Kissaeläimet
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Cloudtail

SUOKISSA (Felis chaus)

Suokissalla on aiemmin ollut tukku nimityksiä, se on ollut viidakkokissa, suoilves, ruovikkokissa tai kaislikkokissa. Vanha lajinimilitania on syytä unohtaa, sillä nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi suokissa.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard


Suokissa on yksi Aasian luonnonvaraisista pienistä kissaeläimistä. Se on kooltaan kesykissaa suurempi ja yksilöiden väritys vaihtelee huomattavasti. Tavallisimmin suokissat ovat harmaita taikka ruskeita ja niiden naamoissa on erivärisiä raitoja. Suokissan korvien päissä on, ihan kuin ilveksillä, pienet tupsut. Painoa suokissalla on 4 - 16 kg. Pituus 50 - 94 cm. Hännän pituus 23 - 31 cm. Hartiakorkeus 35 - 38 cm.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Michelle Bender


Suokissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Shyamal


Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard

Alalajit

Felis chaus chaus, Turkki, Kaukasus, Jordania, Libanon, Syyria, Israel, Irak, Iran, Pakistan, Afganistan, Venäjä, Keski-Aasia
Felis chaus affinis, Intia, Nepal, Bhutan, Kiina, Indokiina
Felis chaus fulvidina, Thaimaa, Myanmar, Laos, Kambodza, Vietnam
Felis chaus furax, Syyria, Irak
Felis chaus kelaarti, Sri Lanka
Felis chaus kutas, Intia, Bangladesh
Felis chaus nilotica, Egypti
Felis chaus oxiana, Venäjä
Felis chaus prateri, Intia

Levinneisyys

Suokissan elinalue ulottuu Egyptistä ja Keski-Aasiasta Turkkiin, Venäjän eteläosiin, Intiaan, Sri Lankaan, Burmaan, Malesiaan, Thaimaahan ja Kiinan lounaisosiin. Suokissat viihtyvät trooppisilla aavikoilla, pensas- ja heinäaroilla, ruovikoissa ja metsissä - siis melkein kaikkialla muualla paitsi viidakoissa.

Ravinto

Ruokalistalle kuuluvat liskot, linnut, jänikset ja pienet hirvieläimet. Ruokavalio vaihtelee asuinseutujen ja vuodenaikojen myötä. Esimerkiksi Uzbekistanissa talvisin suurempi osa ravinnosta on lintuja, kesäisin taas liskoja ja hyönteisiäkin. Myös sammakot ja käärmeet syödään siellä, missä niitä tavataan. Jopa kasvikuntaa, kuten oliivit, kuuluu joskus ruokavalioon. Isompien petojen, kuten tiikereiden jättämät haaskat ovat myös suokissan ravintolähteenä.

Suokissa

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Cloudtail the Snow Leopard

Lisääntyminen

Kiima-aikana suokissaurokset pitävät ääntä, joka muistuttaa koiran haukuntaa. Kantoaika 63 - 76 vrk. Poikasia syntyy kerrallaan 3 - 4. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita. Poikasten syntymäpaino noin 130 grammaa. Emo imettää niitä noin 3 kuukautta ja alkaa sitten opettaa jälkikasvuille saalistustaitoja. Poikaset ovat valmiita pitämään huolta itsestään 2 - 3 kuukauden kuluttua, jolloin ne myös hakeutuvat omille elinpiireilleen. 18 kuukauden ikäisenä tämä laji on täysin kypsynyt aikuiseksi ja lisääntymiskykyiseksi. Paikoin naaras voi synnyttää kaksi poikuetta vuodessa.

Suokissa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright L. Shyamal


Suokissa

Musta suokissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Joachim S. Müller