Kissaeläimet
PAMPASINKISSA (Leopardus pajeros)

Pampasinkissa on Etelä-Amerikan pikkukissoja. Se on luokiteltu pantanalinkissan tapaan aiemmin kolokolon (pampakissa) (Leopardus colocolo) alalajiksi, mutta viimeisimmissä tarkasteluissa uusluokiteltu lajiksi.

Alalajit

Leopardus pajeros pajeros
Leopardus pajeros budini, Argentina.
Leopardus pajeros garieppi, Peru, Ecuador, Bolivia.
Leopardus pajeros steinbachi
Leopardus pajeros thomas,i Ecuador.
Pampakissa

Kuvassa on kolokolo, ei pampasinkissa - vaikkakin lajit ovat hyvin samannäköiset.

Pampan trio

Pampalla elää kolme kissaeläinlajia, jotka kaikki näyttävät ihan samanlaisilta. Lajit ovat kolokolo, pampasinkissa ja pantanalinkissa.

Vai elääkinkö pampalla vain kolokolo?

Vuonna 2005 kolokolo eli pampakissa jakaantui kolmeksi eri kissaeläinlajiksi, jotka olivat edellä mainitut kolokolo, pampasinkissa ja pantanalinkissa.

Vuonna 2017 - eli kaikkein uusimman tiedon mukaan, useat tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että lajeja on edelleenkin vain yksi, kolokolo. Tämän mukaisesti pantanalinkissa ja pampasinkissa olisivat ja ovat edelleenkin kolokolon alalajeja, eivät itsenäisiä lajeja. Kolokololla on vuoden 2017 tiedon mukaan yhteensä seitsemän alalajia. (Cat Classification Taskforce of the Cat Specialist Group).
Pampa Uruguayssa

Näkymä yllä on lähes kuin Limingan lakeuksilta, vain jotkin eksoottisemmat puut osoittavat, että ollaan kaukomailla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Eduardo Amorim
Karjapaimen
Villihevonen Gaucho Uruguayssa

Gauchot ovat Etelä-Amerikan - Argentiinan, Uruguayn, Paraguayn, Brasilian, Bolivian ja Chilen ruohotasankojen, maaseudun ja pampan ihmisiä. Se on siten yleisnimitys maaseudun karja- ja hevosalueilla eläville ihmisille. Vaikka nimitystä käytetään yleisesti edelleenkin, liittyy se kuitenkin erityisesti 1800-lukuun.

Gaucho on myös Etelä-Amerikan vastine Pohjois-Amerikan cowboylle eli karjapaimenelle, joka tunnetaan espanjaksi myös nimellä vaquero. Gauchon virkaveljiä eli karjapaimenia muissa maissa ovat Chilen huaso, Kuuban guajiro, Venezuelan ja Kolumbian llanero sekä meksikolaisten charro.

Karjaa tuotiin pampalle ensimmäisen kerran Paraguaysta vuonna 1580 silloisten löytöretkeilijöiden toimesta. Kaupallinen karjankasvatus alkoi kuitenkin vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Gauchot elivät nomadien eli paimentolaisten tapaan, liikkuen, eläen ja asuen pampalla. He elättivät itseään aluksi, ampumalla ruuakseen villiä karjaa. Siitä he sitten siirtyivät karjapaimeniksi.
Cowboyden tapaan myös gauchot ovat olleet mestarillisia ratsastajia ja hevosten käsittelijöitä, ylpeitä taidoistaan. Tyypillisesti, gauchon hevonen muodosti pääosan kaikesta siitä omaisuudesta, mitä hän maailmassa omisti.

Cowboyden lasson sijaan gaucho käytti karjan kiinniottoon bolasta eli bolaa eli boleadorasta. Bola on narun ja pallojen muodostama väline, joka heitetään naudan jalkoihin ja pyörivät pallot kietovat narun naudan jalkojen ympärille.

Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Eduardo Amorim