Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä Kennedyn avaruuskeskuksen sisäänkäynti, Florida, USA. Tämän avaruuskeskuksen Kompleksi 39-alueelta ovat lähteneet kaikki Yhdysvaltojen miehitetyt avaruuslennot, myös Apollo-ohjelman kuulennot.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Paul Gravestock

Kuumatkat kirjallisuudessa

Jo tuhansia vuosia ennen kuuraketteja ja todellista kuumatkailua syyrialainen Lukianos Samosatalainen (125 - 180) kirjoitti kuvitelluista kuumatkoista. Häntä seurasivat saksalaisen tähtitieteilijän, Johannes Keplerin (1571 - 1630) tarinat samasta aiheesta. Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828 - 1905) kirjoitti kirjansa "Maasta Kuuhun" (1865). Hänen kanssaan kuumatkailun parissa seikkaili myös englantilainen kirjailija H. G. Wells (1866 - 1946) kirjassaan "Ensimmäiset ihmiset Kuussa" (1901).

Jules Verne ennakoi kirjansa miehitetyssä avaruusmatkassa hämmästyttävällä tarkkuudella Apollo 11:n matkaa. Vernen kuvittelema kolmimiehinen avaruusalus Columbiad lähetettiin matkaan 270-metrisellä kanuunalla Floridan Tampasta, vähän yli 160 km:n päässä Apollo 11:n lähtöpaikasta Cape Kennedyssä. Verne osasi kuvailla yksityiskohtaisesti painottomuuden tilaa, jonka astronautit kokivat lennon aikana. Kuusta palaava Columbiad loiskahti Tyyneenmereen ja löydettiin laivan avulla, aivan tarkalleen kuten Apollo 11 sata vuotta myöhemmin.

Ehkäpä samanlaisuus ja tarkkuus johtui siitäkin, että amerikkalaisen avaruusteknologian isä, rakettien suunnittelija, tohtori Robert H. Goddard (1882 - 1945) oli lapsuudessaan ollut viehtynyt lukemaan Jules Vernen kirjaa. Goddard haaveili jo varhain kuulennoista, ja sai sen takia naureskelua osakseen.

Kennedy Space Center

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Valerie


John F. Kennedy

Kuvassa yllä Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy 25.5.1961 antamassa historiallista julistustaan siitä, että ihminen olisi astuva Kuuhun vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kuumatkat suunnitelmissa

Ensimmäisiä, realistisia suunnitelmia kuumatkan toteuttamiseksi alettiin tehdä 1950-luvulla sekä Neuvostoliitossa, että Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain ponnistelut avaruuden valloittamiseksi nopeutuivat, kun Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen satelliittinsa, Sputnik I:n, Maata kiertävälle radalle neljäs lokakuuta 1957. Seuraavana vuonna myös Yhdysvallat sai oman satelliittinsa radalle ja perusti ilmailu- ja avaruustutkimuslaitoksen, NASA:n.

Huhtikuussa, vuonna 1961 Neuvostoliitto korotti panoksia avaruusvalloituksen kilpailussa, kun kosmonautti Juri Gagarin (1934 - 1968) lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa Vostok 1:llä.

Tällaiseen Neuvostoliiton suvereeniin voittokulkuun avaruuden valloituksessa tuli vastaus Yhdysvalloista seuraava kuukautena, toukokuussa 1961. Silloin presidentti John F. Kennedy lausui kuuluisat sanansa:

"Uskon, että tämän kansakunnan tulee asettaa tavoitteekseen ihmisen lähettäminen Kuuhun ja palauttaminen turvallisesti Maahan ennen kuluvan vuosikymmenen loppua".

Presidentin sanat olivat siksikin mahdolliset, että vuoteen 1961 mennessä avaruustekniikka oli jo niin kehittynyttä, että katseet voitiin suunnata Kuuhun. 1960-luku oli sitten avaruusalusten kiivaan kehityksen aikaa, kun Yhdysvallat teki kuuluotaimillaan esitutkimuksia Apollo-ohjelmaa varten ja mm. kuvasi ja kartoitti tarkasti Kuun pintaa.

Neuvostoliitto otti osaa kilpailuun, lähettäen nopeassa tahdissa Luna-aluksiaan kohti Kuuta, kiertämään ja kuvaamaan sitä. Lunat myös iskeytyivät tai laskeutuivat onnistuneesti Kuuhun, ensimmäinen laskeutuminen tapahtui vuonna 1966. Jotkut Lunat jäivät kiertämään tekokuuna Kuuta. Neuvostoliitto ei kuitenkaan koskaan ilmoittanut kamppailevansa ensimmäisestä miehitetystä lennosta Kuuhun, mutta jälkeenpäin on käynyt ilmi, että näin se kuitenkin teki. Tämän kilpajuoksun se kuitenkin hävisi.