Pieni mutta vaarallinen
Puuleopardin melko pieni koko hämää, sillä sen kynnet ja hampaat paljastavat
oitis, että on kyseessä petoeläin. Puuleopardin tikarimaiset kulmahampaat
ovat vartaloon nähden suuremmat kuin millään muulla kissaeläimellä.
Se pystyykin tappamaan jopa gibbonin ja villisian kokoisia eläimiä.
Puuleopardin silmät ovat hyvin sopeutuneet yöelämään. Silmien värikalvo on kellertävä,
ja pupillit supistuvat kirkkaassa valossa pystysuoriksi viiruiksi kuten kissalla.
Levinneisyys
Puuleopardi elää Aasiassa: Nepalin, Pohjois-Intian, Burman, Malesian, Indonesian
ja Etelä-Kiinan tiheissä, trooppisissa metsissä, vuoristoseuduilla jopa 2 500 metrin
korkeudessa. Se viettää lähes kaiken aikansa puissa ja on kiipeilijänä
heimonsa taitavimpia. Vankoille oksille se hyppää, mutta saattaa edetä
oksaa pitkin myös ylösalaisessa asennossa, käpäliensä varassa riippuen.
Eräistä levinneisyysalueensa osista, mm.
Etelä-Kiinan rannikolla olevasta Hainanin-saaresta, laji on hävinnyt.
Taiwanissakin se on sukupuuton partaalla. Puuleopardia vainotaan sen
turkin vuoksi, mutta puussaeläjänä se kärsii myös metsäalueitten
vähenemisestä. Synkimmältä sen tulevaisuus näyttää Taiwanissa ja
Malesiassa, joissa hakkuut ovat pienentäneet metsäalaa rajusti.
Puuleopardin pentu. Ehkä tulossa syömästä?! Smithsonian'in eläintarhassa tälle pennulle
annettiin tässä ikävaiheessa kissanruokaa kahdesti päivässä, yhteensä 88 grammaa - muun vauvanruuan ohessa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Mehgan Murphy/Smithsonian's National Zoo
Saaliseläimet
Saaliseläimiä ovat apinat, oravat ja linnut. Lisäksi puuleopardi metsästää maassa
liikkuvia sorkkaeläimiä. Kun peura taikka villisika tulee riittävän lähelle,
oksalla väijyvä puuleopardi loikkaa sen päälle ja nitistää sen puremalla.
Puuleopardi osaa myös kalastaa. Täysikasvuinen peto tarvitsee 170 - 450 grammaa ruokaa
päivittäin, mutta voi syödä kerralla enemmänkin. Kun se saa saaliikseen linnun, se
kynii tämän ennen syömistä, jotta höyheniä ei joudu vatsaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Charlie Marshall
Elämää puissa
Puuleopardi on ruumiinrakenteeltaan hyvin sopeutunut elämään korkealla puiden oksilla.
Sen ruumis on vanttera ja pitkänomainen. Sillä on suhteellisen suuret tassut ja
lyhyehköt jalat, jotka soveltuvat kapeilla oksilla liikkumiseen. Huomattavan pitkä
ja paksu häntä puolestaan auttaa petoa säilyttämään tasapainonsa vaikeakulkuisessa
latvustossa.
Puuleopardi on margain ohella ainoa kissaeläin, jonka ranteet taipuvat
täydet 180 astetta. Tämän ominaisuuden ansiosta se voi laskeutua vaivattomasti
pystysuoraa puunrunkoa pitkin pää alaspäin tai vaikka roikkua vaakasuorasta oksasta
pitäen kiinni vain takajalkojensa kynsillä. Sen tiedetään myös liikkuvan silloin
tällöin oksilla selkä maata kohti. Eläimellä on pitkät ja terävät kynnet, jotka
pureutuvat hyvin puun pintaan ja takaavat tiukan pidon. Puuleopardi onkin
kokoisekseen petoeläimeksi erinomainen kiipeilijä.