Suomi kartalla

Ihmiskunnan historian ensimmäisissä vaatimattomissa kartoissa antiikin aikana Suomi ei voinut esiintyä, sillä siitä ei silloin tiedetty yhtään mitään.

Vasta keskiajalle ja uudelle ajalla tultaessa Suomikin ilmaantui maailmankartoille, vaikkakin aluksi varsin epämääräisin piirtein. Karttojen tekijät asuivat tuolloin Välimeren maissa ja Keski-Euroopassa, eikä heillä voinut vielä olla täsmällisiä tietoja syrjäisestä Pohjolasta.

Virstanpylväitä Suomen kartan taipaleella

1) Vuosi 1154. Suomi maailmankartalla - al-Idrisi. - Suomen pohjoinen sijainti on tiedetty, mutta karttakuva Suomesta on täysin virheellinen ja epämääräinen. Muutamia paikannimiä merkitty.
Tutustu al-Idrisin vuonna 1154 valmistuneeseen maailmankarttaan.

2) Vuosi 1427. Suomi Pohjoismaiden kartalla - Claudius Clavus. - Suomen nimi kartalla Findlandi. Suomi ja koko Skandinavia piirretty virheellisesti, itä-länsisuuntaiseksi möhkäleeksi.

3) Vuosi 1450. Suomi maailmankartalla - Fra Mauro. - Fra Mauron maailmankartassa mainitaan "Fillandia"-nimisen maan lisäksi ainakin "Vibògo" (Viipuri) ja "Abo" (Turku). Karttakuva Suomen osalta täysin virheellinen.
Tutustu Fra Mauron vuonna 1450 valmistuneeseen maailmankarttaan.

4) Vuosi 1532. Suomi ja sen lähiseudut - Jacob Ziegler. - Tutustu alempana tällä sivulla.

5) Vuosi 1539. Carta marina - Olaus Magnus. - Tutustu alempana tällä sivulla.

6) Vuodet 1570 ja 1573. Suomi maailmankartoilla - Abraham Ortelius. - Suomi löytyy kartoilta jo helposti ja on varsin oikeanmuotoinenkin.
Tutustu Abraham Orteliuksen vuosina 1570 ja 1573 valmistuneisiin maailmankarttoihin.

7) Vuosi 1593. Suomi maailmankartalla - Cornelis de Jode. - Suomikin kartalta löytyy, vaikka parantamisen varaa muotoilussa jää.
Tutustu Cornelis de Joden vuonna 1593 valmistuneeseen maailmankarttaan.

Karttakirjan kansi - Suomen maantieteellinen seura 1899. Kuva Suomen Kansalliskirjasto.

8) Vuosi 1594. Pohjola kartalla - Jan Huygen van Linschoten. - Tutustu alempaa tältä sivulta.

9) Vuosi 1594. Suomi maailmankartalla - Petrus Plancius. - Suomihan on varsin mainiosti sijoitettu ja piirretty.
Tutustu Petrus Planciuksen vuonna 1594 valmistuneeseen maailmankarttaan.

10) Vuodet 1596 - 1597. Arktiksen kartta - Theodor de Bry. - Tutustu alempaa tältä sivulta.

11) Vuosi 1626. Pohjolan kartta - Anders Bure. - Tutustu alempaa tältä sivulta.

12) Vuosi 1630. Suomi maailmankartalla - Henricus Hondius. - Koko Eurooppa ja Suomi siinä mukana on piirretty varsin oikeamuotoisina. Tästä kartasta löydämme Suomen jo yhtä helposti, kuin nykypäivänkin maailmankartoista.
Tutustu Henricus Hondiuksen vuonna 1630 valmistuneeseen maailmankarttaan.

13) Vuosi 1648. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia - ranskalainen kartografi Nicolas Sanson. -
Katso kartta - kuva Suomen Kansalliskirjasto.

14) Vuodet 1648 ja 1662. Suomi maailmankartalla - Joan Blaeu. - Suomi-neito osana Ruotsia on sijoillaan.
Tutustu Joan Blaeun vuosina 1648 ja 1662 valmistuneisiin maailmankarttoihin.

15) Vuosi 1662. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia - ranskalainen kartografi Nicolas Sanson.
Katso kartta - kuva Suomen Kansalliskirjasto.

16) Vuosi 1672. Suomi maailmankartalla - John Seller. - Suomi on varsin mainiosti piirretty.
Tutustu John Sellerin vuonna 1672 valmistuneeseen maailmankarttaan.

17) Vuosi 1688. Ruotsi-Suomen yleiskartta. - Kartta laadittiin, mutta sitä ei julkaistu.
18) Vuosi 1689. Suomi maailmankartalla - Gerard van Schagen. - Suomen nimenä kartalla Finlandia.
Tutustu Gerard van Schagen vuonna 1689 valmistuneeseen maailmankarttaan.

19) Vuosi 1693. Ruotsi-Suomen yleiskartta. - Ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu Ruotsin valtakunnan kartta.

20) Vuosi 1744. Suomi maailmankartalla - Georges Louis Le Rouge. - Suomen muoto on tarkentunut.
Tutustu Georges Louis Le Rougen vuonna 1744 valmistuneeseen maailmankarttaan.



Lontoossa vuonna 1799 painettu Pohjolan kartta. Kuvassa osa kartasta - kuva Suomen Kansalliskirjasto.

21) Vuodet 1776 - 1805. Kuninkaan kartasto. - Akvarellitekniikalla ja yksityiskohtaiseen maastotiedusteluun perustuva karttakokoelma tehtiin kuningas Kustaa III:n käyttöön.

22) Vuosi 1794. Suomi maailmankartalla - Samuel Dunn. - Tässä kartassa lukee Suomen kohdalla Finland. Suomi on vielä tukevasti osana Ruotsia.
Tutustu Samuel Dunn vuonna 1794 valmistuneeseen maailmankarttaan.

23) Vuosi 1799. Ruotsi-Suomen yleiskartta. - Puuhamiehenä kartografi, vapaaherra ja vuorineuvos Samuel Gustaf Hermelin.

24) Vuosi 1807. Pohjoismaat - sveitsiläinen kartografi Tranquillo Mollo.
Katso kartta - kuva Suomen Kansalliskirjasto.

25) Vuodet 1841 - 1873. Suomen yleiskartta. - Julkaisijana maanmittaushallitus.

26) Vuodet 1891 - 1927. Suomen yleiskartan perusteellinen uudistus. - Julkaisijana maanmittaushallitus.

Karttanimet, kuten Finlandia, kartan oikean reunan niemekkeessä kertovat, että Suomessa ollaan. Vaikkakaan Suomi-neidon piirteitä emme kartalta tunnista laisinkaan. Kuva Suomen Kansalliskirjasto, Helsinki.

Suomi ja sen lähiseudut 1532 - Jacob Ziegler (1470 - 1549)

Baijerilaissyntyinen maantieteilijä ja kartanpiirtäjä Jacob Ziegler ei itse koskaan käynyt Suomen maa-alueilla. Täten hänen karttaansa on arvioitavakin niin, että se perustuu hyvin vähäiseen informaatioon ja vähäiseen mielikuvitukseen. Hänellä oli kuitenkin Ruotsin puolella korkea-arvoisia avustajia, piispa ja arkkipiispa, jotka lähettivät hänelle tietoa Suomesta.

Näin Jacob Ziegler osasi sijoittaa Suomen, tosin varsin kulmikkaana, suunnilleen oikeiden leveysasteiden väliin. Myös Pohjanlahti ja Suomenlahti ovat karkeasti oikeilla sijoillaan. Jacob Ziegler oli kuullut seitsemästä linnasta Suomen alueella, ja ne hän yritti sijoitella kartalleen: Korsholma (Corsholm), Kuusisto (Custa), Turku (Åbo), Raasepori (Rasburghum), Viipuri (Viburgh), Olavinlinna (Novum Castrum) ja Hämeenlinna (Tavastia).

Carta marina 1539 - Olaus Magnus (1490 - 1557)

Ruotsalainen historioitsija, kirjailija, kartografi ja tuomiorovasti Olaus Magnus julkaisi Roomassa vuonna 1539 kartan Pohjoismaista, mukana Suomi. Kartan nimeksi tuli Carta marina eli merikartta. Tässä siihen saakka kaikkein tarkimmassa Suomen kartassa oli yli 100 suomalaista paikannimeä.

Carta marinaansa Olaus Magnus valmisteli kaikkiaan 12 vuotta. Hän keräsi tietoja karttaansa varten eri matkoillaan tekemistään muistiinpanoista, vanhemmista kartoista ja käytti apunaan myös merikarttoja, sekä todennäköisesti vanhoja alueesta kirjoitettuja historiankuvauksia. Tavallisen karttatiedon ohella kartalla kuvattu mm. kansojen elintapoja, sodankäyntimenetelmiä ja historiallisia tapahtumia, kuten Viipurin pamaus.

Sadan vuoden kartta

Carta marinasta tuli tärkein Pohjolaa kuvaava kartta lähes sadaksi vuodeksi, kunnes Anders Bure pani paremmaksi. Tämä yhdeksästä eri lehdestä painettu kartta oli omana aikanaan maailman toiseksi suurin kartta. Kartan nimistö on kirjoitettu latinaksi ja karttaan liittyvät selitysosat italiaksi ja saksaksi.

Pohjola 1594 - Jan Huygen van Linschoten (1563 - 1611)

Hollantilainen Jan Huygen van Linschoten toimitti vuonna 1601 tämän kartan, jonka aiheena on hollantilaisen löytöretkeilijän ja kartografin Willem Barentsin (1550 - 1597) ensimmäinen Jäämeren matka vuonna 1594.

Suomestakin on mahtunut karttaan pohjoisin osa, tosin varsin kapeana kaistaleena Vienanmeren ja Pohjanlahden välillä. Suomalaisia paikkoja kartalla ovat mm. Tornio (joki) ja Korsholma. Korsholmassa sijaitsi 1300-luvulla rakennettu linna. Paikan nimi nykyisin on Mustasaari, Vaasan ympärillä.



Pohjolan kartta vuodelta 1801 - englantilainen kartografi John Cary (1754 - 1835). Kuva Suomen Kansalliskirjasto.

Arktis 1596 - 1597 - Theodor de Bry (1528 - 1598)

Belgialainen kaivertaja, kultaseppä, toimittaja ja julkaisija Theodor de Bry teki tämän kartan pohjoisista ja arktisista alueista. Kartta perustuu Willem Barentsin kolmanteen Jäämeren matkaan, joka alkoi vuonna 1596 kahden laivan voimalla.

Arktisen kartografian merkkipaalu

Theodor de Bryn kartassa pohjoisen karttakuva on tarkentunut ja karttaa pidetään arktista seutua kuvaavien karttojen maamerkkinä. Kun laiva miehistöineen joutui jäämään talveksi Novaja Zemljan koillisrannalle, Barents käytti hyväkseen pakollista joutenoloaan ja laati havaintojaan sisältävän seikkaperäisen kartan. Kartalle tulivat mukaan hänen löytämänsä Huippuvuoret ja Karhusaari.

Kartalla näkyvät myös englantilaisten Martin Frobisherin (1539 - 1594) ja John Davisin (1550 - 1605) 1570- ja 1580-luvuilla tekemät löydöt, kuten Davisinsalmi luoteessa.

Suomi 1596 - 1597

Suomi nojaa Suomenlahteen Theodor de Bryn kartalla tukevasti, hieman liiankin tukevasti, sillä eteläreuna on varsin suora ja lounaisnurkassa on terävä käännös.

Pohjolan kartta - Orbis arctoi nova et accurata delineatio 1626 - Anders Bure (1571 - 1646)

Ruotsalainen kartografi, matemaatikko ja kuninkaan korkea virkamies Anders Bureus, aateloituna Bure, julkaisi vuonna 1626 suuren Pohjoismaiden kartan, joka mullisti siihenastiset käsitykset Pohjolan ja erityisesti Suomen karttakuvasta.

Anders Bure itse liikkui Suomessa suorittaen kartoituksia maastossa, hän ei tehnyt kaikkea kartoitusta vain jossakin pajassa istuen ja muiden lähteiden avulla osin arvaillen. Erityisesti vuosina 1619 - 1621, kun hän osallistui Stolbovan rauhan rajankäyntiin rajakomission jäsenenä, hänellä oli hyvät mahdollisuudet kartoittaa Itä-Suomea.

Hänen oman kartoitustyönsä tuloksena hänen kartallaan Laatokan ja Viipurin lahden rannat sekä Savonlinnaa ympäröivät Saimaan mutkikkaat vedet ovat varsin oikein piirretyt. Kartalta voi myös helposti päätellä, että Anders Bure on matkoillaan liikkunut Viipurin laivalla, sillä Suomenlahden pohjoisrannalla erityisen hyvin on kuvattu rantaa seuraava purjehdusreitti.

Myös Pohjanlahden Suomen puoleisella rannalla Bure on liikkunut, sillä rannikko on hyvin kartoitettu ja oikeilla sijoillaan ovat rannikkokaupungit Turku, Vaasa, Oulu ja Tornio.

Ensimmäinen Suomen kartta vuodelta 1662

Kaikkien aikojen ensimmäinen, erillinen Suomen kartta, joka on kopioitu Buren Pohjolan kartasta ja jonka on julkaissut J.Blaeu Amsterdamissa vuonna 1662 kartastossaan Atlas Maior.



Väentiheys Suomessa v. 1800.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library



Suomi vuonna 1858.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Internet Archive Book Images



Suomenmaan kartta koulujen tarpeeksi toimittanut vuonna 1870 - Maurus Wijkberg. 1/3401830 osa luonnollista suurutta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library



Suomi vuonna 1881.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library

Karjanpito Suomessa vuonna 1887. Julkaistu 1880.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library



Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1894.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © British Library



Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1916. Kuva Suomen Kansalliskirjasto.



Suomen käsikartta - Handkarta öfver Finland 1921. Johan Evert Rosberg. Suomella on vielä Petsamon kautta yhteys Pohjoiselle Jäämerelle.



Suomen koulukartta - Alfr Jotuni 1940. Suomi on menettänyt talvisodan jälkeen luovutetun Karjalan, Kuusamon ja Sallan itäosat ja pienen osan Petsamoa, sekä Suomenlahden ulkosaaret. Menetetyt alueet on vielä rajattu kuin Suomen rajoina.



Suomi 1945. Talvisodan jälkeen Suomi otti jatkosodassa Neuvostoliitolta takaisin menettämänsä alueet, mutta jatkosodan jälkeen Suomi pienentyi itärajaltaan pysyvästi. Neuvostoliitolle jouduttiin luovuttamaan jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Karjala, Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaria. Kuva Suomen Kansalliskirjasto.



Suomi 1960. Kuva Suomen Kansalliskirjasto.



Suomen kartta nykyisin.

Lähteet

*Mikko Huhtamies: Kartta ja innovaatiot. Pohjolan karttakuvan synty sekä etelän ja pohjoisen välinen kulttuurivaihto.
*Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle - Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa - John Nurmisen säätiö
*Al-Idrisi, Maailmankartta 1154 jKr. - O.J. Tuulion pohjalta muokannut ja toimittanut Martti Linna, 2017
*Osmo Niemelä: Suomen karttojen tarina 1633 - 1997, Näin Suomi kartoitettiin katseltavaksi - Maanmittauslaitos, Karttakeskus Oy, Suomen Kartografien Seura
*Library of Congress: Celebrating Waldseemuller's Carta Marina at 500: A Conference at the Library of Congress - The Map That Named America
*Ari Turunen: Maailman kuvat - Mitä kartat kertovat meistä ja muista? - Into
*Faena: Carta Marina
*Encyclopedia.com: Germanus, Henricus Martellus
*Informaatiomuotoilu.fi: Suomen karttakuvan kehitys
*Atlantic: 12 Maps That Changed the World
*Wikipedia
*ThoughtCo: The History of Cartography
*Kodin iso tietosanakirja, Weilin+Göös: Kartasto
*Spectrum: Kartasto
*Suomen Puupiirtäjien Seura: Puupiirros
*Reuters, David Alexander: Map that named America is a puzzle for researchers
*Time, Jerry Brotton: Joan Blaeu, Atlas Maior, 1662
*The Famous People: Muhammad al-Idrisi
*Frances Carney Gies: Al-Idrisi And Roger's Book

Suomi maailmankartalla vuosina 1450 - 1875

Suomen näkyminen maailmankartoilla, alkaen vuodesta 1450:

Maailmankartta ja Suomi 1450 - 1594.
Maailmankartta ja Suomi 1630 - 1875.