Kissaeläimet


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Ars Electronica

IBERIANILVES (Lynx pardinus)

Iberianilves, jonka vanhentunut nimi oli myös espanjanilves on pienempi, kuin euraasianilves (Lynx lynx) mutta sitä kuvataan kaksi kertaa isommaksi, kuin kotikissaa. Varsin pitkine jalkoineen se vaikuttaa hontelolta. Etenkin nuoremmissa yksilöissä tämä hontelous ja heiveröisyys voi näkyä selvästi, kun ne useinkin nälkäisinä tekevät taivaltaan, hakeutuessaan omalle reviirilleen.

Kolmen vuoden ikäisenä iberianilves on saavuttanut aikuisen raskastekoisemmat mitat. Silloin sen ruumiilla on pituutta 85 - 110 cm ja painoa 9 - 13 kg. Naaraat ovat hieman keveämpiä kuin urokset. Naaraiden keskipaino 9.3 kg. Urosten keskipaino 12.8 kg. Korvissa on ilvesten tapaan kärkinä karvatupsut. Lyhyellä töpöhännällä on pituutta noin 12 cm. Tämän lajin turkki on aina täplikäs.

Iberianilves pentuineen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Erlon Jequié

Euroopan tiikeri

Pienestä koostaan huolimatta iberianilvestä kutsutaan myös Euroopan tiikeriksi, sen turkkikuvioinnin ja saalistustaitojen vuoksi. Eduardo Goncalves on kirjoittanut iberianilveksestä kirjankin, jonka nimenä on "The Algarve Tiger" - Algarven tiikeri.

Iberianilves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller

Lisääntyminen

Kerran vuodessa syntyy 2 - 4 pentua, tavallisimmin kolme. Lisääntymiskyky säilyy sekä uroksilla että naarailla kymmenen vuoden ikään asti. 20 kuukauden ikäisinä pennut lähtevät omille poluilleen. Niiltä menee noin 6 kuukautta siihen, että ne ovat ottaneet hallintaansa oman reviirinsä, joka sijaitsee noin 10 - 20 kilometrin, enimmilläänkin vain 30 kilometrin päässä synnyinpaikasta.

Juuri tämä nuorten yksilöiden siirtyminen omalle alueelleen on meidän päivinämme osoittautunut iberianilveksille kohtalokkaaksi, sillä puolet niistä kuolee tässä vaiheessa ansoihin taikka auton alle jääden. Yhden vuorokauden aikana iberianilves voi tehdä retkillään matkaa 7 km. Sen reviiri on kooltaan vain 3 - 4 neliökilometriä ja pienempikin, jos jäniksiä on runsaasti. Yksinään elävien iberianilvesten kanssakäyminen lajikumppaneiden kanssa rajoittuu lisääntymisaikaan sekä aikaan, jolloin pennut ovat emonsa seurassa. Tosin, niiden reviirit voivat mennä osittain limittäinkin, joten kyllä ne ainakin salaa toistensa liikkeitä seurailevat muulloinkin.

Iberianilvekset ovat lisääntymiskykyisiä 10 vuoden ikään asti. Ne saavuttavat 13 - 14 vuoden iän.

Levinneisyys

Iberianilveksiä on Espanjassa erityisesti kahdella eri alueella. Sierra Morenan alueella pohjoisessa Andalusiassa - muodostuu kahdesta luonnonpuistosta, jotka ovat Andújar ja Cardeña-Montoro - sekä Doñanan kansallispuistossa, lounaisessa Andalusiassa.

Iberianilves

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Arkaitz Lira

Saalistus ja elinympäristöt

Iberiannilves on yöeläin ja jänikset ja kaniinit ovat sen tärkeitä saaliseläimiä - kuten myös sorsalinnut sekä kuusipeuran ja saksanhirven vasat. Jänikset muodostavat ruokavaliosta 75 - 100 %, riippuen ihan siitä, miten niitä on saatavilla. Jänisten tarve on suunnilleen yksi jänis päivässä. Saaliinsa iberianilves kuljettaa tappopaikalta kauemmaksi, missä se ruokailtuaan hautaa jäävät osat maan peittoon. Jos on tarpeen, kiipeää iberianilves myös taitavasti puussa.

Ideaalisen elinympäristön iberianilvekselle muodostaa välimerellisen maiseman kaunis mosaiikki, jossa vuoret ja tasangot vuorottelevat. Pensaikkoiset niityt, korkea ruohikko ja yksinäiset taikka pieninä metsinä kasvavat vanhat korkkipuut tarjoavat yllin kyllin piilopaikkoja saaliin väijymiseen ja soveltuvat myös oivasti lepopaikaksi ja pesintään.

Yllättävästi iberianilveksen ihanteelliseen elinympäristöön kuuluu myös sopivan vähäisessä määrin ihmisen läsnäolo. Iberianilvekset taittavat matkojaan mieluummin ihmisten tekemillä vähäisilläkin poluilla, kuin ihan erämaassa. Niiden on havaittu merkkailevan reviiriensä rajojakin juuri tällaisille polku- ja tielinjoille. Ihan oma lukunsa on sitten se, että talojen takapihoilta saattaa jänisten puuttuessa löytyä kana, ankka, taikka muuta maukasta naposteltavaa. Yksi syy siihen, että iberianilvestä on jahdattu, on sen kotieläimille muinoin tekemät vahingot.

Noin 700 iberianilvestä vuonna 2019 - paluu takaisin sukupuuton partailta

Iberianilveksen on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitellut äärimmäisen uhanalaiseksi ja se siten on samalla yksi maailman harvinaisimpia kissaeläimiä. Laji elää vain Iberian niemimaalla, Espanjassa ja Portugalissa.

Iberianilvesten määrä 1900-luvun alussa oli 100 000. 1980-luvulla määrä oli jo pudonnut alle 10 000:een. Vielä vuonna 1990 iberianilvesten määräksi arvioitiin 1 100. Vuonna 2002 määrä oli pienimmillään - alle 100 iberianilvestä ja tuolloin laji oli välittömässä sukupuuton vaarassa.

Vuonna 2018 moninaiset suojelutoimet olivat aikaansaaneet sen, että iberianilvesten määrä oli kohonnut jopa merkittävästi ja iberianilveksiä oli 686.

Iberianilvesten määrän kohoamisesta huolimatta laji on edelleen vaarassa, vaikka uhka välittömästä sukupuutosta onkin poistunut. Iberianilvestä uhkaavat mm. sen tärkeimmän saaliseläimen, jäniksen kato ja liikenne. Siltikin, kannan elpymistä ja kasvua nykyiselle tasolleen pidetään lajin suojelutoimissa suurena menestyksenä.

Lähteet
*El País 21.2.2018: The Iberian lynx: No longer a whisker from extinction
*The Local Europe AB: Endangered Iberian lynx found living in hills near Barcelona


Iberianilves Lince-ibérico

All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © patricia e luis - Used with permission.


Iberianilves

All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved: © Fernando Cuenca Romero - Used with permission.