Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sami Keinänen

Kahvi Kahvi Suomessa

Myös Pohjolassa, Ruotsi-Suomessa tutustuttiin kahviin jo 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen kahvila avattiin Tukholmaan 1708. Erinäisistä syistä kahvinjuontiin myös pohjoisilla mailla suhtauduttiin kielteisesti. Jo vuonna 1746 levitettiin kirjasta, jossa varoitettiin kahvijuoman väärinkäytöstä. Kahvia verotettiin ankarasti ja vain lääkekäyttö, joka vaati reseptin, oli suotavaa.

Suomen kahvi valloitti Ruotsin vallan aikana. Ensimmäisen kerran Suomeen tuotiin kahvia 1720-luvulla, turkulaisporvarien varustamilla laivoilla. Aluksi kahvista saattoivat nauttia vain rikkaimmat ja ylhäisimmät. Köyhä kansa seurasi vielä suu ymmyrkäisenä tätä rikkaampien nautiskelevaa kahvittelua ja oli aikanaan tuleva perässä mukaan kahvinjuontiin. Koska ylipäänsäkin sääty-yhteisössä ylempien tavat ovat aina siirtyneet alemmille kansankerroksille.

Helsinkiin kahvi saapui 1700-luvun puolivälin paikkeilla, kun Viaporin linnoituksen upseeristo sai käsiinsä kahvipapuja. Vuonna 1767 julistettiin kahvi Ruotsi-Suomessa kielletyksi. Viimeinen tällainen kielto kumottiin vuonna 1802.

Neekeripoika

Hyvin vanhassa kahvimainoksessa tulitikkuaskin kannessa neekeripoika vaatii, että hänen kahvinsa on oltava mustaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © wackystuff


1800-luvulla, venäläisten saapuessa maahamme, kahvikulttuuri maassamme oli jo vakiintunut. Maaseutuväestö pyrki jäljittelemään säätyläisten tapoja. Erityisesti pappiloiden kahviperinne vaikutti maaseudulla laajasti ja niiden antaman esikuvan mukaisesti kahvia pyrittiin keittämään köyhimmissäkin mökeissä.

Pauligin Presidentti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Pauligin Presidentti kahvipaketit - Copyright © Flickr/Gareth James

Kahvi on osa elämää

Kahvi on alusta alkaen ollut paljon muutakin, kuin vain nautintoaine. Se on ollut keskeinen osa suomalaisten sosiaalista elämää. Kahvipöytä tarjoiluineen on liittynyt arjen ohella myös näyttävästi elämän tärkeimpiin hetkiin, juhliin ja merkkipäiviin. Kahvia on nautittu niin ilon kuin surunkin hetkillä.

Aluksi tosin kahvia juotiin vain juhlapäivinä, mutta vähitellen se arkistui. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kahvia juotiin jo kolme kertaa päivässä: aamulla, iltapäivällä ja illalla.

Elannon paahtimo

Kahvihetki Elannon paahtimolla 1950-luvun puolivälissä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kuvaaja Atte Hyvärinen - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo

Kotona prännätystä valmiiksi paahdettuun

Kahvi myytiin Suomessakin alkuaikoina raakakahvina ja se paahdettiin eli prännättiin kotona. Sitten kauppoihin alkoi ilmestyä pakkauksissa valmiiksi paahdettua kahvia.

Ensimmäisenä Suomessa valmiiksi paahdettua ja pakattua kahvia toi markkinoille Paulig vuonna 1924. Nämä ensimmäiset kahvipaketit olivat käsin käärittyjä ja sinetöityjä paperipusseja, painoiltaan 250 ja 500 grammaa.

Vuonna 1925 Paulig hankki käyttöönsä ensimmäisen pakkauskoneen. Vuonna 1926 tällaisen valmiiksi paahdetun kahvin menekki ja myynti jo ylitti raakakahvin myynnin. Kahvia myytiin erilaisina sekoituksina, jotka merkittiin pakkauksiin numeroilla. Ensimmäiset Pauligin kahvimerkkituotteet tulivat markkinoille vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentin sekoitus, Juhla-Mokka ja Presidentti-kahvien edeltäjät. (Wulffin tarinoita 125 vuotta: Kahville 1920-luvulle)

Kahvilat ja korvikkeet

Suomessa kahvinjuonti on vanhastaan liittynyt kotipiiriin ja urbaani kahvilakulttuuri on meillä varsin nuorta. Kahvila-nimityksen keksi Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (1830 - 1903) vuonna 1861.

Turussa oli jo 1700-luvun lopulla neljä tai viisi kahvilahuonetta. Helsingin kahviloista ovat kuuluisimpia olleet mm. 1900-luvun alkupuolella taiteilijoiden suosiossa ollut Bronda (Brondinin kahvila) sekä kirjailijoiden kahvilaksi nimitetty Löffis (E.F. Löfströmin kahvila).

Kahvikulttuuri on myös myötäillyt kunakin historiallisena aikana vallinneita olosuhteita. Sodan aikana kaikki, niin kahvikin, oli tiukalla ja jouduttiin tyytymään korvikkeeseenkin. Sodan jälkeen ensimmäinen kahvilasti maahamme saapui vuonna 1946, Herakles-laivaan lastattuna.

Suomessa kahvilat, suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta, ovat olleet useinkin enimmäkseen ruokabaareja, joissa on saanut kahviakin.

Retkikahvit

Nuotiokahveilla on ikioma tunnelmansa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Aki A.


Kahvipannu

Maija-Liisan kahvipannun pesuohjeet vuodelta 1927

Keskeisin, kirkkain osa pyhänaatosta kuuluu säännöllisesti Maija-Liisan keittiössä kahvipannun puhdistukselle.

"Jos sitä vaan ei aamusta asti keitä lipeävedessä, nokkaa myöten rassaa koko sisustaa puhtaaksi, pese ja huuhtele, ei pääse pyhänä makean kahvin makuun, ei pyhänä, eikä koko viikolla. Huono kahvi se vaan lyö luirun luonnon ja panee hiukasemaan. Ja onpahan tästäkin kahvipannusta monet lystit kahvit juotu...!" (Suomen Kuvalehti 1927: Kapina Maija-Liisan keittiössä)
Kahvimylly

Nykyaikainen kahvinkeitin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Maria Morri

Kahvinkeittimet ja kansainvälisyys - barista

Ensimmäiset sähkökäyttöiset kahvinkeittimet tulivat Suomen markkinoille 1960-luvun lopulla. Niiden varsinainen läpimurto tapahtui 1970-luvulla, mutta pannukahvikin piti pintansa vielä pitkään.

Viime vuosikymmeninä Suomikin on avautunut maailman kansojen yhteyteen. Kahvikulttuuri on kokenut suuriakin muutoksia, kun muiden maiden kahvijuomat, espressot, cappuccinot ja lukuisat muut, ovat tulleet rikastuttamaan kahvitarjontaa. Italialaista espressoa, jota nautitaan pienestä lasista tai kupista, oli saatavilla Suomessa jo 1950-luvulla joissakin Helsingin kahviloissa, mutta muualla maamme kahviloissa se alkoi yleistyä vasta 1980-luvun vaihteessa. Paremmin tutuiksi espresso, cappuccino ja caffe latte tulivat pääosalle kansaamme vasta 1990-luvulla.

Uutuuskahvien mukana maahamme on ilmaantunut ihan uusi ammattikin, barista, eli espressokahvien valmistuksen salat hallitseva baarimestari. Nykyisin kahvinjuojalla on todellakin, mistä valita.

Ekbergin kahvila

Ekbergin kahvila.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Kahvila Ekberg, Helsinki - Copyright © Flickr/paula soler-moya

Kalliolinnan laiturilla

Kahvilla Kalliolinnan laiturilla 1920-luvulla. - Ihmisiä juomassa kahvia Kalliolinnan laiturilla. Kalliolinnantie 12 (Itäinen Kaivopuisto 16), Helsinki. Taustalla Nyländska Jaktklubben, Valkosaarenkari. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Kahvin on oltava kuumaa - ohjeet vuodelta 1924

On vielä syytä mainita, että hyvin varustettuun kahvipöytään ehdottomasti kuuluu, että kahvi on kuumaa, hyvää ja kirkasta.

Tunnen henkilöitä, jotka ovat niin tottuneet saamaan kahvikesteissä haaleata kahvia kuuman asemesta, että he niihin lähtiessään aina juovat kupillisen kuumaa kahvia kotona, jotta eivät tuonakaan päivänä jäisi vaille hyvän kahvin heille tuottamaa nautintoa. (Kotiliesi 1924, Kansalliskirjasto)

Kahvi on terveellistä - tutkimus vuodelta 1929

Pariisin Lääketieteellisen Tiedekunnan jäsen, tohtori Valentine Nalpasse on päätynyt lääketieteellisissä tutkimuksissaan mm. seuraaviin seikkoihin.

Kahvi antaa lihasvoimaa, edistää verenkiertoa ja ruuansulatusta sekä helpoittaa henkistä työskentelyä. - On huomattava, että edellytyksenä tähän on kahvin kofeinipitoisuus. (Kansan kuvalehti 1929, Kansalliskirjasto)

Kahvin tulo Eurooppaan ja Suomeen - selvitys vuodelta 1916

Kahvin käyttö on Euroopassa tullut tunnetuksi noin v. 1645. Suomeen sitä tuotiin vasta Ison-vihan jälkeen. Olipa vuonna 1727 ollut kahvin tuonti kokonaan kiellettykin.

Vähäistä on sen nautinto alkuaan ollut, mutta aikojen kuluessa on se tullut niin yleiseksi tavaksi, että liene tässä maassa pienintäkään mökkipahasta, jossa ei kahvia tunnettaisi. (Lasten ystävä 1916, Kansalliskirjasto)

Leikkikeittiö

Leikkikeittiössä kahvinkeitossa vuonna 1943. Päiväkoti Kyläneva, Helsinki - rusettipäinen pikkutyttö leikkikeittiössä keittämässä kahvia-