Tunturisuden sivut
Kuva yllä - Perämeren rantojen hanget hohtavat maaliskuun auringossa. On todellakin keväthankien aika.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © pikkuanna

Maaliskuu

Maaliskuu saa nimensä siitä, että "maa on käsillä" eli näkyvissä. - "Maaliskuu jo maata näyttää". - Maaliskuun varmoja kevään merkkejä on varisten saapuminen syrjäisimmillekin seuduille. Variksia on muutenkin syytä seurata tarkasti maaliskuussa: teillä pysyttelevät varikset tietävät kerlirikkoa, mutta ilmassa lentävät kaunista säätä.

Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.

Maaliskuuta sananparsissa

"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii ja ojat täyttää".
"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa".
"Jos ei maalis maita näytä, niin ei huhtikaan humahuta".
"Helmikuun hellät tuulet, maaliskuussa maksetaan".
"Tammikuun tasaiset päivät maaliskuussa maksetaan".
"Mitä maaliskuu säästää, sen huhtikuu päästää".
"Jos maaliskuu syntyy pohjatuulella, seuraa kolme kylmää kuuta perätysten".
"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta".
"Kurkä maaliskuu tietää sateista vuotta ja halloja pääsiäisen aikaan".
"Senn Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin".
"Jos maaliskuu on kasteinen, niin sinä vuonna tulee paljon sadetta".
"Niin paljon kun tässä kuussa on kastetta, sen verran halla tulee pääsiäisen jälkeen, sekä kastetta syyskuussa".
"Mä verran suvella sadetta kun on maaliskuulla sumua".
"Maaliskuussa jos on kova luoteismyrsky (Tapion riihenpuinti) niin siitä on 7 viikkoa sulaan maahan".

Vanhaan aikaan kevätpäiväntasaus oli tänä päivänä, ja tähän päivään liittyi valonsammuttamisjuhla. Kun verstaissa ja työpajoissa oli sytytetty syyskuussa silmänkirkastusjuhlassa lamput palamaan ja antamaan valoa pimeneviin aikoihin, niin nyt lamput sammutettiin.

Esimerkiksi Tampereella satulasepät paiskivat töitä verstaissaan iltaisin lampunvalossa kevätpäiväntasaukseen asti, sitten valot sammutettiin ja korjattiin pois. Tällaista menettelyä noudatettiin 1800-luvun lopulle asti.

Maaliskuuta sananparsissa

"Kun pohjoispuolelta räystästä vesi tippuu maaliskuulla, siitä on 9 viikkoa jäiden lähtöön".
"Silloin kun maaliskuussa on suvi - on samaan aikaan toukokuussa kesä".
"Jos maaliskuun aamuna usva jäällä usva kohoaa sen verran että koira pääsee sen alitse juoksemaan, silloin ei halla tee pahaa touoille, mutta jos se painuu alas, niin on elokuussa samaan aikaan hallayö".
"Jos maalikuussa varis on maanteillä, tulee kelirikko, mutta jos on ilmassa on kaunis ilma".
"Kuinka korkealta jänis koloaa puuta maaliskuussa, sen mukaan vielä sataa keväällä lunta".
"Kun maaliskussa sataa kovasti lunta, on tuleva kesä poutainen".

Maaliskuu koetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi.

"Maaliskuu maan avaa (maa paljastuu osittain lumen alta), huhtikuu maan (jäät) huhtoo".

"Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää". - Se tekee siis kelirikon ja tulvan.

"Tapion riihenpuinnista (= honka- ja kaarnatuuli, metsänkylvö; kun runsaasti neulasia karisee tuulella lumelle) on yhdeksän viikkoa suliin vesiin". - Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.

Hattupääkanto

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Hannu Alatalo


Kanto ja kannon hattu

Koivunkannolla on "päässään" osittain sulanut lumihattu. Vanha kansa seurasi keväisin tarkoin myös kantojen hattuja. Miten leudot ilmat sulattivat ja katkoivat hattuja, miten lumituiskut loivat uusia.

Kevätesikko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, maaliskuun maisemaa - Copyright © Juho Holmi

Kevätpäiväntasaus, Pentti 21.3.

Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia.

"Maaliskuu tuo kevään sanoman".

Ongista ottavia

Kalamiehet tekevät onkensa ja uistimensa kevätpäiväntasauksena, ja saavat siten niistä ottavia.

Vuoden kuivimpana päivänä lutikoille kyytiä

Kevätpäiväntasausta pidetään vuoden kuivimpana päivänä. Siksi pajut, lepät ja lutikat pitäisi hävittää tänä päivänä.

Mato-Pentin päivä

Pentti viettää tänä päivänä nimipäiväänsä. Etelä-Pohjanmaalla puhutaan Mato-Pentistä, koska tänä päivänä käärmeet ja madot nousevat piiloistaan paistattelemaan päivää. Luonnollisestikaan karjaa ei saa Mato-Pentin päivänä laskea ulos edes jaloittelemaan, koska siitä seuraa kamala onnettomuus.

"Iltarusko kevätpäiväntasauksen aattona ennustaa pakkasta, mutta kevätpäiväntasauksen jälkeen lämmintä".
"Jos teeri alkaa kukertaa juuri ennen kevätpäiväntasausta, se ennustaa lumisadetta. Mutta jos teeri alkaa kukertaa heeti kevätpäiväntasauksen jälkeen, se tietää lämmintä".

Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen: mm. ankaria lumituiskuja. Niitä kuvaa sananparsi: "Syrjin suolla hiihtäjä on maaliskuussa".

Kurki ottaa suunnan kohti pohjoista

Kevät on suurta lintujen muuttoaikaa. Kurjet ottavat kaukana etelässä lentosuunnan kohti pohjoista, asettavat jalkansa oikoisiksi ja toteavat:

"Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistain".

Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä

Vuodesta 1955 lähtien Suomen evankelisluterilainen kirkko on viettänyt Marian ilmestyspäivää sunnuntaina aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 28. maaliskuuta, paitsi jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.

Jeesus ja madonna

Hans Zatzka: Madonna ja lapsi.

Mariaa sananparsissa

"Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta". - "Kun Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin". - "Jos ei hanget tuu erellä Marianpäivän, niin ne tuloo verkon laululla". - "Mitä erellä Maarian hellittää, sen jäläkeen kiinnittää". - "Jos Marianpäivänä on kylmä, tuloo hyvä vuosi".

Marianpäivä juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä.

Neitsyt Marialle Suomen kansa on omistanut vuoden aikana peräti viisi eri merkkipäivää, mutta nykyisin niitä on kalenterissamme enää kaksi: kynttilänpäivä ja marianpäivä. Marian ilmestyspäivän vietto on syntynyt kristillisen joulun vieton yhteydessä.

Vuotuiskatsannossa Maria liittyy kevätpäiväntasaukseen. (Kuten juhannus kesäpäivän seisaukseen ja joulu talvipäivän seisaukseen).

Suomessa Mariaa juhlistavia nimikkopäiviä ovat olleet:

2.7. Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka. (Maria vierailee sukulaisensa Elisabetin luona).
15.8. Marian taivaaseenottamisenpäivä eli Jälki-Maaria.
8.9. Marian syntymäpäivä eli Syys-Maaria.
12.12. Marian perisynnittömän sikiämisen päivä.
2.2. Kynttilänpäivä - Maria käy ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen temppelissä.

Marian nimipäivää vietetään heinäkuun 2. päivänä. Maria on kauan aikaa ollut Suomen suosituin naisnimi ja se on kautta aikain ollut yksi kaikista suosituimmista naisnimistä koko kristikunnassa.

"Se kuin on Maariana malon päässä,
se on Vappuna vaon pohjassa".

Varhaisina keväinä odotetaan yleisesti maan paljastuvan jo Marian päivänä. "Mitä ennen Maariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa". - "Jos ennen Maarian päivää ojat avaa, niin jälleen tukkii". - "Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla" (lumen määrä katolla/pellolla). - "Mitä Moarijan malol (tuohi- tai olkikaton malolta eli riu'ulta), sitä Vappuna vaol". - Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: "Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa". - Jos Mariana on yöpakkanen, niin sen jälkeen jäätääkin 40 yötä.

Jos Mariana sataa lunta, sitä voi tulla niin paljon, "että peittää reen seisaalleen, ja harakan vielä kaplaan nenään". "Marjalta (Marian päivältä) kala kudulla, lintu (metsäkanalinnut) soitimella". - "Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan".

Martta Wendelin Kotiliesi
Martta Wendelin Kotiliesi

Martta Wendelinin taidetta.

All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


Maaliskuu

Petäjäjärvi & Liinalamminneva. Petäjäjärvi & Liinalamminneva on Seitsemisen ja Helvetinjärven välimaastossa, Pirkanmaalla sijaitseva alue. Eränkulkija on sytyttänyt maaliskuussa metsään kahvitulet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Juho Holmi

Juhlapäivät ja merkkipäivät - muut mainittavat ajanjaksot

Juhlat Tammikuu

Juhlat Uudenvuodenpäivä 1.1.
Juhlat Loppiainen 6.1.
Juhlat Nuutinpäivä 13.1.
Juhlat Selkäviikot - talvenselkä, talvennapa
Juhlat Anton, Tyni, Antonius 17.1.
Juhlat Heikin päivä 19.1.
Juhlat Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavali 25.1.
Juhlat Kallen päivä 28.1.


Juhlat Helmikuu

Juhlat Laskiainen
Juhlat Kynttilänpäivä 2.2.
Juhlat Runebergin päivä 5.2.
Juhlat Ystävänpäivä 14.2.
Juhlat Sipin päivä 15.2.
Juhlat Talvi-Matin päivä 24.2.
Juhlat Kalevalan päivä 28.2.
Juhlat Karkauspäivä 29.2.


Juhlat Maaliskuu

Juhlat Vanha kevätpäiväntasaus - Valonsammuttamisjuhla 12.3.
Juhlat Kevätpäiväntasaus 21.3.
Juhlat Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä


Juhlat Huhtikuu

Juhlat Pääsiäinen
Juhlat Palmu- eli virposunnuntai
Juhlat Kiirastorstai
Juhlat Pitkäperjantai
Juhlat Lankalauantai
Juhlat Pääsiäispäivä
Juhlat Toinen pääsiäispäivä
Juhlat Aprillipäivä 1.4.
Juhlat Mikael Agricolan päivä eli Suomen kielen päivä 9.4.
Juhlat Suviyöt 12. - 14.4. - Tiburtius 14.4.
Juhlat Eliaksen päivä 17.4.
Juhlat Huutoyöt ja Yrjön päivä 23.4.
Juhlat Markuksen päivä 25.4.
Juhlat Vapunaatto 30.4.


Juhlat Toukokuu

Juhlat Vappu 1.5.
Juhlat Ristin päivä 3.5.
Juhlat Äitienpäivä
Juhlat Miikkulan päivä, Kevät-Miikkulan päivä 9.5.
Juhlat Mamertuksen päivä 11.5.
Juhlat J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
Juhlat Vanha Vappu 14.5.
Juhlat Sofian päivä 15.5.
Juhlat Helatorstai
Juhlat Kaatuneitten muistopäivä
Juhlat Erkin päivä 18.5.
Juhlat Urpon, Urbanuksen päivä - 25.5.


Juhlat Kesäkuu

Juhlat Helluntai
Juhlat Nikodemuksen, Nikoteemuksen, Teemun päivä 1.6.
Juhlat Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.
Juhlat Kustaan päivä 6.6.
Juhlat Salun ja Salomonin päivä 8.6.
Juhlat Eskon päivä 12.6.
Juhlat Juhannus, Suomen lipun päivä
Juhlat Pietarin päivä 29.6.


Juhlat Heinäkuu

Juhlat Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija, tai Kukka-Maaria, tai pelkästään Kukka 2.7.
Juhlat Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä 6.7.
Juhlat Marketan ja Hermannin päivä - keskikesä ja karhunpäivä - 12. - 13.7.
Juhlat Naisten viikko 18. - 24.7.
Juhlat Eliaksen ja Iljan päivä 20.7.
Juhlat Ukon pyhä ja Jaakon päivä 25.7.
Juhlat Martan päivä 26.7.
Juhlat Unikeonpäivä 27.7.
Juhlat Ollin päivä 29.7.
Juhlat Helenan päivä 31.7.
Juhlat Mätäkuu 23.7. - 23.8.


Juhlat Elokuu

Juhlat Laurin päivä 10.8.
Juhlat Marian taivaaseen ottamisenpäivä eli Jälki-Maaria 15.8.
Juhlat Maunon päivä 19.8.
Juhlat Samulin päivä 20.8.
Juhlat Perttylin, Pärttylin, Pertun, Perttulin päivä 24.8.


Juhlat Syyskuu

Juhlat Marian syntymäpäivä eli Syys-Maria 8.9.
Juhlat Silmänkirkastusjuhlat - Santerin, Aleksanterin päivä 11.9.
Juhlat Pyhän Ristin eli Syys-Ristin päivä 14.9.
Juhlat Syys-Matin päivä 21.9.
Juhlat Syyspäiväntasaus 23.9
Juhlat Mikkelinpäivä - Mikon päivä 29.9.


Juhlat Lokakuu

Juhlat Kekri Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään
Juhlat Pokrova 1.10.
Juhlat Pyhän Birgitan eli Pirkon, Pirjon tai Piritan päivä 7.10.
Juhlat Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
Juhlat Talviyöt ja ensimmäinen talvipäivä 14.10.
Juhlat Simon päivä 28.10.
Juhlat Jakoaika ja vuoden alkajainen 28.10.
Juhlat Halloween 31.10.


Juhlat Marraskuu

Juhlat Pyhäinpäivä
Juhlat Isänpäivä
Juhlat Martin päivä 10.11. ja 11.11.
Juhlat Liisan päivä 19.11.
Juhlat Klemetin päivä 23.11.
Juhlat Kaisan päivä 25.11.
Juhlat Pikkujouluaika
Juhlat Adventtiaika 27.11.
Juhlat Antin, Anteron päivä 30.11.


Juhlat Joulukuu

Juhlat Selman päivä 5.12.
Juhlat Nikolain, Nikolauksen päivä, Nikunpäivä - Itsenäisyyspäivä 6.12.
Juhlat Jean Sibeliuksen päivä - Suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Juhlat Annanpäivä 9.12.
Juhlat Lucian päivä 13.12.
Juhlat Tuomaanpäivä 21.12.
Juhlat Pesäpäivät 22. - 23.12. - Talvipäivänseisaus 22.12.
Juhlat Jouluaatto 24.12.
Juhlat Joulupäivä 25.12.
Juhlat Tapaninpäivä, 2. joulupäivä 26.12.
Juhlat Johannes Evankelista 27.12. - Arki-, keski- tai pikkupyhät 27. - 28.12.
Juhlat Viattomien lasten päivä - Neljäs joulupäivä 28.12.
Juhlat "Viides joulupäivä" 29.12.
Juhlat Uudenvuodenaatto 31.12.