Menu
Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla Copyright © Marie Hale
*Kuva yllä oikealla Copyright © Cloudtail


Aasiankultakissa (Catopuma temmincki)

Aasiankultakissa muistuttaa monessa suhteessa afrikankultakissaa. Esimerkiksi molempien väri vaihtelee alueittain ja yksilöittäin, kullanruskeasta likaisenharmaaseen, taikka hyvin tummaan. Se on kuitenkin hieman kookkaampi, kuin afrikkalainen serkkunsa, joka on sen läheinen sukulainen.

Vartalolla on pituutta 90 cm ja hännällä 50 cm. Painoa 12 - 16 kg. Vankeudessa voi saavuttaa 20 vuoden iän, mutta villinä luonnossa elinikä jäänee huomattavasti lyhyemmäksi. Tieteellisen nimensä laji sai hollantilaiselta eläintutkijalta nimeltänsä Coenraad Jacob Temminck.

Liikkeellä öin ja päivin - yksin

Tästä näkymättömästä saalistajasta ei tiedetä kovinkaan paljon, ja pääosa tiedoista on peräisin vankeudesta elävistä yksilöistä. Aiemmat havainnot viittasivat siihen, että aasiankultakissat ovat lähinnä yöeläimiä, mutta tuore tutkimus kahdesta kultakissasta paljasti, että aktiivisuus ei noudata säännöllistä rytmiä. Enimmäkseen on ilmeisesti kuitenkin kyse yöllä liikkuvasta eläimestä. Ilmeisesti aasiankultakissat viihtyvät yksin ja enimmäkseen maan kamaralla - mutta ne voivat kiipeillä saalistuksen sitä vaatiessa myös puissa.

Aasiankultakissat ääntelevät suhisemalla, sylkemällä, naukumalla, kehräämällä, murisemalla ja kurluttamalla. Muita vankeudessa elävillä kissoilla havaittuja kommunikointitapoja ovat hajumerkintä, virtsan suihkutteleminen, puiden raapiminen tassuilla ja pään hierominen jotakin vasten.

Vaarantunut kanta

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan aasiankultakissan tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta.
Aasiankultakissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Karen Stout


Taikaa ja uskomuksia

Paikalliset ihmiset ovat antaneet kultakissalle useita eri nimityksiä, joista yksi on Thaimaassa käytetty "Seua fai". Nimi tarkoittaa tiikerin pois polttamista; paikalliset maalaisasukkaat uskoivat, että jos poltti tämän kissalajin turkin, niin lähistöllä liikkuva tiikeri pakeni pois. Joissakin kylissä koko kissa keitettiin ja syötiin - näin saatiin suoja petoeläinten hyökkäyksiä vastaan.

Myöskin oli vallalla uskomus, että jos kantoi mukanaan yhtä ainutta karvaa aasiankultakissasta, niin se riitti pitämään tiikerit loitolla.
Levinneisyys ja saalistus

Aasiankultakissa on levinnyt kautta koko Kaakkois-Aasian, Himalajan eteläosista Sisä-Kiinaan, Tiibetiin, Nepaliin, Thaimaahan, Kamputseaan, Malesiaan ja Sumatralle.

Nämä kissat viihtyvät hyvin sekä metsissä, että avoimissa kallioisissa maastoissa, missä ne saalistavat ravinnokseen lintuja, hiiriä, rottia, jäniksiä ja pieniä hirvieläimiä kuten munjakkeja ja etenkin niiden vasoja. Myös maatalous-asutuksen piiristä aasiankultakissatkin saalistavat kanoja, vuohia, lampaita ja jopa vesipuhvelin vasikoita.

Lisääntyminen

Sukukypsyys puolentoista - kahden vuoden iässä. Kantoaika kestää noin 80 päivää. Pentueessa on yleensä vain yksi poikanen, joskus kuitenkin kaksi taikka jopa kolme. Pesä on ontossa puussa, kallionkolossa taikka muussa sopivassa, suojaisassa maakuopassa.

Aasiankultakissojen lisääntymistä on voitu tarkkailla vain vankeudessa olevien yksilöiden kautta ja tällöin on havaittu, että myös urokset osallistuvat jälkeläisistä huolehtimiseen.
Aasiankultakissa
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***