Piraatit - Karibian paholaiset

Karibian piraatit on käsite, joka nostaa heti mieliimme kiehtovan ja jännittävän kuvan entisaikojen merten paholaisista, merirosvoista. Piraatit ilmestyivät Karibian vesille 1500-luvulla, Amerikan löytämisen jälkeen. Oikeastaan kaikki ensimmäiset löytöretkeilijätkin olivat suuren luokan rosvoja.

Karibia veti vastustamattomalla voimalla puoleensa ja saapujien sekalainen joukko oli täynnä onnenonkijoita ja seikkailijoita, joista useimmat olivat kuin luotuja piraateiksi!

Ahneus ja saaliinhimo yhdisti heidät kaikki: suuren tyylin seikkailijat ja desperadot, kaikki vapautetut orjat ja karanneet rikolliset. Heidän metsästys- ja nautinta-aluettaan oli koko Karibian saariparatiisi, ja ryöstöretkillään he ottivat kaiken minkä kohtasivat: laivat ja kaupungit, hopeat ja kullat, piasterit ja dublonit, jalokivet ja naiset.

Karibia ja Länsi-Intia

Karibia taikka Karibianmeren alue ja Länsi-Intia tarkoittavat käytännön kielessä ihan samaa. Koko Karibia pitää sisällään myös Länsi-Intian. Erityisesti niin halutessaan, voi puhua Länsi-Intiasta. Tällöin tämä maantieteellinen nimitys ei pidä sisällään Karibianmerta, vaan se tarkoittaa tiettyjä saaristoja. Katso alempaa Länsi-Intian = Länsi-Intian saariston määrittely.

Karibianmeri

Trooppisen Atlantin osa, jota ympäröivät Etelä-Amerikan pohjoisrannikko, Väli-Amerikka sekä Isot ja Pienet Antillit. Löytöretkien jälkeen Karibianmerestä tuli Euroopan sotaa käyvien maiden taistelukenttä, jossa merirosvot kävivät merenkulkijoiden kimppuun. Alueen luonnonvarojen käyttö oli johtaa myös alkuperäisväestön (karibit) häviämiseen. Meri on saanut nimensä karibien mukaan.

Karibianmeren pinta-ala on hieman alle kaksi miljoonaa neliökilometriä ja suurin syvyys 7 680 m. Karibian saarista useimmat ovat tuliperäisiä ja ja niillä on jyrkkiä, näyttäviä kalliomuodostelmia. Trooppinen sademetsä on yleistä. Vehreiden vuorten ja kalliokkojen lomissa levittäytyvät laajat sokeriruokopellot ja banaaniviljelmät. Korallisaaret ovat matalampia, ja niiden rannat hohtavat hiekanvaaleina turkoosia ja sinistä hehkuvan meren syleilyssä.

Eräitä faktoja Karibian piraattien elämästä

Kun merirosvo suunnitteli ryöstöretkeä, hän tiedotti siitä tovereilleen ja hankki miehistön, jollaista tarvittiin myös tavalliseen laivaan. Alusta lähtien noudatettiin tarkkoja muotoseikkoja ja kaikki mukaan tulevat noudattivat "artikloja" - eli alistuivat tiettyihin laivan sääntöihin.

Laivan kapteeni valittiin pääsääntöisesti vaaleilla ja miehistö valitsi samalla menettelyllä myös muun päällystön, lukuun ottamatta laivan perämiestä ja muita taitajia, kuten purjeentekijää, kokkia tai muusikoita.

Jokainen miehistöön otettu hankki itse oman aseistuksensa, ennen kuin saattoi tulla mukaan.

Kun ankkuri nostettiin, neuvoteltiin heti elintarvikkeiden hankinnasta.

Piraatit pitivät vain lihaa elintarvikkeena. Suosittuja olivat villisian, kilpikonnan ja kesyn sian liha. He saattoivat saada espanjalaisten aitauksesta yhdellä kertaa tuhatkunta sikaa, jotka suolasivat ja kuljettivat alustensa ruumiin painolastin päälle.

Aterioita oli kaksi päivässä - kapteenin ja miehistön välillä ei ruokapöydässä ollut eroa.

Kun laiva oli varustettu ja kaikki ruokatarpeet hankittu, miehistö äänesti purjehduksen kohteesta. Samalla määrättiin sopimuksella - sitä nimitettiin chasseosaksi - kuinka paljon kapteeni sai töistään ja laivan käyttämisestä. Sopimukseen kuuluivat määrittelyt siitä, mitä miehistön jäsenelle korvattiin erilaisista työtapaturmista. Eräitä esimerkkejä. Oikea käsi 600 pesetaa tai kuusi orjaa. Vasen käsi 500 pesetaa tai viisi orjaa. Menetetty oikea jalka 500 pesetaa taikka viisi orjaa. Vasen jalka 400 pesetaa tai neljä orjaa. Puhkaistu silmä ja menetetty sormi, sama hinta, sata pesetaa tai yksi orja. Jäykistynyt sormi arvostettiin yhtä arvokkaaksi kuin menetetty. Haavasta, josta mätä piti johtaa ulos putkella, 500 pesetaa tai viisi orjaa. Kaikki nämä erät vähennettiin saalissummasta ennen jakoa.

Valloitetussa laivassa ei saanut koskea mihinkään, sillä kaikki raha, jalokivet, jalometallit ja kauppatavarat jaettiin miehistön kesken tasan.

Jotta vältyttiin petoksilta, ennen saaliin jakoa jokaisen piti vannoa vala Raamatun kanssa, että ei ollut ottanut vallatusta saaliista mitään itselleen.

Saaliin arvosta kapteeni sai laivansa korvauksena neljästä kuuteen osaan ja omasta työstään puolitoista taikka kaksi osaa (=puolitoista taikka kaksi kertaa sen, mitä miehistöön kuuluva sai). Laivapojat saivat puoli osaa. Oppilaat, jotka eivät olleet vielä osallistuneet muihin ryöstöihin, joutuivat luovuttamaan jonkin verran osastaan muille. Kaikki muut miehistön jäsenet jakoivat tasan kaiken saaliin - edellä mainituin erityisin poikkeuksin.
*Huom! Tässä palkkaus koskettaa merirosvoja, mutta kaappareilla saalis jaettiin ihan toisin - kaapparilaivan kapteeni saattoi saada 40 kertaa sen, mitä miehistön jäsen sai.

Piraateilla oli aina aseet ja ammukset mukanaan, missä he liikkuivatkin, jotta heitä ei yllätettäisi.

Maissa rosvousten lomassa levätessään ja laivojaan korjatessaan, he pitivät yllä ampumakuntoaan harjoituksin. Aseita huollettiin ja kaikkia tarpeellisia varusteita myös.

Uusia ja parempia laivoja piraatit ottivat itselleen aina silloin, kun niitä valtauksissa tarjolle tuli - tällöin he usein polttivat ja upottivat vanhan laivansa, jos se oli jo purjehduskelvoton.

Piraatit olivat hyvin uskollisia toisilleen ja auttoivat toisiaan aina silloin, kun joku oli avun tarpeessa. Jos joku oli velkaantunut, hänelle lainattiin siksi aikaa, kunnes hän pääsi taas jaloilleen ja kykeni maksamaan takaisin.

Kaikkiin sääntöihin ja määrityksiin oli olemassa myös poikkeuksia ja erilaisia menettelyjä, riippuen esimerkiksi merirosvopäällikön henkilökohtaisesta persoonasta ja muista yksittäisiin rosvoaluksiin liittyvistä seikoista. Mustaparta nautti varmasti omiensa keskellä toisenlaisesta asemasta, kuin joku säyseämpi kapteeni. Kaikista päätöksistä ei varmasti äänestetty.

Mukana ollut piraatti kertoo

Alkuperäisiä, aikakauden piraattien itse kirjoittamia kuvauksia ei ole paljon säilynyt. Poikkeuksen muodostaa ranskalainen Alexandre Olivier Exquemelin (n.1645-1707), joka vuonna 1678 ilmestyneessä kirjassaan "Karibian merirosvot" - kuvaa kokemuksiaan Karibialla. Hän matkasi Tortugalle vuonna 1666, pysyen siellä aluksi kolmen vuoden ajan. Hän osallistui useisiin ryöstöretkiin Jamaikan, Haitin ja Kuuban vesillä ja kuvaa tarkoin useita kohtaamiaan, suuria rosvopäälliköitä - poistuen Karibialta vasta vuonna 1772.

Hänen kerrontansa siivittää aidon ja autenttisen tuulahduksen Karibian piraattien, kaappareiden ja bukanieerien kullankimalteisilta ajoilta, jolloin miekat, pistoolit ja kanuunat puhuivat - ja satumaiset aarteet vaihtoivat yhdessä hetkessä omistajaa.

Piraattien alukset vaanivat piiloisissa poukamissa ja lahdissa, valmiina hyökkäämään niin päivällä kuin yölläkin.

Karibian vesien ja Länsi-Intian saarten tapahtumat ovat osa maailmanhistorian kiehtovinta ja omalaatuisinta aikakautta. Erityisesti 1600-luvulla merirosvous, ryöstäminen ja kiduttaminen kohdistui espanjalaisiin. Espanjan siirtomaiden ja emämaan välisillä reiteillä purjehtivat aarrelaivat olivat kuin näytteille asetettuja arvoesineitä - lihavia hopea- ja kultapossuja - joiden kaappaaminen oli jokseenkin helppo tehtävä.

Kapteeni ruorissa!

Mielikuvissamme, ehkä elokuvien myötä, näemme kapteenin taikka perämiehen ruoriin tarrautuneena, urheasti pitämässä puoliaan, aaltojen vyöryessä yli kannen. Tämä mielikuva on kuitenkin väärä, aikakaudelta ennen 1700-lukua. Nimittäin, ruori keksittiin vasta 1700-luvun alussa. Niinpä Kolumbuksen aikana ja vielä satoja vuosia senkin jälkeen, Karibian piraattien aikakaudella - aluksia ohjattiin laivan perässä olevasta kammesta. Perämiehen asemapaikka sijaitsi kannen alla ja hän ei käytännössä nähnyt edessä aukeavaa merta laisinkaan.

Piraatti

Sana piraatti (peirato) esiintyi ensimmäisen kerran kirjoitettuna 140 eea. jolloin sitä käytti roomalainen historioitsija Polybius. Kreikkalainen historioitsija Plutarch puolestaan kirjasi 100 jaa. vanhimman tunnetun määritelmän piraatille; hänen mukaansa piraatteja ovat he, jotka hyökkäävät laittomasti ei vain laivojen, mutta myös rannikkokaupunkien kimppuun.

Ihanneyhteisöt

Olemme tottuneet perinteisesti näkemään Karibian piraatit kaikkinaisen paheellisuuden ja anarkian edustajina. Olivathan he rosvotessaan todella pahoja ja piittaamattomia ja usein äärimmäisen väkivaltaisia. Uusin merirosvotutkimus avaa kuitenkin meille ihan uusiakin näkökulmia tuohon aikakauteen. Merirosvot pyrkivät rakentamaan hallitsemillaan saarilla ihanneyhteiskuntia, sosiaaliturvineen, lakeineen ja muine sääntöineen - ja heidän on todettu olleen jopa demokratian edelläkävijöitä.

Merirosvolippu

Merirosvot käyttivät laivoissaan omia lippujaan. Väreinä näissä lipuissa olivat yleensä musta ja valkoinen ja lipun kuva-aihe oli mahdollisimman hyytävä ja kalmanmakuinen. Tyypillisesti kuva-aiheen muodosti pääkallo ja sen alla ristissä olevat miekat tai luut. Jokaisella kapteenilla oli omanlaisensa lippu. Näiden lippujen tarkoitus oli pelästyttää hyökkäyksen kohde ja ottaa ikäänkuin henkinen yliote jo ennen tositoimia - ja usein kävikin juuri niin, että synkän merirosvolipun ilmestyminen horisonttiin aikaansai paniikin ja kauhun, jolloin vastarintaan ei enää kunnolla kyetty.

Merirosvotyyppien nimityksiä

Piraatti eli merirosvo. Suomenkielinen yleisnimitys kaikille merirosvoille.
Bukanieeri. Karibialla tietynlaisen taustan omaava merirosvo - hän on samalla myös piraatti.
Corsair. Välimerellä toimineen merirosvon erityisnimitys. Karibialla tätä nimitystä käytettiin ranskalaisesta kaapparista.
Kaappari. Kapteeni, joka harjoitti laivojen kaappaamista oman maansa antaman valtakirjan turvin. Kaapparit olivat usein entisiä piraatteja. He myös saattoivat nähdä kaappareina ollessaan, miten suunnattomia rikkauksia piraatit saivat - ja siirtyivät siksi itsekin yhä enemmän tavoittelemaan vain omaa etuaan, ollen kohta itsekin yhä enemmän puhtaita piraatteja.

Järjestys ja rangaistukset

Saattaa vaikuttaa siltä, että merirosvot olisivat eläneet täysin holtittomasti ja kurittomasti, mutta näin ei ollut asian laita. Heillä saattoi olla tupakointirajoituksia, juomisrajoituksia erityisesti rosvouksilla oltaessa, uhkapelirajoituksia, sekä useita normaaleja sääntöjä, jotka loivat yhteiskuntajärjestystä, kuten väkivallan ja varkauksien kieltoja. Rangaistukset sääntöjä rikkoville olivat näissä merirosvojen yhteisöissä ankaria.

Jos joku ennen saaliin jakoa vannoi Raamatun kautta väärän valan, hänet suljettiin lopullisesti pois merirosvojen yhteisöstä.

Jos joku ampui riitakumppaninsa, toisen merirosvon, yllättäen takaapäin kuoliaaksi, hänet sidottiin mastoon ja hän sai itse valita sen henkilön, joka ampui hänet samalla tavalla hengiltä.

Jos surmasi vastustajansa, toisen merirosvon, rehellisessä taistelussa, jossa toisellakin oli aikaa ladata aseensa - välttyi kaikilta tuomioilta.

Ruoskintaa käytettiin yleisesti rangaistuskeinona - lankulle kävelyttämistä ei. Bukkanieereilla oli kyllä pyrkimystä myös siihen, että ruumiillista kuritusta ei käytetty.

Yksi rangaistuskeinoista oli asumattomalle saarelle hylkääminen (maroon) - merirosvosta "tehtiin oman saarensa valtias", kuten asia piraattikielellä ilmaistiin. Tällöin merirosvo sai saarelle seurakseen pistoolin, yhden luodin ja vesileilin - siinä kaikki.

Merirosvot käyttivät myös kölin alta vetoa rangaistuksena.

Tytöt piraatteina

Piraatit ovat mukana eri puolilla maailmaa erityisesti erilaisissa kesätapahtumissa. Tyttö kuvassa yllä tapahtumassa Renaissance Faire, Irwindale CA 2016 - Irwindale, Kalifornia, USA. Tämä viikkojen ajan viikonloppuisin jatkuva juhlatapahtuma on täynnä totta ja tarua menneiltä ajoilta, näytöksiä, laulua, tanssia - mukana piraatitkin.

Karibian naispiraatit

Karibian piraattien joukossa oli myös naisia, vaikkakin varsin harvoista on jäänyt historian lehdille merkintöjä. Merkintöjen vähyys liittyy laajemmin siihen, että paljon ajan merirosvoilusta ylipäänsäkin on jäänyt historian pimeyksiin. Piraatit pyrkivät toimimaan salaa ja katosivat usein laivan kaapattuaan ja ryöstettyään jälkeäkään jättämättä.

Jacquotte Delahaye oli ranskalainen, 1600-luvun puolivälissä Karibialla vaikuttanut naispuolinen piraatti taikka tarkemmin ilmaistuna bukanieeri, jolla oli leiskuvan punainen tukka. Hänen äitinsä oli haitilainen ja Haitilta myös Jacquotte teki rosvoretkiään. Hän oli kuuluisa kauneudestaan ja hänen sanottiin alkaneen piraatiksi isänsä kuoleman jälkeen. Paetessaan takaa-ajajiaan hän lavasti oman kuolemansa ja toimi sen jälkeen mieheksi naamioituneena piraattina vuosien ajan.

Piraattisanasto

ahoy! - hello - hei ja terve! - piraattien tervehdyshuuto
ankkurit ylös! - (engl. weigh anchor!) - innostunut huudahdus satamasta lähdettäessä
arrr!!! - voi merkitä melkein mitä tahansa, kyllä, ei, totta kai, oi joi joi, ihanaa rommia! Lukemattomia muita merkityksiä!
avast! - (engl.) - seis! seis siellä! hetkinen nyt ja huomio huomio! käsky jolla toinen pysäytetään taikka huomio kiinnitetään
aye! - yes - kyllä - myöntävä ilmaus - aye, aye captain!



Kuva freepik - www.freepik.com.

aye aye! - yes - kyllä - hyvin myöntävä ilmaus - aye, aye captain! - tehdään heti, kunhan ehditään!
bandana - huivi, merirosvohuivi, suojaa päätä auringolta, sitoo hiukset ja estää hiusten ja hien haitat silmiin, bandanan voi sitoa myös kasvojen ja suun eteen
bukanieeri - (ransk. boucaner=savustettu liha) - tietyt merirosvot eli piraatit, joilla taustassaan yhdistäviä tekijöitä
corsair - alunalkaen Välimeren piraatti - Karibialla tarkoitti ranskalaista kaapparia
deadlights - (engl.) - silmät, kuolemanvalot, monille nämä piraatin kuolemanvalot olivat viimeinen näkymä ennen hengen lähtöä kuun loisteessa
dubloni - espanjalainen kultaraha
entraushaka - (engl. grappling hook) - iskuhaka, heittokoukku, köyden taikka ketjun päässä oleva koukku taikka ankkuri, joka nakataan kiinni vallattavan laivaan partaaseen taikka köysistöön pitämään laivaa kiinni ja auttamaan hyökkäyksessä ja laivaan kipuamisessa

Espanjan dollari - (esp. real de a 8 - engl. Spanish dollar) - Espanjan kahdeksan realin hopeakolikko
fair winds! - (engl.) - hyviä tuulia! hyvää matkaa! - eron hetkellä toivotus lähtijälle
filibuster, filibusteri - (esp. filibustero - engl. filibuster) - merirosvo, piraatti, bukanieeri
gangway! - (engl.) - jos kannella on ruuhkaa, tällä huudahduksella tehdään tilaa
godspeed! - (engl.) - erotoivotus, hyvää matkaa, maallisessa tarkoituksessa toiselle piraatille erityisesti: tuottoisaa matkaa ja hyvää onnea - voi olla myös uskonnollissävyinen, Jumala matkaasi turvatkoon - kaappari Bartholomew Gosnoldin erään laivan nimi oli Godspeed
hands - (engl.) - laivan miehistö
hän on mennyt merenpohjaan - (eng. he's gone to Davy Jones's locker) - ilmaus, kun joku on kuollut, tarkoittaa: "hän on mennyt merenpohjaan" - Davy Jones's Locker on hukkuneiden merimiesten sija, meren pohjassa
Jolly Roger - merirosvolipun kutsumanimitys englanniksi
kaappari - valtioiden ja niiden hallitsijoiden valtuuttamasta merirosvosta käytetty erityinen nimike
kaapparikirje, -kirja - valtioiden ja niiden hallitsijoiden valtuuttamalleen kaapparille eli käytännössä merirosvolle antama valtakirja, joka vapautti merirosvoussyytteistä
kolmikolkkahattu - piraattienkin suosima päähine, muoto kolmikulmainen, lieret käännetty kouruiksi, jotka ohjasivat sadevettä pois
kuolleet miehet eivät lavertele - (engl. dead men tell no tales) - piraatit eivät tästä mainitusta syystä mieluusti jättäneet valtauksissa ketään henkiin
käsikoukku - koukkukäsi - (engl. pirate hook) - käden jatkeena taikka käden sijasta oli koukku
kölin alta veto - (engl. keel-hauling) - kölihaalaus, kapteenin antama tuomio, jossa tuomittu hilattiin vetämällä laivan kölin ali puolelta toiselle joko kerran taikka useammin - noin yksi kolmesta selvisi tästä hengissä - rangaistavaa voitiin myös haalata meressä köyden päässä - riittävä syy tähän rangaistukseen oli jumalanpilkka taikka röyhkeä käytös
lankulle kävely - kapteenin antama kuolemantuomio, jossa lankulta kävelevä, usein kädet ja silmät sidottuina, putosi mereen
maakrapu - (engl. landlubber) - maissa elävä, ilman merikokemusta, myös ensipurjehduksellaan olevan haukkumanimi
maroon, marooni - (engl. maroon, esp. cimarrón = kesytön, villi, vapaa) - karannut neekeriorja, joka eli usein intiaanien keskuudessa - nimitystä käytettiin myös piraatista, joka jätettiin rangaistuksena yksin autiolle saarelle, vain vähän tarpeita mukaan, pistooli ja yksi ammus
me - (engl. nykyisin my) - minun - kapteeni saattoi uhota kapakassa: "Me ship is the biggest brig in the port!" - "Mulla on sataman suurin priki!" - vrt. mulla on kylän suurin kypärä ja muut vastaavat uhot
me harties - (engl.) - ystäväni, toverini, laivan kapteeni puhutteli näin miehiään, piraattien ja seiloreitten tapa puhua laivatovereistaan
piasteri - Espanjan peso, vanha espanjalainen ja turkkilainen hopearaha
pilssirotta - (engl. bilge rat) - laivan likaisessa pilssivedessä ihan laivan saastaisella pohjalla elävä rotta, haukkumanimitys toisesta piraatista
piraatti - merirosvo, joka hyökkää laittomasti laivan taikka kaupungin kimppuun
pirogi - pieni vene, jota piraatit käyttivät, alunalkaen intiaanien yhdestä puusta kovertama vene
splice the mainbrace!! - (engl.) - ryyppy isoprassille! - juomatervehdys lasia kohotettaessa
sink me! - (engl.) - yllättyneen huudahdus
yo-ho-ho! - (engl.) - iloista huutelua työn lomassa, vrt. jee, jippii yms. huudahdukset

Lähteitä
Alexandre Olivier Exquemelin: Karibian merirosvot
Hamilton Cochran: Karibian kaapparit ja merirosvot
Peter Lamborn Wilson: Merirosvoutopiat
Kaunis maailma: Amerikka
Maailmanhistorian suuret löytöretket
Suuri maailmantieto
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
Kristoffer Kolumbus - Päiväkirja ensimmäiseltä matkalta Uuteen maailmaan
Pirates of the Caribbean -- The Official Website
Kenneth Giggal: Great Classic Sailing Ships, 1988
Kuka teki mitä, WSOY 1986
Derek Wilson: Maailman aarteet
Wikipedia
Amazon.com
About.com - Latin American History
Age of Pirates
Robert Louis Stevenson: Aarresaari