Säveltäjä - Heikki Klemetti (1876 - 1953), säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko ja kuoronjohtaja.
Sanoittaja - Immi Hellén (1861 - 1937), runoilija.
"Kuu kiurusta kesään,
puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen,
pääskysestä ei päivääkään." - Suomalainen kansanviisaus.
Koivun oksaan korkealle
teki peippo pesän,
tiriteijaa, tiriteijaa
lauloi kaiken kesän.
Muni munat kirjavaiset,
niistä pojat kuori.
Siivet somat, untuvaiset
emo armas suori.
Kävi siinä vierahissa
naapurista rastas.
»Tule kummiks», peippo pyysi,
»kernahasti», vastas.
Sitten alkoi laulukoulu,
tiri, tiri teijaa.
Lempeästi kesätuuli
peipon lasta heijaa.
Eikä lapset, liinahapset
henno säikytellä,
että rakkaat riemurinnoin
saavat viserrellä.
Taustatietoja
Peippo on yksi iloisista kevään ja kesän tuojista. Immi Hellén kuvailee runossaan peipon koko
kesäisen elinkaaren, pesän tekemisestä korkealle koivun oksaan, lasten liinahapsten visertelyyn.
Sadun lailla Immi Hellén runossaan hieman ylittelee todellisuudenkin rajoja. Peippo ei todellisuudessa varmastikaan
suhtaudu suopeasti pesälleen ilmestyvään rastaaseen, eikä ainakaan ota sitä lastensa kummiksi.
Peippoemo pitää lapsosilleen laulukouluakin. Linnuillehan laulu ei ole vain laulua, vaan se on niiden tärkeä merkkikieli,
joten se on parasta oppia pienestä pitäen ja hyvin.
Immi Hellén
Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta.
Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat
Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan
lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla",
"Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.
Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
Immi Hellénin runoilemiin sanoihin sävelletyistä joululauluista on tunnetuin "Joulukirkkoon" eli
"Kello löi jo viisi". Tuo iki-ihana lauluhan antaa meille kaiken muun ohella
aina pätevän ohjeen siitä, kuinka riemuisaa ja jännittävää on nousta yhä uudelleen uuteen päivään - ja jopa kello viideltä.
Immi Hellén on ollut noita Suomen suuria taiteilijoita, jonka kirjoittamat
lastenlaulut ovat saattaneet yhä uudet sukupolvet elämän taipaleelle. Hänestä antaa hyvää kuvaa se,
että kerrotaan kuinka jo hänen seminaarivuosinaan kynttilä paloi myöhään hänen huoneessaan.
Siellä Immi Hellén hiljaisuudessa yksinään kirjoitti ylös niitä kauneimpia tuntojaan, jotka vielä tänäkin päivänä
koskettavat syvästi yhä uusia lukijoita.