Suomi maailmankartalla
Ihmiskunnan historian ensimmäisissä vaatimattomissa kartoissa antiikin aikana Suomi ei voinut esiintyä, sillä siitä ei silloin tiedetty yhtään mitään.Vasta keskiajalle ja uudelle ajalla tultaessa Suomikin ilmaantui maailmankartoille, vaikkakin aluksi varsin epämääräisin piirtein. Karttojen tekijät asuivat tuolloin Välimeren maissa ja Keski-Euroopassa, eikä heillä voinut vielä olla täsmällisiä tietoja syrjäisestä Pohjolasta.
Al-Idrisin kartalla Suomenkin sijainnista on jonkinlainen käsitys, mutta karttakuva Suomesta on täysin epämääräinen.
Al-Idrisin kartassa erityisen hyvin ovat esitetyt Välimeren tienoot, Arabian niemimaa, jota ympäröivät Punainenmeri ja Persianlahti, sekä myös Mustameri ja Kaspianmeri. Pohjoista kohti siirryttäessä kartta käy epäselväksi. Kuinka ollakaan, Sisilia, jonka kuninkaalle kartta tehtiin, on kuvattu liioitellun suurena.
Abu Muhammad Al-Idrisin eli al-Idrisin maailmankartta ja kirja vuonna 1154
Ensiesiintymisensä maailman kartoilla Suomi teki keskiajalla, marokkolaisen maantieteilijän, kartanpiirtäjän ja matkailijan Abu Muhammad Al-Idrisin (1100 - 1166) vuonna 1154 valmistuneessa maailmankartassa, jolla oli nimenä Tabula Rogeriana eli Rogerin kirja. Nimi tuli tietysti kuninkaan mukaan.Tarkalleen ottaen julkaistiin iso maailmankartta ja sen keralla kirja, Rogerin kirja, jossa on selityksin tai legendoin varustettuna 70 karttakuvaa. Kun nämä 70 karttakuvaa yhdistetään, saadaan yhtenäinen maailmankartta. Teos on esittelytekstinsä mukaan tarkoitettu "opaskirjaksi ja iloksi kaukaisiin maihin haluavalle matkustajalle".
Kirjassa ja kartalla maailma on jaettu etelästä pohjoiseen seitsemään ilmastovyöhykkeeseen, ja numeroituna lännestä itään kymmeneen kappaleeseen. Kirjassa esitellään kunkin karttakuvan yhteydessä alueen tärkeimmät kaupungit, etäisyydet kaupunkien välillä, ilmasto, kulttuuri, uskonto ja ihmiset. Kirjasta on säilynyt muutamia kopioita, niitä pidetään Oxfordissa, Kairossa ja Istanbulissa. Ainuttakaan alkuperäistä al-Idrisin maailmankarttaa ei ole säilynyt.
Maailmankartta kaiverrettiin kuningasta varten 3,5 metriä pitkälle ja 1,5 metriä korkealle hopealevylle. Tämä yli 130 kg painanut hopeakartta joutui tuhotyön kohteeksi jo vuonna 1160.
Al-Idrisi piirsi myös pienen, ympyränmuotoisen maailmankartan, josta tunnetaan yhdeksän keskiaikaista kopiota.
Kartantekijä ja kuningas
Al-Idrisi syntyi Ceutassa, Marokossa. Nykyisin Ceuta on Espanjalle kuuluva autonominen kaupunki Pohjois-Afrikassa Gibraltarinsalmen etelärannalla. Hänen sukujuurensa olivat Hammudidin dynastiassa, joka hallitsi Córdoban kalifaattia Iberian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa. Hän saattoi myös olla profeetta Muhammadin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Al-Idrisi oli berberi ja samalla hyvin sivistynyt mies, nautittuaan oman aikakautensa parhaasta koulutuksesta opiskellen vuosien ajan Córdoban yliopistossa, Espanjassa. Yliopisto oli kuuluisa Espanjassa asuvista muslimitiedemiehistään.Al-Idrisi tutki syvällisesti antiikin viisaiden, kuten Klaudios Ptolemaioksen teoksia, mutta hän ei ollut vain antiikin kreikkalaisen perinteen välittäjä, vaan mitä suurimmassa määrin myös kartografian uudistaja.
Al-Idrisin tietämyksestä kertoo se, että aikana, jolloin kristillinen maailma piti Maata pannukakkuna, hän kertoi Maan olevan pyöreä. Hän kertoi myös, että suuret vesialueet peittivät koko maapalloa ja sen ympärillä oli ilmakehä. Hän kykeni myös laskemaan Maan ympärysmitan niin tarkasti, että se heitti vain 8% todellisesta ympärysmitasta.
Al-Idrisin kartan tekeminen liittyi niinsanottuun Euroopan sydänkeskiajan tieteiden renessanssiin 1100-luvulla. Tuolloin valistuneimmat hallitsijat kokosivat hoveihinsa oppineimpia kristittyjä, juutalaisia ja maureja kääntämään antiikin ajan kreikankielistä viisautta latinaksi ja paikallisille kielille. Tällaiseen sivistyksen ja lukeneisuuden pyrkimykseen liittyi yhtenä osana, ainakin Sisilian kuninkaalla, halu kartoittaa ympäröivää maailmaa.
Näissä olosuhteissa, aloittaen vuonna 1138, al-Idrisi vietti 15 vuotta Sisilian normannikuninkaan Roger II:n (1095 - 1154) palveluksessa Palermon hovissa. Normannikuningasta kutsuttiin "Sisilian sulttaaniksi", sillä hänellä oli palatsinsa yhteydessä myös haaremi odaliskeineen ja eunukkeineen.
Roger II arvosti oppineisuutta ja harjoitti suvaitsevuutta eri uskontoja, kansallisuuksia ja kieliä kohtaan. Hän oli ympäröinyt itsensä filosofeilla, matemaatikoilla, lääkäreillä, maantieteilijöillä ja runoilijoilla, joille ei löytynyt vertaa koko Euroopasta. Roger II oli itsekin al-Idrisin kuvauksen mukaan äärimmäisen oppinut.
Kuningas Roger II puhumassa Amalfin kansalaisille. Kolmesti naimisissa ollut, jo 58-vuotiaana kuollut kuningas loi hallitsija-aikanaan kuningaskunnan, jossa kaikki olivat tasa-arvoisia, riippumatta rodusta taikka uskonnosta.
Kuninkaan kartta-akatemia
Erityisen viehtynyt kuningas Roger II oli maantieteeseen. Hän halusi aikaansaada ympäröivästä maailmasta kartan, joka olisi samalla käytännöllinen, mutta myös kokoaisi tieteellisesti kaiken tiedon fyysisestä maailmasta. Tällaista tarkkaa karttaa hän tarvitsi myös kuninkaan toimiinsa. Tähän tehtävään hän tarvitsi al-Idrisiä.Maailmankartan tekemistä varten kuningas perusti Palermoon maantieteilijöiden akatemian, keräämään ja analysoimaan maantieteellistä tietoa. Akatemiaansa hän keräsi aikakautensa parhaat maantieteilijät, 12 tiedemiestä, joista 10 oli muslimeja. Hän itse asettui tämän akatemian johtoon ja sihteeriksi tuli al-Idrisi.
Kuningas ei ollut akatemiansa johtajana vain sivusta seurailija, vaan al-Idrisin mukaan meni tuskin päivääkään 15 vuoden aikana niin, etteikö kuningas olisi keskustellut alaistensa kanssa kartasta ja siihen liittyvistä seikoista. Keskusteluissa olivat esillä paikanmääritys tähtitieteen avulla, erilaiset taulukot ja reittisuunnitelmat, viimeisimmät kirjoitukset ja mahdollisten ristiriitaisuuksien ja erimielisyyksien punnitseminen.
Sisilian aikanaan al-Idrisi loi kuninkaan toimeksiannosta ja tämän järjestämillä resursseilla keskiajan upeimman maailmankartan ja siihen liittyvän, arabiankielisen selitysosan. Tämän kartan tekemiseen hän käytti merkittävän osan koko elinajastaan.
Al-Idrisin ajan suurimmat, islamilaiset maantieteilijät ja kartanpiirtäjät ihailivat hänen saavutuksiaan maailmankartan tekijänä. Hänen karttaansa käyttivät vielä satoja vuosia myöhemmin sellaiset löytöretkeilijät, kuin Kristoffer Kolumbus (1451 - 1506) ja Vasco da Gama (1460 - 1524).
Kartan elinikä aikansa parhaana maailmankarttana kesti noin 300 vuotta. Löytöretkien myötä alettiin 1400-luvun lopulta alkaen tehdä maailmankarttoja, jotka asteittain alkoivat kuvata koko maapallon pintaa yhä laajemmin ja yhä tarkemmin.
Suomi al-Idrisin kartalla
Al-Idrisin kartalla Suomeen on liitetty 1. ard tabast = Häme. 2. abu(r)a = Turku. 3. bilad finmark = Varsinais-Suomi eli Lounais-Suomi. Vaikkakin toisaalta, finmark voisi viitata myös Norjan Ruijan ja Lapin suunnan Finnmarkiin. Kartassa vasemmalla ard laslända olisi Eesti. Kartalla olevien nimien lisäksi al-Idrisi kertoo näistä, ja eräistä muista Suomeen liitetyistä paikoista, maailmankartastonsa tekstiosassa.
Punaisen ympyrän sisällä Suomi. Al-Idrisin kartalla etelä on kartan yläosassa, pohjoinen alaosassa. Tällä sivulla kaikissa kuvissa kartta on käännetty näkemisen helpottamiseksi niin, että pohjoinen on tavan mukaan kartan yläosassa.
Kartanpiirtäjän tiedonkeruuta - kuninkaan uusi "kartoitusmenetelmä"
Jo nuoruudessaan, kauan ennen maailmankartan tekemistä, al-Idrisi matkusteli laajalti ympäri Espanjaa, Välimeren tienoita, Pohjois-Afrikkaa ja Eurooppaa. Hänen matkakohteisiinsa kuuluivat Portugali, Pyreneet, Ranskan Atlantin rannikko, Unkari ja Anatolia Vähässä-Aasiassa, jossa hän oli jo noin 16-vuotiaana. Al-Idrisi kävi mahdollisesti myös Yorkissa, Englannissa.Afrikassa hän liikkui erityisesti Sudanin, Egyptin ja Niilin alueilla. Niiliin liittyen, hän määritti myöhemmin kartassaan Niilin alkulähteet niin hyvin, että sijoitus ei poikkea paljonkaan siitä, minkä David Livingstone, John Hanning Speke, Richard Francis Burton ja Henry Morton Stanley todistelivat 700 vuotta myöhemmin.
Hän käytti matkoillaan islamilaisia karttoja, joita hän täydenteli, korjaili ja paranteli - käytellen näitä tietojaan sitten omassa kartassaan. Hänen tärkeimpin matkavarusteisiinsa kuuluivat kynä ja paperia.
Kuninkaan akatemia käytti apunaan paikkatiedon saamiseksi eri puolilta sen aikaista maailmaa myös sitä, että se lähetti kauppiaiden mukana omia miehiään tutkimusmatkoille. Al-Idrisi haastatteli myös kauppiaita ja merenkulkijoita.
Kului vuosikausia niin, että tuskin yksikään laiva kävi Palermossa, Cataniassa, Messinassa tai Syrakusassa niin, etteikö laivan miehistöä ja matkustajia haastateltu siitä, missä he olivat liikkuneet. Kuninkaan akatemian tarkkailijat päivystivät satamissa, ja jos he kohtasivat henkilön, joka oli liikkunut erityisen eksoottisilla seuduilla, hänet ohjattiin Palermon palatsiin al-Idrisin tai itsensä kuninkaan tentattavaksi.
Al-Idrisi sai myös paljon tietoja karttansa tekemiseen eri puolilta maailmaa kuninkaan luokse saapuneilta, erilaisissa aikeissa liikkuneilta ihmisiltä. On mahdollista, että al-Idrisi on voinut saada tietoja joltakin ohikulkeneelta pohjoismaalaiseltakin, joita liikkui kuninkaan luona. Kuitenkaan tarpeeksi hän ei ole tietoja Pohjolasta saanut, minkä havaitsee hänen kartaltaan.
Al-Idrisillä oli luonnollisestikin apunaan myös kuninkaan maantieteellinen akatemia, joka keräsi kaikkea mahdollista tietoa vanhoista, islamilaisista kartoista ja maita ja kansoja esittelevistä, kreikkalaisista, roomalaisista ja arabialaisista kirjoituksista.
Maailmankarttaa tehtiin niin, että al-Idrisi itse ei kiertänyt maailmalla kartoitustehtävissä. Toteutus tapahtui kuningas Roger II:n määrittämällä tavalla ja siinä oli keskeistä kaikki se tieto, jota saatiin eri puolilla maailmaa liikkuneilta ihmisiltä.
Al-Idrisi - veistos, Ceuta.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Vardulia
Vaiko sittenkään Suomi
On tutkijoita, joiden mukaan al-Idrisi ei mainitse kartallaan laisinkaan Turkua. Esitetään myös, että al-Idrisi ei kartallaan ja kirjoituksissaan mainitse lainkaan mitään Suomeen viittaavaakaan.Baltiaa al-Idrisin on täytynyt jo jollakin tavalla tunteakin, sillä tietojenkerääjiä karttaa varten lähetettiin Sisiliasta myöskin Baltiaan. Baltian pohjoispuoliset alueet ovat varmaankin olleet tuntemattomampia.
Suomeakaan ei siten ainakaan maantieteellisten muotojensa puolesta voi kartalta laisinkaan tunnistaa. Tarvitaankin siksi varsin paljon Suomi-myönteistä ajattelua, jotta voidaan sanoa, että tällä kartalla todellakin on Suomi. Etenkin, kun arabiankieliset, mahdollisesti tavalla taikka toisella vääristyneet taikka virheelliset paikannimet Suomen tienoilla ovat tutkijoiden mukaan tulkinnanvaraisia.
Kartan seurana olevan kirjan kuvaus Finnmarkista ei tuo oikein mieleen Suomea eikä hitaita hämäläisiä, pikemminkin juuri karun Ruijan ja Jäämeren rannat ja "hurjat" lappalaiset. Toisaalta, keskiajan arabimaantieteilijöiden mielestä äärialueilla, kuten Suomen tienoilla, kaikki asukkaat olivat villejä barbaareja. Heidän uskottiin asuvan suurimman osaa aikaa jopa puussa.
"Finnmarkin maa on maa, jossa on runsaasti kyliä ja rakennuksia ja lampaita, eikä siellä ole kukoistavia kaupunkeja paitsi Abrarah'm ja Vehmaarin kaupungit. Nämä ovat kaksi suurta kaupunkia, mutta niissä voi nähdä paimentolaisuutta ja hurjuus hallitsee niiden asukkaita. Niissä on vähemmän ravintoa kuin tarvitsevat ja sade niiden yllä jatkuu lakkaamatta." - Käännös Rogerin kirjasta - Sahban Mroueh.
Suomi maailmankartalla vuosina 1450 - 1875
Suomen näkyminen maailmankartoilla, alkaen vuodesta 1450:
Maailmankartta ja Suomi 1450 - 1594.
Maailmankartta ja Suomi 1630 - 1875.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © youngrobv
Palazzo dei Normanni - Normannien palatsi, Palermo
Palazzo dei Normanni - Palermon kuninkaallinen palatsi, jossa kuningas Roger II ja al-Idrisi työstivät maailmankarttaansa, on nykyisin Euroopan vanhin kuninkaallinen palatsi. Sen rakennustyöt on aloitettu 800-luvulla arabien toimesta, he hallitsivat silloin Sisiliaa.Vuodesta 1947 alkaen ja nykyään Palazzo dei Normannissa toimii Sisilian parlamentti, joten kuninkaiden palatsina aiemmin toiminut rakennus ei ole joutunut kauaksi alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Palatsi on listattu myös UNESCON maailmanperintölistalle, samoin kuin Palermon katedraali.
Lähteet
*Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle - Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa - John Nurmisen säätiö
*Al-Idrisi, Maailmankartta 1154 jKr. - O.J. Tuulion pohjalta muokannut ja toimittanut Martti Linna, 2017
*Osmo Niemelä: Suomen karttojen tarina 1633 - 1997, Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi - Maanmittauslaitos, Karttakeskus Oy, Suomen Kartografien Seura
*Library of Congress: Celebrating Waldseemuller's Carta Marina at 500: A Conference at the Library of Congress - The Map That Named America
*Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista? - Into
*Faena: Carta Marina
*Encyclopedia.com: Germanus, Henricus Martellus
*Informaatiomuotoilu.fi: Suomen karttakuvan kehitys
*Atlantic: 12 Maps That Changed the World
*Wikipedia
*ThoughtCo: The History of Cartography
*Kodin iso tietosanakirja, Weilin+Göös: Kartasto
*Spectrum: Kartasto
*Suomen Puupiirtäjien Seura: Puupiirros
*Reuters, David Alexander: Map that named America is a puzzle for researchers
*Time, Jerry Brotton: Joan Blaeu, Atlas Maior, 1662
*The Famous People: Muhammad al-Idrisi
*Frances Carney Gies: Al-Idrisi And Roger's Book