Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Sami Keinänen
Kahvi Suomessa
Myös Pohjolassa, Ruotsi-Suomessa tutustuttiin kahviin jo 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen kahvila avattiin Tukholmaan 1708.
Erinäisistä syistä kahvinjuontiin myös pohjoisilla mailla suhtauduttiin kielteisesti.
Jo vuonna 1746 levitettiin kirjasta, jossa varoitettiin kahvijuoman väärinkäytöstä.
Kahvia verotettiin ankarasti ja vain lääkekäyttö, joka vaati reseptin, oli suotavaa.
Suomen kahvi valloitti Ruotsin vallan aikana.
Ensimmäisen kerran Suomeen tuotiin kahvia 1720-luvulla, turkulaisporvarien varustamilla laivoilla.
Aluksi kahvista saattoivat nauttia vain rikkaimmat ja ylhäisimmät.
Köyhä kansa seurasi vielä suu ymmyrkäisenä tätä rikkaampien nautiskelevaa kahvittelua
ja oli aikanaan tuleva perässä mukaan kahvinjuontiin. Koska ylipäänsäkin sääty-yhteisössä
ylempien tavat ovat aina siirtyneet alemmille kansankerroksille.
Helsinkiin kahvi saapui 1700-luvun puolivälin paikkeilla, kun Viaporin linnoituksen upseeristo sai käsiinsä kahvipapuja.
Vuonna 1767 julistettiin kahvi Ruotsi-Suomessa kielletyksi. Viimeinen tällainen kielto kumottiin vuonna 1802.
Hyvin vanhassa kahvimainoksessa tulitikkuaskin kannessa neekeripoika vaatii, että hänen
kahvinsa on oltava mustaa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© wackystuff
1800-luvulla, venäläisten saapuessa maahamme, kahvikulttuuri maassamme oli jo vakiintunut.
Maaseutuväestö pyrki jäljittelemään säätyläisten tapoja. Erityisesti pappiloiden kahviperinne vaikutti maaseudulla laajasti
ja niiden antaman esikuvan mukaisesti kahvia pyrittiin keittämään köyhimmissäkin mökeissä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Pauligin Presidentti kahvipaketit -
Copyright ©
Flickr/Gareth James
Kahvi on osa elämää
Kahvi on alusta alkaen ollut paljon muutakin, kuin vain nautintoaine. Se on ollut keskeinen osa suomalaisten sosiaalista elämää.
Kahvipöytä tarjoiluineen on liittynyt arjen ohella myös näyttävästi elämän tärkeimpiin hetkiin, juhliin ja merkkipäiviin.
Kahvia on nautittu niin ilon kuin surunkin hetkillä.
Aluksi tosin kahvia juotiin vain juhlapäivinä, mutta vähitellen se arkistui. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kahvia juotiin
jo kolme kertaa päivässä: aamulla, iltapäivällä ja illalla.
Kahvihetki Elannon paahtimolla 1950-luvun puolivälissä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Atte Hyvärinen - Copyright
© Helsingin kaupunginmuseo
Kotona prännätystä valmiiksi paahdettuun
Kahvi myytiin Suomessakin alkuaikoina raakakahvina ja se paahdettiin eli prännättiin kotona.
Sitten kauppoihin alkoi ilmestyä pakkauksissa valmiiksi paahdettua kahvia.
Ensimmäisenä Suomessa valmiiksi paahdettua ja pakattua kahvia toi markkinoille Paulig vuonna 1924.
Nämä ensimmäiset kahvipaketit olivat käsin käärittyjä ja sinetöityjä paperipusseja, painoiltaan 250 ja 500 grammaa.
Vuonna 1925 Paulig hankki käyttöönsä ensimmäisen pakkauskoneen. Vuonna 1926 tällaisen valmiiksi
paahdetun kahvin menekki ja myynti jo ylitti raakakahvin myynnin. Kahvia myytiin erilaisina sekoituksina,
jotka merkittiin pakkauksiin numeroilla. Ensimmäiset Pauligin kahvimerkkituotteet tulivat markkinoille vuonna 1929.
Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentin sekoitus, Juhla-Mokka ja Presidentti-kahvien edeltäjät. (Wulffin tarinoita 125 vuotta: Kahville 1920-luvulle)
Kahvilat ja korvikkeet
Suomessa kahvinjuonti on vanhastaan liittynyt kotipiiriin ja urbaani kahvilakulttuuri on meillä varsin nuorta.
Kahvila-nimityksen keksi Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830 - 1903) vuonna 1861.
Turussa oli jo 1700-luvun lopulla neljä tai viisi kahvilahuonetta.
Helsingin kahviloista ovat kuuluisimpia olleet mm. 1900-luvun alkupuolella taiteilijoiden suosiossa ollut
Bronda (Brondinin kahvila) sekä kirjailijoiden kahvilaksi nimitetty Löffis (E.F. Löfströmin kahvila).
Kahvikulttuuri on myös myötäillyt kunakin historiallisena aikana vallinneita olosuhteita. Sodan aikana kaikki, niin kahvikin,
oli tiukalla ja jouduttiin tyytymään korvikkeeseenkin. Sodan jälkeen ensimmäinen kahvilasti maahamme saapui vuonna 1946, Herakles-laivaan
lastattuna.
Suomessa kahvilat, suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta, ovat olleet useinkin enimmäkseen ruokabaareja, joissa on saanut kahviakin.
Nuotiokahveilla on ikioma tunnelmansa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Aki A.
Maija-Liisan kahvipannun pesuohjeet vuodelta 1927
Keskeisin, kirkkain osa pyhänaatosta kuuluu säännöllisesti Maija-Liisan keittiössä kahvipannun puhdistukselle.
"Jos sitä vaan ei aamusta asti keitä lipeävedessä, nokkaa myöten rassaa koko sisustaa puhtaaksi,
pese ja huuhtele, ei pääse pyhänä makean kahvin makuun, ei pyhänä, eikä koko viikolla.
Huono kahvi se vaan lyö luirun luonnon ja panee hiukasemaan. Ja onpahan tästäkin kahvipannusta
monet lystit kahvit juotu...!" (Suomen Kuvalehti 1927: Kapina Maija-Liisan keittiössä)