Menu
Kissaeläimet
Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright Tambako The Jaguar


MANULI (Otocolobus manul)

Manulin vanha nimi oli arokissa. Manul on tämän kissalajin nimi mongoliaksi. Nimi on otettu myös lajin tieteelliseen nimeen. Suomessa kissaa kutsutaan joko arokissaksi taikka manuliksi. Englantilaisen nimensä "Pallas cat" laji on saanut saksalaisesta luonnontieteilijästä Peter Simon Pallas, joka tutkimusretkillään yli 220 vuotta sitten, Kaspianmeren lähettyvillä, löysi ja kuvasi arokissan.

Kuvat kertovat usein enemmän kuin tuhat sanaa, ja niin manulinkin kohdalla. Nimittäin, se on yksi erikoisimman ja persoonallisimman näköisistä kissaheimon edustajista. On vaikeaa tarkkaan määritellä sitä, että mitä eläintä se muistuttaa. Sillä on harmaa turkki, jossa on valkoisia raitoja, mistä syystä se muistuttaa lumileopardia, mutta sen suuret silmät tuovat mieleen pöllön tai jonkin muun yöeläimen - jollei jotakin pikkuapinaa.

Alalajit

Otocolobus manul manul, Mongolia, Länsi-Kiina.
Otocolobus manul ferruginea, Iran, Kazakstan, Kirgisia, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Afganistan, Pakistan.
Otocolobus manul nigripecta, Kashmir, Nepal, Tiibet.

Metsästys

Aikoinaan manulia metsästettiin laajasti turkkinsa vuoksi sekä Mongoliassa että Kiinassa. Nykyisin metsästys on kielletty, mutta salametsästäjät eivät jätä manuliakaan rauhaan.

Manuli

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Tambako The Jaguar


Lähes uhanalainen laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan, että manuli on silmälläpidettävä (NT, Near Threatened) laji, eli se on taantunut tai harvinainen, joka lähes täyttää uhanlaisuuden kriteerit. Ryhmään lasketaan myös huonosti tunnetut lajit, joiden elinympäristöt ovat taantuneet tai uhanalaisia.

Kehityshistoriaa

Oletettavasti manulin esi-isä on aasianmetsäkissa, josta manuli kehittyi runsaat 5 mvs. (O'Brien, Johnson 2007)

Lisääntyminen

Manulin pentue on kooltaan 3 - 6. Manuli saavuttaa 12 vuoden iän.
Ominaisuuksia

Manuli on sopeutunut elämään hyvin kylmissä olosuhteissa ja siksi sille on kehittynyt tiheä ja varsin pitkäkarvainen turkki. Turkki on harmaanruskea tai vaaleankellertävä, ja siinä voi olla tummempia poikkijuovia. Vatsapuolikin on tuuhean, pitkän karvan peitossa. 25 cm pitkän hännän pää on mustakärkinen. Jalat ovat lyhyet. Pää on leveä ja pienet korvat ovat aika etäällä toisistaan.

Naamassa ja hännässä on juovakuviointia. Poskissa on tuuheat pulisongit ilveksen tapaan. Isot silmät sijoittuvat "korkealle" päähän. Silmät katsovat ja suorastaan tuijottavat niin herkeämättä, että tulee tunne, että manuli tuosta paikasta on hyppäämässä kohti. Manulin paino on 2 - 5 kg ja sen ruumiilla on pituutta 50 - 60 cm - manuli on ison kotikissan kokoinen.

Levinneisyys ja saalistus

Manuli elää Keski-Aasian ylätasangoilla ja vuoristoissa Iranista lännessä Kaspianmerelle, ja sieltä aina Sisä-Mongoliaan ja Tiibetiin. Pakistanissa, Mongoliassa, Afganistanissa, Iranissa, Turkmenistanissa ja Kazakstanissa. Sitä on tavattu 4 800 metrin korkeudesta sellaisilta seuduilta, missä syvä lumi ei haittaa sen liikkumista. Manuli saalistaa pikkujyrsijöitä, murmeleita, jäniksiä, lintuja ja matelijoita. Manuli elelee yksikseen ja liikkuu saalistusmatkoillaan öisin taikka aamuvarhain.



Piilottelevaa elämää

Useimmista muista kissaeläimistä poiketen, manuli viihtyy maaonkaloissa, luolissa ja kallionhalkeamissa. Se elää myös metsäseuduilla ja puoliaavikoilla.
Manuli
Manuli
Manuli
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Tambako the Jaguar
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***