Henricus Hondiuksen maailmankartta vuodelta 1630

Kauniin ja koristeellisen maailmankartan on toteuttanut hollantilainen Henricus Hondius II eli Henricus Hondius nuorempi (1597 - 1651). Kartta julkaistiin kirjassa Atlantis Maioris Appendix.

Tämä maailmankartta oli ensimmäinen karttakirjassa julkaistu ja siksi laajaan käyttöön levinnyt kartta, jossa oli mukana myös osa Australiaa. Sen pohjoisimman niemimaan, Cape Yorkin rannikko. Aiemmin oli kyllä julkaistu yksi kartta, jossa esiintyi Australia, eli Hessel Gerritszin kartta - mutta tuo kartta ei levinnyt laajaan käyttöön.



Hondiuksen kartan oikeassa yläkulmassa on kuvan Klaudios Ptolemaios. Vasemmassa yläkulmassa on Julius Caesar, oikeassa alakulmassa kartanpiirtäjän isä Jodocus Hondius, vasemmassa alakulmassa Hondiuksen mentori Gerard Mercator.

Kartalta löytyy myös kuvitus klassisiin neljään alkuaineeseen, jotka ovat maa, vesi, ilma ja tuli.



Maailma 1630. Eurooppa ja Euraasia on piirretty hyvin. Myös esimerkiksi Indonesian suunnan saaret Sumatra, Jaava, Borneo jne. ihan oikeanlaisesti. Kalifornian niemimaan Hondius on ajan kartanpiirtäjien tapaan esittänyt virheellisesti saarena.

Pohjois-Amerikan pohjoisrannikko on ollut kartanpiirtäjälle tuntematonta, mikä on ollut hyvin ymmärrettävää vielä 1600-luvun alkupuolella. Siltikin, pohjoisesta Amerikasta Baffininsaaren hän on ihan oikein ympäröinyt joka puolelta avoimella vedellä. Karibian alue on luonnollisestikin kartoitettu varsin hyvin, koska siellä oltiin liikuttu jo alkaen Kolumbuksesta ja vuodesta 1492.



Kartan alareunassa keikaroi koko maailman hallitsijana Eurooppa, lakikirja kädessään. Vasemmalta puolelta hänelle ojentaa lahjoja Aasia, oikealta intiaanina Amerikka ja ihan oikealta neekerinä Afrikka. Näin koko muu maailma osoittaa alamaisuuttaan Euroopalle.



Suomi 1630. Koko Eurooppa ja Suomi siinä mukana on piirretty varsin oikeamuotoisina. Tästä kartasta löydämme Suomen jo yhtä helposti, kuin nykypäivänkin maailmankartoista. Suomen kaupungeista kartalla on mainittu Carleby eli Kokkola. 1600-luvulla Kokkola on ollut tervakaupunki, josta on lähtenyt tervaa maailmalle, mm. Alankomaihin, Hondiuksen kotimaahan.

Hondiuksen kartan oikeassa alakulmassa on ikuistettuna kartanpiirtäjän isä Jodocus Hondius vanhempi (1563 - 1612), joka oli myös kartanpiirtäjä ja kaivertaja. Eräiden lähteiden mukaan kuvassa voi olla Hondius nuorempi, eli tämän kartan piirtäjä.



Joan Blaeu.

Joan Blaeun maailmankartat vuosilta 1648 ja 1662

Joan Blaeu (1596 - 1673) oli hollantilainen kartanpiirtäjä. Hänen maailmankarttansa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1648. Silloin Joan Blaeu julkaisi suurikokoisen, 205 x 299 cm, maailmankarttansa juhlistamaan kolmikymmenvuotisen sodan päättymistä Westfalenin rauhaan.

Hänen maailmankarttaansa pidetään hollantilaisen 1600-luvun karttataiteen yhtenä suurimmista mestariteoksista. Kahden pallonpuoliskon maailmankartalla esitetään oman aikansa uusin maantieteellinen tieto.



Maailma 1662. Tämä kartta on päivitetty versio vuoden 1648 kartasta. Niinpä tämän kartan tekemisessä on hyödynnetty Abel Tasmanin tutkimusmatkojen tietoja Australian rannikosta ja Oseaniasta. Silti, edelleenkin tälläkin kartalla aikakaudelle tyypillisesti ja virheellisesti Kalifornia esitetään saarena, vaikka se onkin niemimaa. Tämä virhe säilyi kartoilla sinnikkäästi yli 100 vuotta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rosario fiore

Jättiläiskartasto

Joan Blaeu kokosi valtavan karttakirjasarjan, jossa oli 11 osaa, 4 608 sivua ja 594 karttaa. Tämä hänen Atlaksensa, jota hän täydensi myöhemmissä painoksissa, oli oman aikansa suurin kirja.



Kartan vasemmassa yläkulmassa kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi Klaudios Ptolemaios (85 - 165).

Suomi 1662. Suomi-neito osana Ruotsia on sijoillaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rosario fiore



Kartan oikeassa yläkulmassa puolalainen pappi, matemaatikko, talous- ja tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus (1473 - 1543).

Tässäkin kartassa mukavaa lisäkatseltavaa tuovat reunojen värikkäät kuvat, joissa kuvataan monipuolisesti maailmaa. Myös merillä seilaavat purjealukset antavat kartalle oman, kauniin leimansa. Kartan yläosassa, planeettoja edustavat hahmot kiertävät Kopernikuksen oppien mukaisesti Aurinkoa.

John Sellerin maailmankartta vuodelta 1672

Englantilainen John Seller (1632 - 1697) laati, julkaisi ja möi karttoja ja maantieteellisiä kirjoja. Kauniin maailmankartan hän julkaisi vuonna 1672.



Kuvitusta karttaan. Mies lämmittää savuavalla pöntöllä kylmää asuntoaan.



Maailma 1672. 1600-luvun lopulla maailmankartan piirtämisessä oli edistytty huikeasti. Tässä kartassa kaikki on jo varsin tarkasti siellä, missä pitääkin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Internet Archive Book Images



Suomi 1672. Tästäkin kartasta löydämme Suomen jo yhtä helposti, kuin nykypäivänkin maailmankartoista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Internet Archive Book Images

Van Schagenin maailmankartta vuodelta 1689

Hollantilainen kaivertaja ja kartografi Gerard van Schagen (1642 - 1724) tuli tunnetuksi loisteliaista kartoistaan. Hän teki hienoja uusintapainoksia myös muiden kartoittajien kartoista.

Maailma 1689. Karttaprojektiona pallonpuoliskot, joita tässä kartassa neljä - pohjoinen ja eteläinen, sekä läntinen ja itäinen pallonpuolisko. Australia on ollut tähän aikaan Hollandia Nova eli Uusi Hollanti. Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat hienosti toteutetut, Pohjois-Amerikan kohdalla joutuu katselemaan hieman tarkemmin. Suurin osa kohteista sieltä löytyy, mutta sijoittelu tuottaa hieman päänvaivaa. Beringinsalmen tienoilla on aava meri.



Suomi 1689. Suomi on tässä kartassa saanut hienosti jo nimenkin, ja se on uljaasti soinnahtava Finlandia.

Le Rougen maailmankartta vuodelta 1744

Saksassa syntynyt Georges Louis Le Rouge (1707 - 1790) oli kartanpiirtäjä, arkkitehti ja kaivertaja. Hän asui vuodesta 1736 alkaen Pariisissa ja siksi hänen kartoissaan on ranskankielinen nimistö.



Maailma 1744. Kartta jatkaa upeasti laidoiltaan koristekuvitettujen karttojen sarjaa. Kartan nimistöstä silmään pistävät esimerkiksi Etelä-Afrikassa kafferit ja hottentotit. Saharalla on ollut nimenä Desert de Barbarie. Kalifornian niemimaa, jota aluksi luultiin saareksi, on tässä kartassa yhdistetty mantereeseen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rosario fiore



Suomi 1744. Suomen muoto on tarkentunut, samalla kun Pohjanlahden ja Suomenlahdenkin muodot ovat tarkentuneet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rosario fiore

Samuel Dunnin maailmankartta vuodelta 1794

Samuel Dunn (kuoli 1794) oli brittiläinen matemaatikko ja astronomi. Hänen tähtitiede-taustansa näkyy hänen maailmankartoissaan, sillä ne on ahdettu täyteen tähtitiedettäkin.

1700-luvulla sekä mittausmenetelmät että painotekniikka olivat jo sen verran kehittyneet, että alettiin päästä täsmällisten karttojen valmistukseen.

Maailma 1794. Samuel Dunnin maailmankartassa esimerkiksi Australia on piirretty kokonaan. Myös Pohjois-Amerikan pohjoisosa on kartalla, ja Aasia ja Amerikka kurkistelevat toisiaan yli Beringinsalmen.



Suomi 1794. Tässä kartassa lukee Suomen kohdalla Finland. Suomi on vielä tukevasti osana Ruotsia.

Yhdysvaltalainen maailmankartta vuodelta 1860

Maailmankartta on ollut yksi kartta monien joukossa, koulujen käyttöön tarkoitetussa karttakirjassa. Kartan tekijä on ollut yhdysvaltalainen keksijä, maantieteilijä ja lehtimies Sidney Edwards Morse (1794 - 1871) - lennättimen keksijän Samuel Morsen veli.

1800-luvulla maailmankartan piirtämisessä ja painamisessa oli tultu taas aimo askel eteenpäin. Tarkkuus kartalla vaikuttaa ensinäkemältä ihan samalta, kuin nykypäivänkin kartoissa. Vaikka tässä kartassa onkin käytetty vielä kahden pallonpuoliskon karttaprojektiota - eli ekvatoriaalista projektiota, kuten kartassa todetaan - ovat kaikki ylimääräiset korukuvat ja tekstit kadonneet.



Maailma 1860. Kartta esittelee selkeästi maanosat ja meret. Mukana kartalla ovat myöskin etelä- ja pohjoisnapa.

Tässäkään kahden pallonpuoliskon kartassa itäistä ja läntistä pallonpuoliskoa ei ole erotettu toisistaan tarkalleen nollameridiaania eli -pituuspiiriä pitkin. Jos niin tehtäisiin, jäisi itäiseltä puolelta osa Afrikan ja Euroopan länsireunaa kartalla läntiselle pallonpuoliskolle. Jakolinjaksi on siksi valittu 20 astetta läntistä pituutta - 160 astetta itäistä pituutta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library



Suomi 1860. Maanosakartassa korostuu Suomen asema osana Eurooppaa. Tähän aikaan Suomi oli myöskin suuriruhtinaskuntana osa Venäjää.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library

Yhdysvaltalainen maailmankartta vuodelta 1875

Karttaprojektiona kartassa on Mercatorin projektio. Tällaisenahan olemme nykyisin tottuneet maailmankartan näkemään.

Mercatorin projektio (1569) teki navigoinnista huomattavan helppoa aiempiin karttoihin verrattuna. Pituus- ja leveyspiirit näkyvät yhdensuuntaisina suorina. Tällöin ilmansuuntien väliset kulmat ovat kaikkialla todellisuuden mukaisia.

Maailma 1875. Tyylikäs ja tarkka maailmankartta.



Suomi 1875. Suomen kaupungeista kartalla on mainittu Abo (Turku), Vasa (Vaasa), Uleaborg (Oulu), Torneo (Tornio) ja Kuopio. Å-kirjainta ei kartanpainajalla ole ollut käytössään. Suomi on kartalla tietenkin Finland.

Karttapalloja ja matkakirjoja vanitas-asetelmassa

Alankomaalainen Edwaert Collier oli erikoistunut maalaamaan vanitas-asetelmia, joissa erilaiset esineet symboloivat elämän väliaikaisuutta ja kuoleman vääjäämättömyyttä. Tässä vuoden 1662 vanitas-asetelmassa elämän turhuuden toreille ovat tulleet mukaan karttapallot ja matkakirjat, jotka samalla symboloivat hollantilaisten nousua maailmankaupan herruuteen.

Lähteet

*Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle - Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa - John Nurmisen säätiö
*Osmo Niemelä: Suomen karttojen tarina 1633 - 1997, Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi - Maanmittauslaitos, Karttakeskus Oy, Suomen Kartografien Seura
*Library of Congress: Celebrating Waldseemuller's Carta Marina at 500: A Conference at the Library of Congress - The Map That Named America
*Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista? - Into
*Faena: Carta Marina
*Encyclopedia.com: Germanus, Henricus Martellus
*Informaatiomuotoilu.fi: Suomen karttakuvan kehitys
*Atlantic: 12 Maps That Changed the World
*Wikipedia
*ThoughtCo: The History of Cartography
*Kodin iso tietosanakirja, Weilin+Göös: Kartasto
*Spectrum: Kartasto
*Suomen Puupiirtäjien Seura: Puupiirros
*Reuters, David Alexander: Map that named America is a puzzle for researchers
*Time, Jerry Brotton: Joan Blaeu, Atlas Maior, 1662