sahramin käyttö Lucia-pullissa voi liittyä myös siihen, että sahramilla on katsottu olevan silmäsairauksia parantavia ominaisuuksia. (Mallan Maailma: Joulu, rakkaudesta ruokaan)

Lucia Tunturisuden Luciasivu

Lucia-pullat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Robert Andersson


Lucia-pulla - vaiko sittenkin paholaisenpulla?!

Ruotsissa Lucia-pulla on nimeltään lussekatt, paholaiskissa. Lusse ei kuitenkaan tässä pullanimessä viittaakaan päivänsankariin, Lucia-neitoon, vaan itseensä paholaiseen, Luciferiin.

Tuomas - Tuomaanpäivä 21.12.

Tuomas aina vain tuo - pitäisikö saada Vieno viemään?!

Kansa on alkusoinnutellut sananparsia ja niinpä Tuomas aina vain tuo, Antti aloittaa, Liisa liukastelee jne. - mutta viejäksi pitäisi oikeastaan laittaa Vieno. "Vieno vie!"

"Tuamas on aina tuamas eikä koskaan viämäs".

"Tuamas tuloo turkkiinensa ja Antti (30.11) karvalakkiinensa."

"Pimiä niinku Tuamhanpäivän aamuna".

"Tuamas tulla turkutteloo varileipä kainalos".

"Viarahallenkin poijallen Tuamhanpäivää".

"Tuomahanpäivänä jouluvierahat taloohin tuloo".

Apostoli Tuomas Kaksonen on se herra, jonka tehtäväksi on tullut aikojen saatossa tuoda kristikunnalle joulu.

Tuomas tuo joulun ja taluttaa sen tupaan asti, tuoden mukanaan myös joulurauhan.

Savupirttien aikana tuomaanpäivänä savupirttejä pestiin ja valkaistiin jouluksi. Entisaikaan oli myös tapana peittää savupirtin seinät ja laki kauniisiin kuvioihin punotuilla, tuoksuvilla petäjäpäreillä. Näin pienempikin pirtti sai juhlavan leiman, suuremmasta puhumattakaan, sillä sehän oli kuin linnansali koristetapetteineen.

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti (13.1.) sen pois viepi".
"Tuomas kulta joulun tuopi, Hiiva-Nuutti pois sen viepi". - Itä-Suomessa Sakka- eli Hiiva-Nuutin asemassa on usein paha Paavali.
"Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha".
"Tuomas tuvan tarvitsee".

Lutikat, kontrahdit ja lasten piiskaus

Tuomaaseen on liittynyt kaikenlaista muutakin, kuin vain auvoista joulun aloittelua. Lutikat ja muut syöpäläiset yritettiin häätää taloista joko Tuomaana tai kolme päivää ennen sitä.

Torpparimaailmasssa Tuomas oli varsin surullinen päivä, sillä silloin irtisanottiin kontrahdit.

Keski-Pohjanmaalla äidyttiin piiskaamaan lapsia Tuomaana, jotta olisi saatu joulurauha - tai ainakin heitä uhkailtiin piiskuulla.

Tuomaan säät tuiskavat ja luistavat

"Mitä ennen Tuomasta tuiskaa, se jouluna vetenä luistaa".
"Tuomas tuloo turkkinensa". - Pyryt olivat Tuomaanpäivänä odotettuja, sillä "mitä ennen ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin".

Jouluoluen maistelua ja onnellista eloa paitasillaan pirtin oljilla

Tuomaanpäivänä joulun varsinaisten valmistelujen piti olla jo loppuun suoritettuja. Enää ei ollut aikaa teurastuksiin, oluenpanoon, leipomisiin tai kynttilän valamiseen.

Kaiken ulkonaisen piti olla valmiina, kun Tuomas, joulun apostoli saapui. Sillä joulurauha on tarkoittanut myös rauhallisuutta ja lepoa arkisten askareiden hyörinässä, ei vain yhteiskunnallista ja lakeihin perustuvaa joulurauhaa.

Tuomaanpäivänä alettiin jo maistella, miten oli oluenpano onnistunut. Hyvät ruoat ja juomat kuuluivat tuomaanpäivään. Tuomaanpäivää vietettiin paitasillaan pirtin oljilla, Jukolan veljesten tapaan.

"Tuomas tulee tuoppi kainalossa".
"Kell' ei oo Tuomaan päivänä, sill' ei oo joulunakaan". - Tuomaanpäivänä piti olla jo ruokaa ja juotavaa kaikki paikat pullollaan.
"Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua".
"Tuomas tynnää". - Tynnääminen tarkoittaa sitä, että oluet pantiin tynnyreihin, jotta niihin olisi saatu mahdollisimman hyvä maku jouluksi.
"Tuomas on aina juomas".
"Tuomaana (olut-)kuurnat tippuu, silloin myös nokkatippaa lasten kippaan".
Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.

Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa 21. - 24.12 on laajalla alueella Suomessa kutsuttu pesäpäiviksi. Niihin kuuluu talvipäivän seisaus, jona auringon sanotaan olevan kolme päivää kannallaan eli pesässään. Talvipäivänseisauksen aikaan meillä on päivä lyhimmillään, joska sitä lainkaan tulee.

Jos aurinko ei pesäpäivien aikaan laisinkaan pilkistä, merkitsee se sitä, että seuraava kesä on oleva sateinen.

Jouluaattoa edeltävä päivä 23.12. on jouluaatonaatto.

Tyttöjen joulukirja

Tyttöjen joulukirja vuodelta 1944.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Jouluaatto 24.12.

Jouluaatto on vuoden odotetuin ja suurin juhlapäivä, vaikka onkin vasta aatto. Adventtiajan jälkeen jouluaattona alkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 12 päivän mittainen jouluaika, joka kestää loppaiseen saakka. Kello kaksitoista alkaa monien suomalaiskotien jouluaaton vietto. Tällöin välitetään television ja radion kautta Suomen Turusta joulurauhan julistus koko maahan. Tässä vanhanaikaisessa pergamenttikääreestä luetussa tekstissä kehotetaan kansalaisia viettämään juhlaa hartaasti ja rauhallisesti ja toivotetaan kaikille hyvää joulua.

Viimeistään tässä vaiheessa virittäytyy nykysuomalainenkin joulutunnelmaan. Joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnutaan joulupuurolle. Suomalainen joulupuuro on riisistä valmistettua puuroa, johon on kätketty manteli. Sille, jonka lautaselle manteli osuu, uskotaan tulevan erityisen onnellinen uusi vuosi. Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille. Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille

Joulu Tunturisuden joulusivut

Olkikoriste

Olkitähti on perinteisiä joulukoristeita.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Vilseskogen


Joulupäivä 25.12.

Virallisesti joulu koittaa joulupäivänä, joka on Jeesuksen syntymän muistopäivä. Joulupäivä on muiden joulun juhlapäivien tapaan täynnä joulun perinteitä ja hiljentymistä joulun tunnelmiin.

Joulupäivän jumalanpalvelus on aamuvarhaisella ja silloin kynttilöiden valaisema kirkko on kauneimmillaan. Ennen joulukirkkoon mentiin hevosen vetämässä reessä ja kirkosta pois tullessa ajettiin kilpaa kotiin. Ensin kotiin päässeellä uskottiin olevan seuraavana vuonna paras sato-onni.

Reki oli yleensä täynnä väkeä ja reen jalaksillakin oli kyytiläisiä. Valjaissa kilisivät kulkuset. Nykyisinkin joulupäivän kirkossa on paljon väkeä, mutta moni on korvannut sen aattoillan hartaudella. Joka tapauksessa joulun aikaan kirkossa käy moni sellainenkin, joka ei muuten juurikaan kirkossa käy.

Tapani - Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.

Kun joulupäivää on vietetty kirkkomatkalla taikka muuten vain hiljaisesti kotona, lähdetään tapanina liikekannalle, kyläilemään ja huvittelemaan. Tapaninpäivän perinteitä ovat rekiretket, joiden sijaan nykyisin useimmat ajelevat tapania autoillaan.

Tapaninpäivä on aina ollut perinteinen kyläilypäivä. Vastakohtana joulupäivälle tapaninpäivänä on aika leikkiä, laulaa, tanssia, näytellä ja ulkoilla. Erityishuomion kohteena ovat hevoset. Tapaninpäivähän on kuoliaaksi kivitetyn marttyyri Stefanuksen muistopäivä. Legendan mukaan tämä Herodeksen tallirenki ilmoitti isännälleen, että Kristus oli syntynyt, mutta Herodes ei sitä uskonut. Hän sanoi, että jos tuo oli totta, hänen lautasellaan oleva kukko herätköön henkiin ja kiekukoon. Kukko heräsi ja kiekui "Kristus on syntynyt" ja Herodes antoi kivittää Stefanuksen.

Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.

1770-luvulle saakka joulunpyhiä oli nykyisen kahden sijasta neljä - pyhiä olivat myös kaksi tapaninpäivän jälkeistä päivää. Kansa nimitti näitä arki-, keski- tai pikkupyhiksi.

Arkipyhät olivat puolipyhiä, kaikkea pientä oli sopivaa tehdä, mutta ei ihan uurastaa siten, kuten tavallisena arkena. Arkipyhinä järjestettiin eri puolilla maata paljon talkoita. Näiden päivien ohjelmaan kuuluivat myös nuorten leikit ja tanssit, usein juuri talkoiden päätteeksi. Leikkejä olivat hanhiset, joutseniset, panttileikit, kumppaniset, kivikätköiset, liinanmyyjäiset, ämmä-äijäiset jne. Jos nuoret eivät saaneet lupaa tanssiin, he olivat konstisilla: hyppyyttivät risaa, kätkivät sormusta ja olivat sokkosilla ja parisilla. Pojat vetivät sormikoukkua, väkikarttua ja kissanhäntää. Niissä olivat tytötkin mukana. Mutta kun pojat painivat sylipainia, käsivarsipainia ja rintapainia, niin tytöt saivat seurata ihaillen syrjempää.

Viattomien lasten päivä 28.12. - neljäs joulupäivä

Viattomien lasten päivä on kristinuskossa juhlapäivä, jota vietetään niiden beetlehemiläisten lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes Matteuksen evankeliumin 2. luvun mukaan surmautti.

Joulukuun 28. päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Tapaninpäivän tavoin tämäkin päivä muistuttaa, että uskoon kuuluu valmius marttyyriuteen ja vaino Jeesuksen tähden voi kohdata myös sivullisia. Päivä muistuttaa lisäksi Jeesus-lapsen ihmeellisestä pelastumisesta. Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten. (Suomen ev.lut. kirkko)

Tänä päivänä, joka on ns. pikkupyhä eli kansanomaisesti ilmaisten arkipyhä - ja samalla neljäs joulupäivä - ovat olleet sallittuja vain pienet työt, kuten kutominen.

Viaton lapsi ja sädetikku

Kuva Designed by Teksomolika.

"Viides joulupäivä" 29.12.

Vielä puhutaan ns. viidennestäkin joulupäivästä. Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juoman keruuastioita.

Uudenvuodenaatto, Sylvester 31.12.

Uudenvuodenaattona luodaan silmäys menneeseen vuoteen ja juhlitaan tulevaa vuotta. Uusivuosi mielletään osaksi joulun jälkipyhiä. Näihin juhliin liittyvät tinan valanta ja ilotulitukset - sekä uudenvuoden lupaukset.

Uusi vuosi Tunturisuden uudenvuodensivu

Sylvesteriä sananparsissa

"Kun Sylvesterinpäivänä ajaa partansa, ei tarvitte ajaa koko vuanna". - "Jos Sylvesterinpäivänä tekee lahtia, niin lihoja ei tarvitse ollenkaan suolata, eivätkä ne silti sinä vuonna pahene". - "Kun Sylvesterinpäivänä kenkänsä voitelee, niin ei niitä tarvitse enää koko vuonna voidella".
Joulukuusen juurella.
Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot
Juhlat Tammikuu

  • Uudenvuodenpäivä 1.1.
  • Loppiainen 6.1.
  • Nuutinpäivä 13.1.
  • Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
  • Anton, Tyni, Antonius 17.1.
  • Heikin päivä 19.1.
  • Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
  • Kallen päivä 28.1.

  • Juhlat Helmikuu

  • Laskiainen
  • Kynttilänpäivä 2.2.
  • Runebergin päivä 5.2.
  • Ystävänpäivä 14.2.
  • Sipin päivä 15.2.
  • Talvi-Matin päivä 24.2.
  • Kalevalan päivä 28.2.
  • Karkauspäivä 29.2.

  • Juhlat Maaliskuu

  • Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
  • Kevätpäiväntasaus 21.3.
  • Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

  • Juhlat Huhtikuu

  • Pääsiäinen
  • Palmu- eli virposunnuntai
  • Kiirastorstai
  • Pitkäperjantai
  • Lankalauantai
  • Pääsiäispäivä
  • Toinen pääsiäispäivä
  • Aprillipäivä 1.4.
  • Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
  • Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
  • Eliaksen päivä 17.4.
  • Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
  • Markuksen päivä 25.4.
  • Vapunaatto 30.4.
  • Juhlat Toukokuu

  • Vappu 1.5.
  • Ristin päivä 3.5.
  • Äitienpäivä
  • Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
  • Mamertuksen päivä 11.5.
  • J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
  • Vanha Vappu 14.5.
  • Sofian päivä 15.5.
  • Helatorstai
  • Kaatuneitten muistopäivä
  • Erkin päivä 18.5.
  • Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.

  • Juhlat Kesäkuu

  • Helluntai
  • Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
  • Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
  • Kustaan päivä 6.6.
  • Salun ja Salomonin päivä 8.6.
  • Eskon päivä 12.6.
  • Juhannus, Suomen lipun päivä
  • Pietarin päivä 29.6.

  • Juhlat Heinäkuu

  • Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
  • Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
  • Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
  • Naisten viikko 18. - 24.7.
  • Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
  • Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
  • Martan päivä 26.7.
  • Unikeonpäivä 27.7.
  • Ollin päivä 29.7.
  • Helenan päivä 31.7.
  • Mätäkuu 23.7. - 23.8.

  • Juhlat Elokuu

  • Laurin päivä 10.8.
  • Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
  • Maunon päivä 19.8.
  • Samulin päivä 20.8.
  • Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.
  • Juhlat Syyskuu

  • Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
  • Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
  • Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
  • Syys-Matin päivä 21.9.
  • Syyspäiväntasaus 23.9
  • Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.

  • Juhlat Lokakuu

  • Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
  • Pokrova 1.10.
  • Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
  • Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
  • Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
  • Simon päivä 28.10.
  • Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
  • Halloween 31.10.

  • Juhlat Marraskuu

  • Pyhäinpäivä
  • Isänpäivä
  • Martin päivä 10.11. ja 11.11.
  • Liisan päivä 19.11.
  • Klemetin päivä 23.11.
  • Kaisan päivä 25.11.
  • Pikkujouluaika
  • Adventtiaika 27.11.
  • Antin, Anteron päivä 30.11.

  • Juhlat Joulukuu

  • Selman päivä 5.12.
  • Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
  • Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
  • Annanpäivä 9.12.
  • Lucian päivä 13.12.
  • Tuomaanpäivä 21.12.
  • Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
  • Jouluaatto 24.12.
  • Joulupäivä 25.12.
  • Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
  • Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
  • Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
  • "Viides joulupäivä" 29.12.
  • Uudenvuodenaatto 31.12.
  • Helsingin joulua
    *** tunturisusi.com linkit ***