Tunturisuden sivut
Joulupukki on toki liikkeellä jo lokakuussa, joulun lähestyessä. Kuva yllä, Arktinen biodiversiteettikongressi Rovaniemellä lokakuussa vuonna 2018. Itseoikeutettuna mukana joulupukki.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Ympäristöministeriö

Lokakuu

Lokakuu saa nimensä siitä, että silloin tiet ja turut valtaavat loka, lika ja ruoja. Ruojalla on monta kielteistä merkitystä, mutta se viittaa siihen, että lokakuu on tyhjänpäiväinen välikuukausi. Lokakuussa pimenee ja säät ovat hyvin vaihtelevia: "Syksyinen yö ajaa yhdeksällä hevosella".

"Lokakuu ei ole joka kuu:
Päivät pienet pilvelliset,
yöt pitkät ja pimeät.
Halla hanhen siiven alla,
talvi joutsenen takana".

Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään

Kekrin aika alkaa Mikkelinpäivänä ja jatkuu Pyhäinpäivään saakka, lokakuu on siis kokonaan kekrisesonkia.

Kekri, eli keyri tai köyri, on suomalainen syysjuhla, jolla on juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Entisaikaan kekrinä juhlittiin sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Kekriä vietetään edelleen, ja viime vuosina se on saanut uusia muotoja aina lähiruokamarkkinoista rokkikonsertteihin. Kekrin ytimessä ovat yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. (Talonpoikaiskulttuurisäätiö: Kekri)

Kekri ei ole tiukasti kalenteripäiviin sidottu juhla, sillä sitä vietettiin syksyisin eri taloissa eri aikoinakin. Eiväthän kaikki saaneet sadonkorjuutaan ja muita vuoden loppumiseen liittyviä töitään valmiiksi samaan aikaan. Kekrijuhlat pantiin pystyyn silloin, kun niiden aika tuli. Silti, monet ennättivät aloittamaan kekrijuhlat jo mikkelinäkin.

Isäntien köyrihumalat

Ennen oli sellainen tapana, että isäntien piti olla köyrinä oikein tukevasti humalassa. Tämä sen vuoksi, että ruis olisi kasvanut seuraavana keväänä pyörteisiin, eikä olisi mennyt lakoon. Pyörteisiin kasvanut ruis on teräisempää, ja "sen tautta ne ovat isännät köyrinä juoneet ja röpötelleet".

Pokrova 1.10.

Pokrova on Raja- ja Vienan-karjalan juhlia. Juhlan nimi ei oikein suomenkieliselle avaudu, mutta on kyseessä ortodoksiuskontoon perustuva kansanjuhla. Suomalaisena nimenä on käytetty mm. "Marian edesvastauksen ja esirukouksen juhla eli suojelusjuhla".

Kesän ja syksyn vaihteeseen sijoittuvana pokrova vastaa Karjalassa läntisemmän seudun ja suomalaisten mikkeliä. Pokrovan aikaan käytiin vielä kalassa: "Pokrova pohjimmaiset kutumujehet antaa". - Tästä päivästä alkaa myös metsästyskausi: "Linnut parveen, miehet metsään".

Monien luonnonilmiöiden joukossa lokakuussa seurattiin tarkasti vesien jäätymistä ja lehtien lopullista lähtöä. Niistä saatiin vihjeitä kevääntuloon ja uuteen satoon. Pohjoisempana pokrova jo rakentelee "portahia jokiloihin", kun ankara talvi lähestyy.

"Jos lokakuussa sataa lunta lehteen, tulee tautinen talvi ja pitkä kevät".
"Kun syksyllä on pokrovan aikaan lehti puusta jo pois, niin keväällä on Jyrin aikaan maa sula". (Suistamo)
"Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa".
"Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi". - Pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta.

Lokakuu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, joutsen lokakuun vesillä - Copyright © Lassi Välimaa

Pyhä Birgitta, Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita 7.10.

Suomessa lokakuun 7. päivä on Pyhän Birgitan, eli kansankielisesti Pirkon, Pirjon tai Piritan merkkipäivä. Birgitta eli pyhä Birgitta eli Birgitta Birgerintytär (1303 - 1373) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja hengellisen sääntökunnan birgittalaisjärjestön perustaja.

Martta Wendelin Kotiliesi

Lokakuun pihatöitä Martta Wendelinin taiteena Kotilieden kannessa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Leppäkerttu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva leppäkertusta - Copyright © Sirkku


Pyhä leppäkerttu

Pyhä Birgitta muistetaan monista suurista asioista, mutta myös leppäkertusta, jonka niminä ovat olleet leppäpirkko, leppäpirjo, piimäpirkko, lennänpirkko ja linnanpirkko. Leppäkerttu on ikivanhoista ajoista saakka ollut Jumalan ja ihmisten, myöhemmin erityisesti naispyhimysten, kuten Pyhän Birgitan ja ihmisten välimies. Ihmiset ottivat aikoinaan leppäkertun kiinni ja lausuivat sille kaikenlaisia toivomuksia. - "Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punasen hameen".

Sääennusteitakin Birgitan päivänä on tehty: "Riitta jos vesittelee, niin vesittelee viikon". - Suuren talvinuotan kutominen on ollut suuri työ ja siitä Pirita muistutti: "Piritan päivästä nuottia valmistetaan".

Paha Pirjo ja seitsemän kuormaa mustalaisia - rikka- ja tunkiopirkko

Kansan parissa Pyhä Birgitta, Pirjo, oli luonnollisesti kunnioitettu pyhimys - enimmäkseen, mutta ei läheskään aina, sillä kansalla on omat tapansa suhtautua elämänilmiöihin ja ihmisiin, pyhimyksiinkin. Halikossa on merkitty muistiin tarina pahasta Pirjosta, joka ei kelvannut Jumalalle taivaaseen eikä pirulle helvettiin. Kun paha Pirjo ajettiin mieroon tulisesta pätsistä, hän toi mukanaan riesoiksi ja maanvaivoiksi seitsemän kuormaa mustalaisia.

Tällaiseen, että Pirjo nähtiinkin pahuuden ilmentymänä, liittyi myös se, että mitä ihastuttavimpia tyttöjä saatettiin nimitellä yliolkaisesti halventaen likanprittaloiksi. Kansa puhui myös rikka- eli tunkiopirkosta, joka erityisesti sotki kaikki lankavyyhdet ja niistä tuli sotkun jälkeen tunkiopirkon omia.

Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

10. lokakuuta Suomessa vietetään Aleksis Kiven päivää, joka on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä ja vakiintunut liputuspäivä. Toisin kuin esimerkiksi J.L. Runeberg, 1800-luvulla kirjoittanut Aleksis Kivi tunnustettiin suurmieheksi vasta monta vuosikymmentä kuolemansa jälkeen. Kirjailijan teoksia pidettiin aikoinaan raakoina ja sivistyneille ihmisille pöyristyttävinä.

Aleksis Kivi (syntyjään Alexis Stenvall) (10.10.1834 - 31.12.1872) - nurmijärveläisen Palojoen kylän räätälin poika - on Suomen kansalliskirjailija. Aleksis tunnettiin jo lapsena iloisena ja nokkelana, metsästä ja sen eläimistä pitävänä poikana.

Kivi oli ensimmäinen huomattavaa menestystä saavuttanut suomeksi kirjoittanut suomalainen kirjailija, joten häntä voidaan pitää suomalaisen kirjallisuuden isänä. Samalla Kivi on myös ensimmäinen, alkuperäinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa - mies, joka muistetaan myös ihmisenä kirjojensa takaa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja.

Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemassa Novellikirjastossa.

Mestarin huomiointi

Ensimmäisiä Aleksis Kiven arvon juhlistamistilaisuuksia oli uudenvuodenaaton 1922 Kansallisteatterin juhlanäytäntö, joka pidettiin kirjailijan kuoleman 50-vuotispäivänä.

Vuonna 1934 Aleksis Kiven syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kohosi Nurmijärvellä kirjailijaa esittävä muistopatsas.

Täyteen kukoistukseensa kunnioitus kansalliskirjailijaamme kohtaan kohosi ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun hänen kunniakseen paljastettiin juhlamenoin Wäinö Aaltosen veistämä patsas Helsingin Rautatientorilla 10.10.1939. Tuolloin lähestyvän sodan alla suomalaiset kokivat ahdistusta, mutta Aleksis Kivi omalta osaltaan valoi uskoa suomalaisuuteen ja isänmaanrakkauteen. Olivathan Aleksis Kiven luomat seitsemän veljestäkin hahmoina sellaisia, että eivät lannistuneet mistään vastoinkäymisistä ja selviytyivät kaikista koettelemuksista.

Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.

Syksyn ja talven raja on ennen sijoitettu tähän ja 14.10. on ollut ensimmäinen talvipäivä. 400 - 500 vuotta sitten talvipäivä kuului vielä viralliseen kielenkäyttöön.

Talvipäivänä viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden olla päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat. Maan jäätyessä ja routaisten peltojen jäädessä lepäämään elämän painopiste siirtyi kotovainioilta asuinpihaan ja tupaan ja toisaalta myös ulommas pelloilta, kauas riistamaille ja metsähakkioille.

Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelinin taiteilemassa kuvassa ison talon hyvin kaunis nuoriemäntä on lokakuulla siirtynyt jo sisäpuuhiin, kuten kutimien pariin. On hiljaista, vain suuri kaappikello raksuttaa pirtin seinustalla ja on aikaa silmätä mennyttä kesää muistellen, mietteissään ja haaveillen, ikkunasta pihalle...

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Antikvariaatti Punaparta

Simo 28.10.

Simon päivä on jo varhaiskeskiajasta lähtien ollut omistettuna yhteisesti kahdelle apostolille, Simon Kiivailijalle ja Juudas Taddeukselle. Vanhassa kansanperinteessä Simo on ollut hyvin huomattava merkkipäivä.

Simo oli myös vanha teurastaja:

"Simuna sikaa tappaa, Hannu harjasta pitää, Pekka perseen jouhista".

Siikaa, muikkua ja kutulohta kalastettiin kilvan Simon päivänä ja siksi todettiin:

"Simo saa sompiaiset, Nikolaus (6.12.) nuotan nostajaiset".

Simon aikaan maa ja vedet alkavat toden teolla jäätyä ja talvi tulee.

"Simo siltoja tekee".
"Simo-Juutas siltaa tekee, millä Martin (10.11.) tulla, Pyhämiesten pyörähellä".
"Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajaa".

"Mimmoiset ilmat Simona, semmoiset kylvön aikana".
"Jos Simon päivänä on tuuli pohjoisessa, niin tulee pitkä kevät, ja saa tehdä uudesta lahdin ja vähentää elukoita".
"Jos metsä on Simona lehdettömänä, niin Vappuna on maa paljaana".

Peräpohjolassa on Simoa pidetty vain väliaikaisen kylmän tuojana, ja siitä taas marraskuun puolella hieman lauhtuu:

"Kun Martti-äijä tulee, kyllä se ottaa Simuna-pojan jäät pois".
"Martti suvensa kanssa kehuu Simunan pakkasille".

Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.

Jakoajan vanha kalendaarinen sijoitus on hieman horjuva. Se alkoi eräiden tietojen mukaan Simosta ja kesti 12 vrk, tai pisimmillään jopa suunnilleen koko marraskuun ajan. Nimitys "jakoaika" liittyy noiden aikojen kalenterin määrityksiin, aurinkovuoden ja kuuvuoden tasaamiseen. Noiden vuosien väliin jää "aukko", joka on tasattava jakoajalla. Vuoden alkajainen taas tarkoittaa sitä samaa, mitä mikkelinkin yhteydessä. Juhlitaan päättynyttä satokautta ja alkaa uusi vuodenkierto.

Jakoaika on ollut vanhaa juhla-aikaa ja töiden teko on ollut kiellettyä. Kaikenlaista pientä kujetta on harrastettu, kuten etsitty mielitiettyä öisin ikkunoiden alla kierrellen. Taikojakin on tehty ja ennusteltu.

Hiljaiseloa - ja ryypiskelyä savipäivillä

Yleisesti ottaen, jakoaikana on pitänyt olla hiljaa ja liikkua äänettömästi, kuten aina suurten juhlien aikaan. Askareista sopivaa oli vain verkon kutominen, sillä sehän on aivan äänetöntä. Aivan täysin äänetöntä kuitenkaan tuskin on kaiken aikaa ollut, sillä esimerkiksi Turun seuduilla ja Satakunnassa "savipäivillänsä" olleet miehet kuluttivat paljon aikaansa ryypiskelyyn.

Jakoaika on vaarallista aikaa. Taudit tarttuvat ja leviävät silloin helposti. Myös lehmät, lampaat ja hevoset sortuvat helposti sairauksiin ja murtumiin, jollei niitä käsitellä varovasti.

Lokakuun kirkkautta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Flickr/sushipumpum


Lokakuun kaunista kirkkautta savolaisessa peltomaisemassa.

Jakoajasta vanha kansa on ennustellut koko vuoden säätä. Näinä aikoina toivotaan edes pientä auringonpilkahdusta, koska auringon pilkahduskin vastaa yhdeksän vuorokauden poutaa kesäsydännä ja tietää yleensä hyvää heinävuotta.

"Jos jakoaikana aurinko sen verran paistaa, että sulhanen ehtii hevosensa satuloida, niin tulee hyvä vuosi".

Halloween

Designed by Freepik.

Halloween 31.10.

Halloween on uusia juhlia

Halloween edustaa uutta juhlakulttuuria ja sitä vietetään suurella innolla erityisesti nuorten ja lasten parissa. Naamiaisasut ovat olennainen osa tätä karnevaalihenkistä juhlaa, kuten myös kurpitsasta koverretut kurpitsalyhdyt.

Halloween on lyhenne sanoista "All-Hallows-Eve" eli pyhäinpäivän aatto. Suomessa pyhäinpäivä on liikkuva juhla ja siten halloweenkin, pyhäinpäivän aatto, sijoittuisi eri vuosina eri päivämäärälle. Vaikka halloweenin juhlimisen ajankohtaa meillä ei olekaan allakassa määritelty, niin eräät tahot kuitenkin suosittavat, että meilläkin halloweenia juhlittaisiin kiinteästi 31.10. Etenkin, kun nykyhalloweenilla ei pyhäinmiesten päivän kanssa ole enää mitään muuta yhteistä, kuin vainajat.

Suomeen halloween on siis saapunut Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa halloween on joulun jälkeen tärkein juhla ja kiinteästi 1. marraskuuta. Halloweenia juhlitaan siellä, kuten muuallakin maailmassa aattona 31.10.

Halloween

Designed by Freepik.

Halloween Tunturisuden Halloweensivu



Strömforsin ruukki - Ruotsinpyhtään lokakuuta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Thomas Gartz

Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot

Juhlat Tammikuu

Juhlat Uudenvuodenpäivä 1.1.
Juhlat Loppiainen 6.1.
Juhlat Nuutinpäivä 13.1.
Juhlat Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
Juhlat Anton, Tyni, Antonius 17.1.
Juhlat Heikin päivä 19.1.
Juhlat Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
Juhlat Kallen päivä 28.1.


Juhlat Helmikuu

Juhlat Laskiainen
Juhlat Kynttilänpäivä 2.2.
Juhlat Runebergin päivä 5.2.
Juhlat Ystävänpäivä 14.2.
Juhlat Sipin päivä 15.2.
Juhlat Talvi-Matin päivä 24.2.
Juhlat Kalevalan päivä 28.2.
Juhlat Karkauspäivä 29.2.


Juhlat Maaliskuu

Juhlat Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
Juhlat Kevätpäiväntasaus 21.3.
Juhlat Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


Juhlat Huhtikuu

Juhlat Pääsiäinen
Juhlat Palmu- eli virposunnuntai
Juhlat Kiirastorstai
Juhlat Pitkäperjantai
Juhlat Lankalauantai
Juhlat Pääsiäispäivä
Juhlat Toinen pääsiäispäivä
Juhlat Aprillipäivä 1.4.
Juhlat Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
Juhlat Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
Juhlat Eliaksen päivä 17.4.
Juhlat Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
Juhlat Markuksen päivä 25.4.
Juhlat Vapunaatto 30.4.


Juhlat Toukokuu

Juhlat Vappu 1.5.
Juhlat Ristin päivä 3.5.
Juhlat Äitienpäivä
Juhlat Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
Juhlat Mamertuksen päivä 11.5.
Juhlat J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Juhlat Vanha Vappu 14.5.
Juhlat Sofian päivä 15.5.
Juhlat Helatorstai
Juhlat Kaatuneitten muistopäivä
Juhlat Erkin päivä 18.5.
Juhlat Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


Juhlat Kesäkuu

Juhlat Helluntai
Juhlat Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
Juhlat Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
Juhlat Kustaan päivä 6.6.
Juhlat Salun ja Salomonin päivä 8.6.
Juhlat Eskon päivä 12.6.
Juhlat Juhannus, Suomen lipun päivä
Juhlat Pietarin päivä 29.6.


Juhlat Heinäkuu

Juhlat Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
Juhlat Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
Juhlat Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
Juhlat Naisten viikko 18. - 24.7.
Juhlat Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
Juhlat Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
Juhlat Martan päivä 26.7.
Juhlat Unikeonpäivä 27.7.
Juhlat Ollin päivä 29.7.
Juhlat Helenan päivä 31.7.
Juhlat Mätäkuu 23.7. - 23.8.


Juhlat Elokuu

Juhlat Laurin päivä 10.8.
Juhlat Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
Juhlat Maunon päivä 19.8.
Juhlat Samulin päivä 20.8.
Juhlat Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


Juhlat Syyskuu

Juhlat Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
Juhlat Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
Juhlat Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
Juhlat Syys-Matin päivä 21.9.
Juhlat Syyspäiväntasaus 23.9
Juhlat Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


Juhlat Lokakuu

Juhlat Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
Juhlat Pokrova 1.10.
Juhlat Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
Juhlat Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
Juhlat Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
Juhlat Simon päivä 28.10.
Juhlat Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
Juhlat Halloween 31.10.


Juhlat Marraskuu

Juhlat Pyhäinpäivä
Juhlat Isänpäivä
Juhlat Martin päivä 10.11. ja 11.11.
Juhlat Liisan päivä 19.11.
Juhlat Klemetin päivä 23.11.
Juhlat Kaisan päivä 25.11.
Juhlat Pikkujouluaika
Juhlat Adventtiaika 27.11.
Juhlat Antin, Anteron päivä 30.11.


Juhlat Joulukuu

Juhlat Selman päivä 5.12.
Juhlat Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
Juhlat Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Juhlat Annanpäivä 9.12.
Juhlat Lucian päivä 13.12.
Juhlat Tuomaanpäivä 21.12.
Juhlat Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
Juhlat Jouluaatto 24.12.
Juhlat Joulupäivä 25.12.
Juhlat Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
Juhlat Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
Juhlat Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
Juhlat "Viides joulupäivä" 29.12.
Juhlat Uudenvuodenaatto 31.12.