Tammikuu
Tammi tarkoittaa Hämeessä napaa, akselia ja keskipuuta. Tammikuu, isotammi, on sydänkuukausi, joka on keskellä talvea.
Ollaan talven selässä, sen kylmimmässä ja vaikeimmassa kohdassa. Syyspuoli noustiin kohti talven selkää
ja tammikuun - ja pikkutammen eli helmikuun - jälkeen alkaa kiihtyvä lasku kohti kevättä ja kesää.
Uudenvuodenpäivä 1.1.
Uuden vuoden kukin aloittaa tavallaan. Uuteen vuoteen liittyy suuri määrä uskomuksia
ja tapoja ja vuoden vaihtuessa on myös luettu enteitä. Pahat voimatkin lähtevät liikkeelle
ja voivat uhata hyvinvointia, mutta noudattamalla oikeita menettelyjä epäonni torjutaan
ja uusi vuosi alkaa onnellisesti ja menestyksekkäänä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright ©
Flickr/pellethepoet
Entisinä aikoina tehtiin hyvin kauniita kortteja, kuten kuvan uudenvuodenkortti vuodelta 1929 osoittaa.
Tunturisuden uusivuosisivu
Säiden suhteen on vanhoista ajoista saakka vallinnut käsitys, että kesän säät ovat luettavissa,
tai paremminkin ennustettavissa talven ilmoista. Kun talvisella säällä ei ole toimeentulon kannalta
ollut läheskään niin suurta merkitystä, kuin suven säillä, niin on talvisäiden tarkkailun perusteena juuri kesäpuolen säiden ennustaminen.
Tässä säiden ennustamisessa on ajateltu niin, että
talven ajallinen vastaavuus kesässä on tasan puolen vuoden päässä: tammikuu vastaa heinäkuuta, helmikuu elokuuta jne.
Niinpä kirkas ja kylmä tammikuu tietää poutaista ja kuivaa heinäkuuta, kun taas
pyryinen ja myrskyinen tammikuu tietää sateista heinäkuuta.
Suvikeli tammikuussa on hyväkin asia: "Jos tammikuussa vettä sataa, saa kylvää vaikka suon napaan". - "Kun tammi luo, tulee varhainen suvi". -
"Kaikki tammikuun vesipisarat ovat rukiita seuraavana kesänä". - "Kun tammi silmänsä pesee, tulee hyvä jyvävuosi".
"Jos tammikuun ensimmäinen on sunnuntai, niin tulee hyvä talvi ja tuulinen kevät".
Loppiainen 6.1.
Loppiainen lopettaa kirkollisten joulunpyhien sarjan ja siitä se on saanut nimensäkin.
Loppiaisena ehtii vielä viettää hetken joulun tunnelmissa, mutta
loppiaisen jälkeen koittaa taas arki.
Tunturisuden loppiaissivu
"Loppiaisena on puolet talven lumesta satanut". - Minkälaista on ilma loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella". -
"Loppiaisena on päivä kukonaskelta pitempi".
Nuutinpäivä 13.1.
Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan eli 13. tammikuuta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta.
Joulun kaikkia perinteitä kunnioittavat viettävät vielä nuutinpäivää.
Joulun lopettajaiskulkueet, Knuutin kiertueet nuuttipukkeineen, kulkivat aikoinaan talosta taloon.
Näkeepä onnekas nuuttipukkeja kierroksellaan vielä nykyisinkin.
Vanhan kansan aikaan Nuutin päivänä alkoi joulun pyhien jälkeen arki,
käteen otettiin sontarikko ja eteen kaalikuppi.
Tunturisuden nuutinpäiväsivu
Tammikuun säät saattoivat enteillä myös huonoja säitä seuraavalle kesälle: "Jos tammikuulla on latvakaasua,
niin on heinäkuulla hallaa". Tammikuinen vesisadekaan ei kaikkialla Suomessa enteillyt
hyvää tulevalle kesä- ja kevätajalle. Tyrvääläiset ovat todenneet: "Kevään kylmyyttä tämä on, kun
tammikuussa vettä sataa".
Yleinen käsitys on ollut, että "kuta pakkasempi talvella, sitä lämpimämpi kesällä". Tosin esiintyy
ihan päinvastaistakin ennustetta: "Koiralla on koiran pojat, kylmän talven perästä tulee kylmä kesä".
Rudolf Koivu, Kotiliesi ja tammikuu.
All Rights Reserved
*Kuva - Copyright
© Antikvariaatti Punaparta
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, männyt - Copyright
© Hannu Alatalo
Selkäviikot, härkäviikot - talvenselkä, talvennapa
Havuilla raikkautta
Näihin aikoihin kuljetettiin metsistä kaadettujen kuusten ja mäntyjen havuoksia, ja niitä levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi.
Ensiksi näistäkin havuoksista naisväki, talonvaarit ja lapset erottelivat oksat, hakaten pienillä hakokirveillä, pilpuiksi ja polttopuiksi.
Pihamaat, joilla tämä käsittely tapahtui, peittyivät vihreisiin havumattoihin ja raikas metsän tuoksu täytti ilman.
Oksista erotellut havut levitettiin heti vuoteiksi navettaan, talliin ja lammaskarsinoihin.
Raikas havuntuoksu täytti rantteet ja eläinsuojat.
Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös "apulantaa". Havut lisäsivät lannan "palamista" kypsyttäen lannan
sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi navetoissa lämpötilaa keskitalvella.
Sydäntalvea vuodenkierron selässä
Loppiaisesta ovat alkaneet "selkäviikot ja reikäleivät" tai "härkäviikot ja läpileivät". Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika.
Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä. Tähän aikaan ollaan noin kuukauden verran, tammikuun,
vuodenkierron korkeimmalla kohdalla, "selässä", ja siitä pyrähdetään sitten taas vauhdilla alaspäin kohti kevättä ja kesää.
Talvenselkä voidaan ymmärtää myös kansan tapaan suhteessa taivaalla kulkevaan linnunrataan,
jonka huipulla ollaan keskitalven aikaan. Eli tammikuun loppupuolella.
Tämä sydäntalvinen kuukausi on ollut talonpojan elämässä karua aikaa. Jouluajan leppeä lekottelu oljilla lämpimässä pirtissä,
ja nautiskelu joulun ruoilla on ollut ohi ja edessä on ollut karu ja varsin arktinen arki. Miesväelle nämä arkipäivät
ovat tienneet uurastusta metsätöissä, poltto- ja rakennuspuiden hankinnassa.
Soran ja saven ajot
Sydäntalven töihin talonpojilla ovat kuuluneet myös soranajo ja savenajo. 1920-luvulle saakka talolliset joutuivat
kuljettamaan soraa yleisille teille, ennen kuin valtio otti työn hoitaakseen. Soranajo hevospeleillä on ollut
hyvin raskasta työtä, tahmeilla talvikeleillä ja peninkulmaisilla taipaleilla.
Savea on kuljetettu rekipeleillä Pohjanmaalla suoviljelyksille. Tämä työ ei lapiointeineen ole
ollut yhtään helpompaa, kuin soranajokaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright ©
Flickr/Hannu Alatalo
Paukut, helinät ja hellitykset
Jos tammikuu on kovin leuto, sen katsotaan kostautuvan helmikuussa.
"Jollei tammikuu pauku,
niin kyllä helmikuu helisee".
"Tammi tasainen, Matti hasainen". - Edellisen sananparren mukaan siis,
jos tammikuussa on lenseää eikä pakkasta, on helmikuu kylmä ja pyryinen.
"Tammikuun tasaiset
säät helmikuussa heilahtaa".
"Jos isotammi (tammikuu) hellittää, niin pikkutammi (helmikuu) kiinnittää".
"Tammikuun tasaiset päivät maaliskuussa maksetaan". - Tasainen tammikuu on voinut kostautua vielä maaliskuunkin puolella.
Tammi- ja helmikuu ovat sydänkuita, tammikuu toiseksi kylmin ja helmikuu kylmin. Isoatammea on säiden suhteen
pidetty hyväntahtoisempana, kuin pikkutammea eli helmikuuta. Kylmä sydäntalvi on ankaraa aikaa.
"Syänkuut ei sääliä tunne".
"Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta".
Anton, Tyni, Antonius 17.1.
Kuuluisan erakon, Pyhän Antonios Suuren (n. 253-358)
muistopäivä. Häntä pidetään luostarijärjestelmän ja ensimmäisen varsinaisen kristillisen luostarin perustajana.
Hän on kansanperinteessämme sikojen patronius eli pyhimys ja suojelija.
Tunturisuden luostarisivut
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright ©
Flickr/hugovk
Helsingin taivas leiskuu illan hetkillä punaa. Mitä kaikkea illanrusko, ja muut taivaan ilmiöt kertovatkaan
tulevasta säästä:
Nyt ruskottaa!
Härkäviikot - Heikin päivä 19.1.
Heikki katkaisee talven selän paukahduksella
"Heikki heinänen kurikka, joka taittaa talven selän". (Kittilä)
Talven selän taittumisesta Heikin päivänä on kuulunut voimakas paukahdus, ja lapsia on kehotettu
menemään tunkiolle sitä kuuntelemaan.
Heikin päivänä vietettiin talvenselän taittumisen vuoksi ihan riehaa. Lapset juoksivat iltapimeällä
ympäri kylää, kelloja, kulkusia ja metalliastioita helistellen ja rummuttaen.
Kylän lapset yhtyivät joukkioiksi ja kiersivät sitten vuoroonsa jokaisen talon kovaa meteliä pitäen:
ensin lyötiin kurikalla seinään merkiksi, jotta nyt talven selkä katkesi. Paukahdusta seurasi sitten iloinen
ja kova huuto, metelöinti, mekkala ja rummutus - sekä kiljahdukset, kirkumiset ja nauru!
Hei, hei Heikki, heitä pois se leikki!
Mikä on tämän vanhan, kaikille tutun lastenlorun tausta. Ainakin yksi selitys on se,
että loru on loppusoinnullisesti iskevä. Sananparsissa kansa on käytellyt paljon myös alkusoinnutusta,
kuten Paavali paukauttaa taikka Liisa liukastelee.
Kun Lalli piispa Henrikin tappoi
Heikin päivää vietetään piispa Henrikin muistoksi. Talonpoika Lalli tappoi Henrikin Köyliön järven jäällä 20. päivänä
tammikuuta 1156 ja tuosta päivästä tuli muistopäivä. Vasta 1500-luvulla päivä siirrettiin 19:een päivään, niin että päivä saatiin
samaksi Ruotsin almanakan kanssa.
Härkäviikot ja Heikki
Härkäviikot, talvenselkä, on aika loppiaisesta tammikuun lopulle.
Sen ytimessä ollut talvennapa on sijoittunut eri puolella Suomea hieman eri päiville.
Se ei ole ollut sillä tavalla tarkka päivä, kuten meillä nykyisin on talvipäivänseisauksen päivä.
Ensimmäinen härkäviikkojen aikaan sijoittuva merkkipäivä on Heikki.
Heikin päivänä karhu kääntää kylkeään ja sanoo: "Yö puolessa, nälkä suolessa".
Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä.
Muuten "Erkki (18.5.) lehmät tappaa". Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä.
Tunturisuden karhusivu
Talvenselkä on katkennut muulloinkin kuin Heikkinä
Kun talvenselän katkeaminen ei ole ollut sidottuna tiettyyn kalenteripäivään, on sen ajankohta vaihdellut.
Talvenselkä on katkennut myös Paavalina 25.1.
Myös Kynttilänpäivänä 2.2. on sanottu: "Kynttilänä talvenselkä katkeaa".
Hämeessä Vanajalla katkeamispäivä on viety Sipiin eli Pyhän Sigfridin päivään asti, joka on 15.2.
Heikin tai Paavalin (25.1.) päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaan on usein pyryjä, tuiskuja.
"Heikin tuisku" ja "Heikin pyry" ovat tuttuja ilmauksia. Säätarkastelussa Heikki on Paavalin vastapari.
"Kun on helppo Henrikki, niin paukkuu Paavalina". - "Jos Henrikki helpottaa, niin Paavali paukuttaa". -
Pyryjen ohessa Heikki myös kuroo pakkasia. - "Minkä Heikki helpottaa, sen Matti (21.9) maksaa". -
"Jos Heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen". - "Heikinpäivä vastaa Jaakonpäivää (25.7) ja Heikinpäiväviikko Jaakonpäiväviikkoa.
Millainen ilma on Heikinpäivänä tai sillä viikolla, sellainen on Jaakonpäivänä (25.7) ja sillä viikolla". -
"Heikinpäivänä muuttuvat säät, jos sitä ennen oli ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin". - "Jos Heikinpäivänä sänget näkyvät tulee huono heinävuosi,
jos lumi ne peittää tulee hyvä". - "Kun Heikkinä helisee ja Paavalina paukkaa, tulee hyvä hernevuosi". - "Kun Heikinpäivänä sataa vettä, tulee hyvä viljavuosi".
Heikinmarkkinat
Heikin markkinat ovat olleet aikoinaan Turun kuuluisimpia markkinapäiviä. Kuvassa ollaan Turussa markkinoilla
kesäaikaan, vanhan ajan hengessä. Heikin markkinoilla on vuosisataiset perinteet.
Turun markkinoista erityisen suosittuja olivat tammikuiset Heikin päivän messut. Vuonna 1531 Turun molemmat Heikin markkinat,
19. tammikuuta ja 18. kesäkuuta olivat hyvässä suosiossa ja julistettiin vapaiksi markkinoiksi.
Heikinmarkkinat ovat myös nykypäivää, ja ne pidetään vuosittain Turussa, Turun päivänä.
Turun päivää vietetään vuosittain, syyskuun kolmantena päivänä. Heikinmarkkinat on perinteikäs koko perheen toritapahtuma Turun kauppatorilla.
Markkinat keräävät turkulaiset tekemään löytöjä lukuisilta markkinapöydiltä, joilla syksyn sato on
parhaimmillaan ja tarjoukset kohdillaan! Torilla voi pyörähdellä tanssiorkesterin tahtiin ja tavata tuttuja markkinoiden leppoisassa tunnelmassa.
Heikki ja kalat
Itä-Suomessa on uskottu, että jos Heikin päivänä laskee matikkarysät tai -verkot, niin Paavalin päivänä (25.1) ne ovat täynnä.
Ensimmäisestä madesaaliista ennustettiin kesän ilmat. Jos matikan maksa on kirjava, tarkoittaa se sateista ja huonoa kesää.
Jos se on tasainen ja puhdas, tarkoittaa se hyvää viljavuotta ja kunnon ilmoja.
Apostoli Paavalin kääntymyksenpäivä - Paavo, Paavali 25.1.
Paavalina ollaan talvennavassa
Heikin päivän lailla, Paavalin päivä on toinen tärkeistä sydäntalven merkkipäivistä.
Paavaliin liittyvät samankaltaiset enteet ja uskomukset, kuin Heikkiin.
Molemmat ovat todennäköisesti kuuluneet alkuaan vanhaan keskitalven päivään
eli talvennapaan. Erityisesti Itäsuomessa sanotaan Paavalin olevan talvennapa.
Paavalia sananparsissa
"Jos Paavalinpäivänä sataa lunta niin paljon, että oljenkorren peittää on silloin puoli lunta vielä tulematta sinä talvena". -
"Paavalina, jos tuisku juoksee reen alitse, kaplaiden välitse, ennustaa se varmaa hallavuotta, mutta jos Paavalina ei
lumi liiku, ei tarvitse seuraavana kesänä pelätä hallaa". -
"Jos Paavonpäivänä sataa lunta kirveslastun peitteeksi, kasvaa sinä vuonna ohra hyvin". -
"Kun Paavalinpäivänä lunta sataa niin paljon, että oljekorsi peittyy, ja aurinko silmänsä näyttää, tulee hyvä pellavavuosi". -
"Kun Paavalina sataa lunta niin kuolee monta sinä vuonna". -
"Jos Paavalina pyryttää, saadaan paljon silakoita".
Paavalinakin karhu kääntää kylkeään, kuten Heikkinä, ja hohhoijailee talven olevan puolessa.
Markkinapukit
Joulupukkien ja nuuttipukkien virkaveljet, markkinapukit ovat kulkeneet Paavalin päivänä
paikoin Etelä-Pohjanmaalla, talosta taloon.
Näitä pukkeja on verrattu vanhoihin laskiaismenoihin ennen paastoa,
ja kieltämättä nykypäivänä mieleen tulevat samanlaisista hassutteluista ja hullutteluista
halloweenin juhlijat.
Paavalina paukahtaa talven selkä poikki
Paavalin päivä on Heikin päivän (19.1.), Kynttilänpäivän (2.2.) ja Sipin päivän (15.2.) keralla yksi niistä päivistä,
jolloin sydäntalven, selkäviikkojen ja talvenselän sanotaan katkeavan ja taittuvan.
Sydäntalvi on ohitse.
"Paavalilta aurinko lämmittää, mustalaista reen perään".
"Paavalina paukahtaa talven selkä poikki".
"Paavali parasta talvea". - Paukahtipa vaikka sitten poikkikin, niin parasta talvea Paavali vielä on.
"Paavali puoli talvea, kynttilä kevättä".
"Jos on pakkanen Paavalina, silloin helle Helluntaina".
"Pavalin pahat pyryt, kynttilän kylmät säät". - Paavaliin kuuluvat myös pahat säät ja pyryt.
"Jos ei Paaval pauku, ei ole hehko heinäpouta". - Tulevan heinäkuun sään ennustaa Paavali.
"Paavali on talven napa". -
"Paavali puoli talvea". -
"Paavalista talven selkä taittuu, Pertusta päre orteen". -
"Päivää Paavalista, kevättä kynttelistä". -
"Paavali talvea, Kynttilä kevättä". -
"Päivää Paavalista, yötä Uolevista". -
"Paavalilta paukahtaa, Kynttilältä kyykähtää". -
"Paavalin pahat säät, Kynttelin kylmät pyryt". -
"Paavalinpäivänä paraat pakkaset". -
"Paavo pakkasen parina, nenä räässä, parta jäässä". -
"Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmä Kynttilänä, ei ole kelpoa kesästä". -
"Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää kynttelinä, niin ei ole helle heinäkuussa". -
"Jollei pauka Paavalina, niin ei helkä heinäaikaan". -
"Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää Kynttelinä, ei sitten sinä kevännä". -
"Jos ei pauka Paavalina, eikä kylmää Kynttelinä, niin se kylmää kyntömiehen". -
"Jos on pakkanen Paavalina, silloin helle helluntaina".
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Robert Andersson
Paavalin papusoppaa
Paavalin päivä on yksi niistä päivistä, jolloin herneet eli pavut ja hernekeitto eli papusoppa ovat kunniassaan.
Paavalin päivän säästä nimittäin ennustetaan tulevan hernesadon suuruutta.
Koko Lounais-Suomessa Paavalina on syöty ahneesti ja nauttien hernekeittoa. Jos ei ole omia papuja ollut,
on käyty taloissa pyytelemässä "Paavalin pavui" - ja onpa käyty pyytelemässä, vaikka omiakin olisi ollut.
Tällainen ruokatarpeiden pyytely naapureilta on liittynyt useimpiin muihinkin juhlapäiviimme.
Kepeäksi höysteeksi hernekeittoon on laitettu siansorkkia.
Tämä hernekeitolla nautiskelu ei ole ollut vain itsetarkoitus, vaan myös hernekeiton syöminen Paavalina
on edistänyt seuraavan hernesadon saamisessa.
Papusoppaa Paavalin sananparsissa
"Jos Paavalinpäivänä aurinko kirkkaasti paistaa, saadaan hyvä papuvuosi ja yleisesti hyvä vuodentulo.
Jos lumisade lastun peitää tulee keskinkertainen vuodentulo". -
"Paavali papuja paskantoo". - "Jos Paavalinpäivänä aurinko paistaa sen verran että ehtii hevosen valjastaa, tulee kaunis kevät ja hyvä hernevuosi". -
"Pahoin piteli Paavalina, kovin kylmi Kynttilänä; eipä tullut rokkavuotta". - "Jos aurinko paistaa Paavalinpäivänä sen verran, että mies ehtii hypätä hevosen selkään,
tulee hyvä papuvuosi". - "Hyvä papuvuosi tulee jos Paavalinpäivänä tulee lunta reen varhon peitto". -
"Jos Paavalinpäivänä sataa, tulee herneitä". - "Jos Paavalina tuiskuttaa reen jalaksen jäljen umpeen, eivät menesty kukkakylvöt, tupakka, pottu ja herne".
Paavalia sananparsissa
"Jos Paavalinpäivänä on pakkanen, on silloin toivossa hyvä heinäsato". -
"Jos Paavalinpäivänä on sumua, niin että kana pääsee sen alitse, mutta pyrstö ottaa sumuun, niin halla panee heinäkuussa". -
"Kun Paavali on sateinen ja märkä, niin kuolee hevonen ja härkä". -
"Jos Paavalina räystäät niin paljon vettä tippuvat , että kana juodakseen saa, tulee hyvä heinävuosi". -
"Kun Paavalinpäivänä saa kana räystään alta, niin saa Marianpäivänä härkä ojasta". -
"Jos aurinko näkyy kirkkaana Paavalin päivänä tulee hedelmällinen vuosi, mutta jos lunta tai vettä sataa niin kohtuullinen vuosi,
jos päivä on pimeä, niin tulee kuolovuosi". -
"Jos Paavalina aurinko paistaa, tulee poutavuosi". -
"Jos Paavalinpäivänä aurinko paistaa koko päivän kirkkaasti tulee hyvä viljavuosi". -
"Jos Paavalinpäivänä on kirkasta, tulee hyvä ohravuosi". -
"Kun Paavali on selkiä, tulee vuosi melkiä". -
"Kun Paavalinpäivänä on pilvistä, tulee huono vuosi, mutta kun on niin kauan pouta, että hevosen saa silapääksi, tulee jonkinlainen vuosi". -
"Kun Paavalina on pohjatuuli, tulee hyvä marjavuosi". -
"Jos ennen Paavalia seinä hikoaa auringon lämmöstä, se tietää pitkää kevättä". -
"Paavalin pahat säät ja Kynttelin (2.2) kylymät pyryt". -
"Paavalin pahat pyryt". -
"Paavalin suvi ja Laurin (10.8) halla".
Kalle 28.1.
Kalle on alunalkaen Kaarle- ja Kaarlo-nimien puhuttelumuoto ja Karl-nimen ruotsalais-suomalainen hellittelymuoto.
Kalle-nimi tavataan jo keskiaikaisissa lähteissämme ja vuonna 1380 niissä on mainittu
Olaff Kallenpoika. 1800-luvun lopulla Kalle oli yleisimpiä miehennimiä.
Vuoden kaikkein Kallein päivä
"Jos pakkanen on kova Kallen päivänä ja sitä jatkuu vielä kynttilänpäivänä, niin tuskin
hellittää ennen pääsiäistä". - Kallen päivästä pääteltiin koko loppuvuoden säät.
"Jos aamupäivä on kaunista, niin sitten alkuvuosikin on nättiä,
ja jos ehtoopuolella on rivo ilma, niin sitten on koko loppuvuosi rivoja ilmoja".
Tammikuussa tehtiin metsätöitä. Havut kuusien ja mäntyjen oksista leviteltiin
karjatilojen lattioille. Raikas havuntuoksu tulvi kaikkialla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright ©
Flickr/Hannu Alatalo
Markkinaväkeä Turun kuuluisilla markkinoilla. Kuumaa välipalaa puhallellaan hieman jäähtyneemmäksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright ©
Flickr/Marko Vallius