Menu
Kissaeläimet
Kuvassa yllä lumileopardi Ähtärin eläinpuistossa kevättalvella 2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara


LUMILEOPARDI (Uncia uncia)

Lumileopardi muistuttaa aika paljon leopardia - sekä väritykseltään että kooltaan. Se on lähes leopardin kokoinen, mutta solakampi ja lisäksi sillä on suhteessa pitempi häntä. Koiraan erottaa naaraasta isompi ja kuutiomaisempi pää.

Lumileopardin pituus on 120 - 140 cm ja sen paksulla hännällä on pituutta peräti 80 - 100 cm. Naaraan paino 35 - 40 kg. Uroksen paino 45 - 55 kg, mutta voi olla enimmillään 75 kg.

Lumileopardi on sopeutunut korkeisiin ja kylmiin vuoristo-oloihin, sen turkki on tuuhea ja pitkäkarvainen, vatsakarvan pituus voi olla jopa 7 cm. Sen takajalat ovat hyvin vahvat ja siten se pystyy ponnahtelemaan yli kymmenenkin metrin loikkia edetessään kivilohkareelta ja kallionkielekkeeltä toiselle. Käpälät ovat leveät ja kynnet vahvat. Polkuanturoiden välissä kasvaa tiheää karvaa, mikä helpottaa epätasaisessa maastossa ja lumessa liikkumista.

Lumileopardi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Tambako the Jaguar


Salametsästystä

Lumileopardeja salametsästetään niiden arvokkaan turkin vuoksi ja myöskin oletettuina karjan ahdistelijoina. Laaksojen asukkaat elävät suurimmaksi osaksi hoitamalla lampaita, joita lumileopardi saattaa käydä syömässä. Keski-Aasian pimeillä markkinoilla myynnissä oleva lumileoparditurkki voi maksaa 60,000 $ - turkki on valmistettu 6 - 10:n lumileopardin turkista. Tuhannet yksilöt ovat menettäneet turkkinsa ja henkensä.

Myös luidensa vuoksi lumileopardeja salametsästetään, sillä niiden luita on alettu viime aikoina käyttää tiikerin luiden tilalla perinteisissä aasialaisissa rohdoissa. Tällainen toiminta voi jatkua, sillä viranomaiset sulkevat silmänsä salametsästykseltä. Ammuttujen lumileopardien määrä todennäköisesti ylittää syntyneitten määrän, joten lumileopardien määrä on vähentynyt ja elinalue supistunut.

Lumileopardi
Lumileopardi

Pesintä ja pitkät loikat

Lumileopardi tekee pesänsä korkeille paikoille, koska sieltä on parempi näkyvyys. Korkeilla kielekkeillä lumileopardi on kehittynyt mestarihyppääjäksi: yksi loikka voi kantaa 15 metriä, joka on koko eläinkunnan pituushyppyennätyksiä. Hypyssä sitä auttaa sen pitkä häntä, jolla voi tasapainottaa oloaan pitkän liidon aikana. Nukkuessaankin lumileopardit kietovat pörröisen häntänsä ympärilleen lämmikkeeksi.

Lumileopardi haukottelee

Lisääntyminen

Lisääntymisaikana joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana uros ja naaras pysyttelevät tiiviisti yhdessä. Lumileopardin kantoaika on 90 - 100 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 5, keskimäärin 2 - 3. Pennuilla on jo syntyessään valkoinen turkki, jossa on tummia pilkkuja. Vielä kuudenkin viikon kuluttua syntymästään pennut ovat täysin avuttomia ja riippuvaisia emostaan.

Emonsa seurassa pennut viipyvät noin vuoden ajan. Sukukypsyyden lumileopardi saavuttaa 2 - 3 vuoden iässä. Lumileopardi voi saavuttaa vankeudessa 21 vuoden iän. Vaikka lumileopardit elävät yksin, ne eivät karta toistensa seuraa ja sallivat vieraiden lumileopardien kulkea reviirinsä halki.

Lumileopardin pentu
Elinympäristöt

Lumileopardi elää vuoristoseuduilla yleensä 3000 - 4500 metrin korkeudessa. Kesällä se saattaa nousta Himalajalla jopa yli 5500 metrin korkeuteen, mutta pysyttelee lumirajan alapuolella. Talven tullessa se siirtyy laaksoja kohti vaeltavien sorkkaeläinlaumojen perässä alemmas, 1800 - 2000 metrin korkeuteen. Pohjoisimmilla esiintymisalueillaan se liikkuu 600 - 1500 m korkeudessa. Mongoliassa, Tiibetin aavikoilla se liikkuu tasangoillakin, kunhan vain läheltä löytyy kalliokkoa piilotumista varten.

Kesän saapuessa lumileopardi kiipeilee taas takaisin etäisimmille ja korkeille vuorilleen. Tosin joillakin asuinseuduillaan, kuten paikoin Venäjällä, se asustaa vuoden ympäri samalla seudulla.

Ravinto

Lumileopardin pääravintoa ovat erilaiset luonnonvaraiset vuohilajit ja lampaat, kuten kierteissarvivuohet, alppikauriit, tarit ja baraalit, mutta myös jänikset, kanalinnut ja murmelit.

Lumileopardi

Levinneisyys

Lumileopardien asuinseutu kattaa Aasian keskisiä ja eteläisiä osia lännestä Afganistanista ja Pakistanista itään aina Kiinan eteläosiin. Kiinassa lumileopardeista elää noin 60 %.

Lumileopardien määrä

Lumileopardien tarkasta kokonaismäärästä ei ole tietoa. Jäljellä on arvioitten mukaan 3500 - 7500 yksilöä. Äärimmäisen vaikeakulkuisilla asuma-alueillaan lumileopardien määrän tarkempi laskeminen on mahdotonta. Eläintarhoissa ympäri maailman on noin 600 - 700 yksilöä. Suomessa Korkeasaaren eläintarhassa lumileopardeja on ollut jo pitkään. Lumileopardi on Korkeasaaren vaakunaeläin ja niitä on syntynytkin siellä jo yli sata.

Lumileopardivaltioita 12 - 13

Lumileopardivaltioita on ollut aiemmin 12. Mahdollisesti laji elää myös Myanmarissa, vaikka sieltä ei määrätietoja ole olemassa ja on mahdollista, että sitä ei siellä tavata. Lumileopardi elää näissä maissa, maan nimen perässä arvioitu määrä: Afganistan 100 - 200, Bhutan 100 - 200, Kiina 2000 - 5000, Intia 200 - 600, Kasakstan noin 200, Kirgisia yli 200, Mongolia 500 - 1000, Myanmar, Nepal 300 - 500, Pakistan 200 - 420, Venäjä 150 - 200, Tadsikistan 180 - 220 ja Uzbekistan 20 - 50.

Alalajit

Lumileopardilla ei ole alalajeja.

Erittäin uhanalainen

Luonnonsuojelijoille lumileopardi on "Himalajan kuningatar" ja sen olemassaolo on samalla myönteinen merkki muunkin ympäristön tilasta. Lumileopardi on erittäin uhanalainen kissalaji. Lumileopardi on Maailman luonnonsuojeluliiton uhanalaisten eläinten listalla samassa luokassa kuin tiikeri ja panda. Lumileopardeille on perustettu lukuisia suojelualueita.
Lumileopardin pennut
Lumileopardin pennut.
Lumileopardi
Lumileopardi venäläisessä eläintarhassa.
Kolme lumileopardia
Jaguaari Kissaeläimet

Aasiankultakissa Tunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Tunturisuden sivut Afrikankultakissa Tunturisuden sivut Andienkissa Tunturisuden sivut Borneonkissa Tunturisuden sivut Borneonpuuleopardi Tunturisuden sivut Gepardi Tunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajit Tunturisuden sivut Hietakissa Tunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves) Tunturisuden sivut Ilves Tunturisuden sivut Iriomotenkissa Tunturisuden sivut Jaguaari Tunturisuden sivut Musta jaguaari Tunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut Kalastajakissa Tunturisuden sivut Kanadanilves Tunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves) Tunturisuden sivut Kiinanaavikkokissa Tunturisuden sivut Kodkod (yökissa) Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa) Tunturisuden sivut Kotikissa Tunturisuden sivut Leijona Tunturisuden sivut Leijonan alalajit Tunturisuden sivut Leijonan pentukuvia Tunturisuden sivut Valkoiset leijonat Tunturisuden sivut Aasianleijona Tunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajit Tunturisuden sivut Musta pantteri Tunturisuden sivut Litteäpääkissa Tunturisuden sivut Lumileopardi Tunturisuden sivut Manuli (arokissa) Tunturisuden sivut Manulikuvia Tunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa) Tunturisuden sivut Marmorikissa Tunturisuden sivut Mustajalkakissa Tunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa) Tunturisuden sivut Oselotti Tunturisuden sivut Pampasinkissa Tunturisuden sivut Pantanalinkissa Tunturisuden sivut Punailves Tunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa) Tunturisuden sivut Puuleopardi Tunturisuden sivut Puuma Tunturisuden sivut Ruostetäpläkissa Tunturisuden sivut Servaali Tunturisuden sivut Servaalikuvia Tunturisuden sivut Savannah Tunturisuden sivut Suokissa Tunturisuden sivut Tiikeri Tunturisuden sivut Tiikerin alalajit Tunturisuden sivut Valkoinen tiikeri Tunturisuden sivut Kultatiikeri Tunturisuden sivut Liikeri ja tiikoni Tunturisuden sivut Villikissa Tunturisuden sivut

Perustietoja: Kissaeläinten kehityshistoriaa Tunturisuden sivut Ominaisuuksia Tunturisuden sivut Luusto ja aistit Tunturisuden sivut
*** www.tunturisusi.com ***