Muutto
Korppi on paikkalintu ja hyvin uskollinen pesimäalueilleen samoin kuin valitsemalleen
puolisolle. Syksyisin nuoret linnut saattavat kierrellä jonkin verran; keskimäärin
ne ulottavat retkensä vain noin sadan kilometrin päähän synnyinseuduiltaan.
Vanhat linnut sensijaan pysyttelevät pesimäpiirinsä lähistöllä. Suurempien
merialueiden, esimerkiksi Suomenlahden ja Pohjanlahden yli korppien ei ole todettu
vaeltaneen.
Korppi lennossa
Korppi on taitava lentäjä, jonka matkalento on vakaata ja määrätietoista.
Se lentää silloin mutkittelematta ja lyö aika-ajoin liitolentojensa
lomassa hyvin voimakkaasti ja säännöllisin iskuin siivillään.
Välillä korppi kaartelee ja liitelee usein aloillaankin
samaan tapaan kuin hiirihaukka, tarkkaillen alapuolellaan levittäytyvää maastoa.
Lentäviä korppeja ahdistelevat monet linnut: lokit, kuovit, kirviset ja
västäräkit, mutta korpit selviävät ahdistelijoistaan lentotaitonsa avulla.
Kiusaantuessaan liiaksi korppi huitaisee turhan lähelle ilmaantuneet kiusanhenget
pois taitavalla siiven liikkeellä ja jatkaa matkaansa.
Yleensä lentävän korpin tunnistaa äänten perusteella. Ne ovat vaihtelevia,
mutta helposti tunnistettavia krroa-, korrp- ja klonghuutoja, jotka tyynessä
säässä kuuluvat kauas. Korpilla on runsaasti erilaisia, vaihtelevia ääniä,
joista kaikkia ei edes miellä linnun ääniksi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright
Engineer111
Levinneisyys
Korppi pesii pohjoisella pallonpuoliskolla 20. leveyspiirin pohjoispuolella,
lukuun ottamatta Grönlannin sisäosia ja Siperian pohjoisimpia seutuja. Se ei viihdy
tiheimmin asutuilla seuduilla, joten se ei myöskään esiinny pesivänä suurimmassa
osassa Keski-Eurooppaa eikä Yhdysvaltojen itäosissa.
Suomessa korppi asustaa harvalukuisena koko maassa, mutta runsaimpana kuitenkin
Lapin poronhoitoalueella. Missään se ei ole yleinen. Linnun harvalukuisuus johtuu
sen vaatimasta suuresta elinpiiristä, sillä pesimisaikana pari tarvitsee kymmenien
neliökilometrien laajuisen alueen, jota se puolustaa muiden korppien
tunkeutumiselta.
Suomen pesimäkannan suuruus on 8 000 paria. Koko maailmassa elää noin
16 miljoonaa korppia.
Korpin kovat ajat
Korppia pidettiin Suomessakin pitkään "vahinkolintuna" ja niinpä se sai osakseen
suorastaan vainon. Korppi tapettiin yleensä aina tavattaessa. Aallonpohja
koettiin 1950-luvulla, jolloin korppeja meillä oli enää 1 200.
Asenteiden korppia kohtaan muuttuessa, lähti korppikanta 1960-luvulla nousuun
ja 1970-luvun puolivälissä kannan suuruudeksi arvioitiin jo 5 400 paria.
1980-luvulla korppikansan vahvistuminen jatkui ja pesiviä pareja
oli vuosikymmenen lopulla jo 6 600 paria.
Ravinto
Korppi on kaikkiruokainen, mutta suosii selvästi eläinravintoa ja on linnustostamme
selväpiirteisin haaskansyöjä. Se käyttää koko laajan elinpiirinsä tarjoamia
saalistusmahdollisuuksia.
Linnut partioivat jatkuvasti alueensa yläpuolella tarkkaillen maastoa
terävillä silmillään. Havaittuaan kuolleen tai sairaan eläimen ne lähestyvät
sitä, ja jos paikka osoittautuu rauhalliseksi, laskeutuvat ruokailemaan.
Haaskojen lisäksi korpit saalistavat myös jänistä pienempiä eläviä eläimiä,
kuten pikkunisäkkäitä, sammakoita, sisiliskoja ja suuria selkärangattomia
sekä lintujen poikasia ja munia. Yleensä korppi pyydystää ainoastaan sairaita
tai vahingoittuneita yksilöitä - terveitä eläimiä se ahdistaa vain
poikkeustapauksissa.
Saaristossa pesivien korppien ravintoon kuuluvat myös rannoilta löytyvät kuolleet
kalat sekä nilviäiset ja muut rannalle ajautuneet, syötäväksi kelpaavat
pikkueläimet. Erikoisesti poikueittain liikkuessaan korpit ovat paha
uhka vesilintujen poikueille ja munille.
Talvisin korppi käyttää hyväkseen kaatopaikkoja sekä haaskoja. Saapuessaan uudelle
ruokapaikalle se asettuu ensin tarkkailemaan tilannetta, ja ryhtyy ruokailemaan
vasta todettuaan ympäristön ja ruokailupaikan vaarattomaksi.
Kotka on vieläkin epäluuloisempi kuin korppi ja hyväksyykin haaskan vasta sitten,
kun korpit ovat ilmaantuneet sille ruokailemaan.
Eläinravinnon puuttuessa korppi tyytyy myös kasviravintoon. Sen on todettu syöneen
mm. jyviä, siemeniä, marjoja ja juureksia.
Korppi kuuluu tienvarsien puhtaanapitolaitokseen kera varisten ja nappaa mieluusti
ateriakseen tien poskissa lojuvia, autojen alle jääneiden eläinten raatoja.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
bzd1