Kissaeläimet
Kissat katolla kuutamolla KISSA (Felis silvestris catus)

Norjalainen metsäkissa

Vaikka norjalaisen metsäkissan alkuperä onkin tuntematon, rodun esi-isät olivat mahdollisesti pitkäkarvaiset turkkilaiset kissat, joita tuli Norjaan idästä viikinkikauppiaiden mukana n. 1000 jaa.

Eivät norjalaiset metsäkissat viikingeilläkään olleet mitään seurakissoja ja huvimatkalaisia, vaan niitä pidettiin hyötykäytössä veneissä ja laivoissa siksi, että ne pyydystivät hiiriä ja rottia.

Vuosisatojen ajan metsäkissoja käytettiin Skandinavian maatiloilla "työkissana". Norjalaiset metsäkissat saivat elää maatiloilla, pihapiireissä ja puolivilleinä, ei suinkaan minään sisä- taikka seurakissoina. Hengissä kissat pysyivät metsästystaitojensa ansiosta, sillä kermakuppia oli aitan nurkalla turhaa odottaa.

Vasta 1930-luvulla niitä alettiin pitää rotuna. Suunnitelmallinen kasvattaminen käynnistyi lopulta 1970-luvulla. Ensimmäiset norjalaiset metsäkissat tuotiin Suomeen vuonna 1979. Esimerkiksi Englannissa, todellisessa kissamaassa, rotu hyväksyttiin vasta vuonna 1989. Kissanäyttelyissä norjalainen metsäkissa herätti heti alusta alkaen suurta mielenkiintoa ja nautti suosiota.

Norjalaisia metsäkissoja on monenvärisiä. Valkoiset yksilöt ovat valitettavasti joskus kuuroja.

Aikuistuminen tapahtuu verkkaiseen tahtiin ja metsäkissa voi joskus olla täysin kehittynyt vasta nelivuotiaana.
Norjalainen metsäkissa

Norsk skaukatt - salaperäinen ja lumottu kissa

Kotimaassaan Norjassa kissan nimi on Norsk skaukatt. Kansantarinoissa norjalaista metsäkissaa kuvaillaan salaperäiseksi ja lumotuksi eläimeksi. Norjalaisissa kansansaduissa kissa onkin ihan oikea taikurikissa.

Kissa tuokin ensinäkemältä mieleen villikissan, joka on vain pistäytynyt hetkeksi nauttimaan ihmisen seurassa kotilieden lämmöstä - palatakseen omaan lumottuun metsämaailmaansa.

Ihmisrakas kissa

Norjalainen metsäkissa on luonteeltaan valpas ja vilkas. Leikkisyydestään huolimatta puolivillien esi-isien itsenäisyyskin on säilynyt. Kissa on ystävällinen, älykäs ja seurallinen ja puolustaa innokkaasti reviiriään.

Joka tapauksessa norjalainen metsäkissa on aina ihmisrakas, ja vaatii osakseen paljon huomiota. Kun norjalainen metsäkissa saa osakseen kaipaamaansa kiintymystä ja huomiota, on se itse vastineeksi mitä leikillisin toveri.
Paksuturkkinen ja ja pitkähäntäinen kissa

Norjalaisen metsäkissan turkki on puolipitkä ja kaksikerroksinen. Turkki paksuuntuu talvikausiksi. Kylmältä suojaa villava aluskarva ja sitä peittää vettä hylkivä, sileä päällyskarva, joka puolestaan pitää sateen ja lumen loitolla. Turkkiin kuuluva muhkea kauluri lähtee yleensä kesällä pois.

Kastuttuaan turkki kuivuu varttitunnissa. Norjalaisilla metsäkissoilla on pitkä ja tuuhea häntä.

Ryhdikäs, mantelisilmäinen kissa

Norjalaisen metsäkissan vartalo on pitkä ja voimakas, roteva ja lihaksikas, yleismuodoltaan kulmikas. Etujalkoja korkeammat takajalat antavat seisovalle kissalle hyvin ryhdikkään ulkonäön.

Pää on kolmionmuotoinen. Korkealle sijoittuneet korvat ovat teräväkärkiset ja niissä voi olla ilvestupsut. Posket ovat pyöreät ja nenänpään väri vaihtelee turkin värin mukaan. Kissanviikset ovat luonnollisesti pitkät ja hyvin komeat.

Silmät ovat suuret ja mantelinmuotoiset ja ne sijaitsevat kaukana toisistaan.

Kalastelija ja sohvakissa

Norjalaiset metsäkissat ovat luonnossa kuin kotonaan. Ne ovat taitavia saalistajia ja kiipeilijöitä. Tiedetäänpä niiden joskus kalastelleen kalojakin puroista.

Ulkoreippailun ohella norjalaiset metsäkissat rakastavat myös nautiskelevaa sisäkissan elämää.

Lähteet

*Louisa Somerville: Kissarodut ja kissanhoito - Norjalainen metsäkissa.
*Claire Bessant: Kaikki kissoista - norjalainen metsäkissa.
*David Taylor: Kissojen maailma - norjalainen metsäkissa.
Norjalainen metsäkissa
Norjalainen metsäkissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pixabay
Norjalainen metsäkissa
Norjalainen metsäkissa.