Hyvin piiloilevaa elämää
Hietakissan tassut eivät juurikaan uppoa hiekkaan ja näin ne liikkuvat
retkillään melkein jälkiä jättämättä. Hietakissat peittävät piiloon ulosteensa,
joten sitenkään niistä ei jää paljastavia jälkiä. Öisin ääneti hiiviskellessään
ne katoavat ja sulautuvat maisemaan ja pimeyteen. Täten hietakissojen elämän
seuraileminen luonnossa on varsin mahdotonta.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - ©
Flickr/Tambako The Jaguar
Jos ihminen lähestyy hietakissoja
yöllä, niin sanotaan niiden osaavan sulkea jopa silmänsä, jotta niistä
heijastuva valo ei paljastaisi niiden olinpaikkaa. Niiden suojaväritys yhdessä
varuillaan olon ja piilottelun kanssa tekee niistä hyvin näkymättömiä ja huomaamattomia.
Ne ovat todella hyvin sopeutuneet ympäristöönsä ja sulautuvat
huomaamattomaksi osaksi sitä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - ©
Flickr/Tambako The Jaguar
Levinneisyys
Afrikan ja Aasian armottomat ja kaikelle elämälle vihamieliset autiomaat ovat hietakissan
asuinseutuina, se on niissä kuin kotonaan.
Hietakissan levinneisyysalue kattaa Pohjois-Afrikan
kuivat seudut, mukaan lukien Saharan autiomaan, Senegalista Egyptiin.
Asuinalueen voisi tiivistää näinkin: Saharasta Lähi-Idän kautta Turkestaniin.
Arabian niemimaa, Turkki
ja eteläisen Aasian arot ja aavikot aina Pakistaniin ja Baluchistaniin asti
ovat myös hietakissan keskeistä elinaluetta.
Hietakissoja on tavattu
mm. seuraavista maista: Marokko, Algeria, Niger, Tunisia, Libya,
Egypti, Sudan, Israel, Saudi-Arabia, Jemen, Qatar, Oman,
Iran, Turkmenistan, Uzbekistan ja Pakistan.
Elintavat ja saalistus
Hietakissat elävät, yksikseen, aavikoilla ja puoliaavikoilla. Usein ne viihtyvät keitaiden
tai kuivuneiden juomapaikkojen läheisyydessä, missä pensaat ja ruoho tarjoavat
suojaa ja syötävääkin on helpommin löydettävissä. Hietakissat ovat reviirieläimiä.
Yksinäisillä uroksilla ja naarailla on omat reviirinsä, jotka rajoillaan
menevät osin päällekkäin ja joilla on pinta-alaa 16 neliökilometriä.
Hietakissat voivat tehdä reviireillään 8 - 10 kilometrin mittaisia vaelluksia.
Hietakissat selviytyvät
myös hyvin vaikeissa luonnonoloissa hiekkadyyneillä
ja niitä on tavattu monin paikoin Saharan autiomaassa. Ne suosivatkin enemmän
hiekkamaita kuin kalliokkoja.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - ©
Flickr/Tambako The Jaguar
Päivän kuuman ajan ne viettävät piilossa jossakin kallioiden taikka
pensaiden lomissa ja lähtevät öisin, ilman viilennyttyä saalistamaan.
Ravinnon muodostavat pienet jyrsijät, liskot, linnut ja hyönteiset.
Hietakissa
saa kaiken tarvitsemansa veden saaliseläimistään. Se turvautuu saalistaessaan
tarkkaan kuuloonsa ja joutuu usein kaivamaan saaliseläimen esille hiekasta.
Pakistanin suunnalla hietakissat ovat talviaikaan liikkeellä myös illan hämärissä
ja aamun valjetessa, eivät vain öisin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
Smithsonian's National Zoo
Lisääntyminen
Hietakissan kiima-aika on Pakistanissa heinä-elokuussa ja Saharassa marras-helmikuussa.
Hietakissa voi saada kaksikin pentuetta vuoden aikana.
Uroskissan kutsuhuuto on matala ja kuulostaa pienen koiran haukkumiselta.
Kuivassa aavikkoilmassa sen ääni kantaa kauas ja jossakin hietakissojen
tapaan yksin liikkuva naaras kuulee huudon ja uros ja naaras hakeutuvat
toistensa seuraan.
Hietakissa ei ole hyvä hyppäämään eikä kiipeilemään mutta kaivamisessa
se on mestari ja kaivaakin pesäluolakolonsa itse.
Hietakissan kaivamalla
luolalla hiekassa voi olla pituutta joskus jopa 4,5 metriä, tällaisen kaivannon
suuaukon ollessa vain 14 cm.
Noin kahden kuukauden kuluttua parittelusta naaras synnyttää 1 - 8 pentua,
keskimääräisen pentuekoon ollessa 2 - 4.
Pennut painavat syntyessään
vain 39 grammaa. Pentujen silmät aukeavat, kun niillä on ikää
12 - 16 vuorokautta.
Kolmen viikon kuluessa pennut oppivat kävelemään, ja viisiviikkoisina ne jo
vaistomaisesti kaivautuvat hiekkaan. Noin 6 - 8 kuukauden ikäisinä ne jo itsenäistyvät.
Hietakissan elinikä on 13 vuotta.
Hietakissojen uhanalaisuus
Hietakissojen määrästä ja sen mukaisesti
uhanalaisuudesta ei ole olemassa riittävästi tietoa. Hietakissa on ollut
aikoinaan uskonnollisen tiedon mukaan profeetta Muhammedin seurassa - ja siksi
karjankasvattajat eivät tapa eivätkä metsästä hietakissaa, jos se nappaa heiltä kanan.
Turkiskaupan ja huvimetsästyksen puitteissa hietakissoja metsästetään.
On kuitenkin mahdollista, että hietakissoja on enemmän, kuin
yleisesti arvioidaan - mutta niiden näkymättömän elintavan vuoksi
niiden määrä ei tule julki.
Pohjois-Carolinan eläintarhan yöosaston hietakissoista yksi on kuvan "Cosmo".
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Valerie