Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä Kennedyn avaruuskeskuksen sisäänkäynti, Florida, USA. Tämän avaruuskeskuksen Kompleksi 39-alueelta ovat lähteneet kaikki Yhdysvaltojen miehitetyt avaruuslennot, myös Apollo-ohjelman kuulennot.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Paul Gravestock


Kuu

Klikkaa kuva isoksi, vihreiksi merkittyinä Apollo-laskeutumiset Kuuhun. Näillä kuudella laskeutumisella Kuuhun astui 6x2=12 ihmistä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © NASA's Marshall Space Flight Center


Kuumatkat kirjallisuudessa

Jo tuhansia vuosia ennen kuuraketteja ja todellista kuumatkailua syyrialainen Lukianos Samosatalainen (125 - 180) kirjoitti kuvitelluista kuumatkoista. Häntä seurasivat saksalaisen tähtitieteilijän, Johannes Keplerin (1571 - 1630) tarinat samasta aiheesta. Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828 - 1905) kirjoitti kirjansa "Maasta Kuuhun" (1865). Hänen kanssaan kuumatkailun parissa seikkaili myös englantilainen kirjailija H. G. Wells (1866 - 1946) kirjassaan "Ensimmäiset ihmiset Kuussa" (1901).

Jules Verne ennakoi kirjansa miehitetyssä avaruusmatkassa hämmästyttävällä tarkkuudella Apollo 11:n matkaa. Vernen kuvittelema kolmimiehinen avaruusalus Columbiad lähetettiin matkaan 270-metrisellä kanuunalla Floridan Tampasta, vähän yli 160 km:n päässä Apollo 11:n lähtöpaikasta Cape Kennedyssä. Verne osasi kuvailla yksityiskohtaisesti painottomuuden tilaa, jonka astronautit kokivat lennon aikana. Kuusta palaava Columbiad loiskahti Tyyneenmereen ja löydettiin laivan avulla, aivan tarkalleen kuten Apollo 11 sata vuotta myöhemmin.

Ehkäpä samanlaisuus ja tarkkuus johtui siitäkin, että amerikkalaisen avaruusteknologian isä, rakettien suunnittelija, tohtori Robert H. Goddard (1882 - 1945) oli lapsuudessaan ollut viehtynyt lukemaan Jules Vernen kirjaa. Goddard haaveili jo varhain kuulennoista, ja sai sen takia naureskelua osakseen.
Kennedy Space Center

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Valerie
Kuumatkat suunnitelmissa

Ensimmäisiä, realistisia suunnitelmia kuumatkan toteuttamiseksi alettiin tehdä 1950-luvulla sekä Neuvostoliitossa, että Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain ponnistelut avaruuden valloittamiseksi nopeutuivat, kun Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen satelliittinsa, Sputnik I:n, Maata kiertävälle radalle neljäs lokakuuta 1957. Seuraavana vuonna myös Yhdysvallat sai oman satelliittinsa radalle ja perusti ilmailu- ja avaruustutkimuslaitoksen, NASA:n.

Huhtikuussa, vuonna 1961 Neuvostoliitto korotti panoksia avaruusvalloituksen kilpailussa, kun kosmonautti Juri Gagarin (1934 - 1968) lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa Vostok 1:llä.

Tällaiseen Neuvostoliiton suvereeniin voittokulkuun avaruuden valloituksessa tuli vastaus Yhdysvalloista seuraava kuukautena, toukokuussa 1961. Silloin presidentti John F. Kennedy lausui kuuluisat sanansa:

"Uskon, että tämän kansakunnan tulee asettaa tavoitteekseen ihmisen lähettäminen Kuuhun ja palauttaminen turvallisesti Maahan ennen kuluvan vuosikymmenen loppua".

Presidentin sanat olivat siksikin mahdolliset, että vuoteen 1961 mennessä avaruustekniikka oli jo niin kehittynyttä, että katseet voitiin suunnata Kuuhun. 1960-luku oli sitten avaruusalusten kiivaan kehityksen aikaa, kun Yhdysvallat teki kuuluotaimillaan esitutkimuksia Apollo-ohjelmaa varten ja mm. kuvasi ja kartoitti tarkasti Kuun pintaa.

Neuvostoliitto otti osaa kilpailuun, lähettäen nopeassa tahdissa Luna-aluksiaan kohti Kuuta, kiertämään ja kuvaamaan sitä. Lunat myös iskeytyivät tai laskeutuivat onnistuneesti Kuuhun, ensimmäinen laskeutuminen tapahtui vuonna 1966. Jotkut Lunat jäivät kiertämään tekokuuna Kuuta. Neuvostoliitto ei kuitenkaan koskaan ilmoittanut kamppailevansa ensimmäisestä miehitetystä lennosta Kuuhun, mutta jälkeenpäin on käynyt ilmi, että näin se kuitenkin teki. Tämän kilpajuoksun se kuitenkin hävisi.

Saturn V

Monivaiheinen kantoraketti Saturn V, joka kohotti Apollo-ohjelman avaruusalukset avaruuteen radalle kohti Kuuta. Kantoraketilla oli korkeutta 110,6 metriä, eli saman verran kuin 36-kerroksisella pilvenpiirtäjällä. Saturnuksen sisällä, huippukylmissä kammioissa, oli 2,7 miljoonaa kiloa nestemäistä vetyä, happea ja petrolia odottamassa sähkösytytystä, joka muuttaisi aineet valtavaksi työntövoimaksi.
Kuumoduuli Apollo 11

Apollo 11:n kuumoduuli. Kuuta kiertävälle radalle asettuneesta komentomoduulista laskeutui Kuuhun kuumoduuli, sisällään kaksi astronauttia. Kolmas astronautti jäi komentomoduuliin odottamaan astronauttien palaamista Kuusta.

Ennen varsinaisia miehitettyjä kuulentoja, tehtiin Apollo-avaruusohjelman (1961 - 1972) puitteissa miehittämättömiä koelentoja, joilla kantorakettia ja avaruusaluksen eri moduuleita testattiin. Näissä yhteyksissä tuli myös vakavia takaiskuja, sillä Apollo 1 miehistöineen tuhoutui tulipalossa vuonna 1967 Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa.

Kauan unelmoitu tavoite, ihmisen astuminen Kuun kamaralle, toteutui 21.7.1969. Silloin Apollo 11:n astronautit, Neil Armstrong ja Edwin Aldrin, laskeutuivat Rauhallisuuden mereen.

Viimeisimmän kerran ihminen on käynyt Kuussa joulukuussa vuonna 1972, tuolloinkin asialla olivat Yhdysvaltan Apollo-astronautit. Vuonna 2018 matkaa Kuuhun suunnitellaan ainakin ehkä Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Ehkäpä ennen 2030-luvulle kaavailtua Mars-matkaa tehdään harjoituslentoja Kuuhun, ken tiennee mutta aika näyttää.

Kennedy Space Center

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Valerie
Komentomoduuli
Apollo 14:n komentomoduuli.

John F. Kennedy

Kuvassa yllä Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy 25.5.1961 antamassa historiallista julistustaan siitä, että ihminen olisi astuva Kuuhun vuosikymmenen loppuun mennessä.

Apollo11

Kullekin avaruusmiehistölle taiteillaan oma, kaunis tunnuksensa, jota kannetaan esimerkiksi avaruuspuvun rinnassa. Kuvassa Apollo 11:n tunnus.

Apollo 11 miehistö

Apollo 11:n miehistö, vasemmalta Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin Aldrin.

Kuumatkat järjestyksessä - kuusi ihmisen laskeutumista Kuun pinnalle

Kuussa on käynyt Apollo-ohjelman puitteissa suoritetuilla kuudella kuumatkalla vuosina 1969 - 1972 yhteensä 12 ihmistä, ja he kaikki ovat olleet yhdysvaltalaisia. Kullakin matkalla miehistöön kuului kolme jäsentä, heistä aina kaksi laskeutui Kuun pinnalle, kolmannen jäädessä odottamaan Kuun kiertoradalle komentomoduuliin. Näiltä matkoilta tuotiin Maahan kivinäytteitä 381,7 kg - tämä määrä muodostui 2 196:sta eri näytteestä.

1) 1969 Apollo 11. Apollo 11 heinäkuussa 1969 vei ensimmäiset ihmiset Kuun pinnalle. Ensimmäisenä ihmisenä kuumoduuli Eaglesta Kuuhun astuneen Neil Armstrongin ja toisena Kuuhun astuneen Edwin "Buzz" Aldrinin kuukävely Rauhallisuuden meressä kesti 2,5 tuntia, ja näytteitä kerättiin 58, yhteensä 21,6 kg. Pinnalle jätettiin aurinkoparistoilla toimiva seismometri, joka lähetti tietoja Kuun tärähtelyistä kuukauden ajan.

Apollo 12

Apollo12

Apollo 12:n miehistö, vasemmalta Charles "Pete" Conrad Jr., Richard F. Gordon Jr. ja Alan L.Bean.

2) 1969 Apollo 12. Marraskuussa 1969 laskeutui kuulento Apollo 12:n kuumoduuli Myrskyjen valtamereen. Tällä lennolla Kuuhun pystytettiin ensimmäinen tutkimusasema, joka sai käyttövoimansa ydinparistosta. Astronautit Alan Bean ja Charles Conrad suorittivat Kuun pinnalla kaksi tutkimusretkeä ja ottivat mukaansa 34,3 kg näytteitä.

Apollo14

Apollo14

Apollo 14:n miehistö, vasemmalta Stuart A. Roosa, Alan B. Shepard Jr. ja Edgar D. Mitchell.

3) 1971 Apollo 14. Kolmantena, 5.2.1971 Kuuhun, kukkulaiselle ylänköalueelle Fra Mauron lähelle laskeutui Apollo 14:n kuumoduuli. Astronautit Alan Shepard ja Edgar Mitchell vetivät kuukärryjään välillä hyvin vaikeassa maastossa. He tekivät kaksi pitkää kuukävelyä, nousten hyvin lähelle 340 m läpimittaisen Cone Crater-in reunaa. He oleskelivat Kuun pinnalla 33,5 tuntia ja keräsivät 227 näytettä, yhteensä 42,3 kg.

Apollo15

James Irwin

Kuvan James Irwin toimi Apollo 15:n kuumoduulin pilottina neljännellä miehitetyllä Kuuhun laskeutuneella avaruuslennolla. Hän oli kahdeksas Kuussa kävellyt ihminen.

Apollo15

Apollo 15:n miehistö, vasemmalta David R. Scott, Alfred M. Worden ja James B. Irwin.

4) 1971 Apollo 15. Neljäs kuulento toteutui heinäkuussa vuonna 1971. Silloin Apollo 15:n kuumoduuli laskeutui Hadleynrotkon lähelle, Sateidenmeren laidalle. Astronautit David Scott ja James Irwin oleskelivat Kuun pinnalla 18,5 tuntia, suorittivat kolme erillistä tutkimusmatkaa ja ajoivat kuuautolla Rover-in, 27,9 km. He toivat Maahan 370 näytettä, yhteensä 77,3 kg.
Apollo16

Apollo16

Apollo 16:n miehistö, vasemmalta Thomas K. Mattingly II, John W. Young ja Charles M. Duke Jr.

5) 1972 Apollo 16. Huhtikuussa vuonna 1972 Kuuhun laskeutui Apollo 16:n kuumoduuli. Astronautit John Young ja Charles Duke tekivät Kuussa kolme pitkää retkeä, oleskelivat Kuun pinnalla 66 tuntia, ajoivat kuuautolla 26,9 km ja toivat mukanaan 731 näytettä, yhteensä 95,7 kg.

Apollo17

Kuuauto

Harjoittelua kuuauton kanssa Maan pinnalla. Kuvassa Apollo 17:n miehistö, vasemmalta Harrison H. Schmitt, Eugene A. Cernan ja Ronald E. Evans.

6) 1972 Apollo 17. Joulukuussa 1972 tapahtui kuudes ja viimeinen miehitetty kuulento. Kuualuksena oli Apollo 17. Astronautit Gene Cernan ja geologian tohtori Harrison "Jack" Schmitt, joka oli ensimmäinen ja ainoa Apollo-ohjelman tiedemies, taivalsivat kuuautolla ennätysmatkan 35,8 km. He käyttivät työskentelyynsä Kuun pinnalla aikaa 25 tuntia ja keräsivät ennätysmäärän, 741 näytettä, painoltaan 110,5 kg. Heidän tutkimusalueenaan oli Taurusvuoristossa sijaitseva laakso.

Kuuta kohti

Nykyisin Kuu on suuren mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena. Vuonna 2018 suuntasi 8 avaruusalusta matkansa kohti Kuuta. Kymmenen muuta seuraa niitä vuoteen 2020 mennessä. Näiden lentojen myötä on tarkoitus saada lisää tietoa Kuusta, jota kaikista tutkimuksista huolimatta ei vielä tunneta riittävästi.

Lähteet

*Valitut Palat: Maailmanhistorian suuret löytöretket
*Juhani Westman: Kuu - 25 vuotta Apollon jälkeen
*Tieteen Kuvalehti: Nyt palataan Kuuhun
*Tiede: Jäätä löytyi Kuun pinnalta - Sitä saattaa olla riittävästi ihmisten käytettäväksi
*Matti Keränen: Tutkimus: Kuu on saattanut olla elämälle suotuisa - eikä vain kertaalleen
*The University of Arizona: Gerard P. Kuiper
*Spectrum, WSOY: Kuu
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös: Kuu
*Heikki Oja: Universumi - Ursa
*Heikki Oja: Galaksit - Ursa
*Tieteen Maailma: Maailmankaikkeus
*Nasa
*Colin A. Ronan: Tähtienharrastajan käsikirja
*Hannu Karttunen: Tähdet ja maailmankaikkeus - MMM
*Ursa: Tähtitaivas 2000 - kartasto ja käsikirja
*Geologia.fi: Mikko Turunen: Aurinkokunta Avaruudessa
*Wikipedia
*Google Earth
*Yle Uutiset: Pimeä aine ei ehkä olekaan niin pimeää
*Ursa: Kosmos - Tähtitieteen viitetietokanta
Edwin Aldrin Kuussa
Edwin Aldrin Kuussa.

Apollo 11 ja Saturnus - juuri ennen lähtöä

"Yli miljoona katselijaa oli kerääntynyt Floridan Cocoa Beachille palmujen alle katsomaan Banana-joen toisella puolella tapahtuvaa lähtölaukausta. Kuuma auringonpaiste poltti Cape Kennedyä. Atlantin etäisiä tyrskyjä lukuun ottamatta ainoa näkyvä liike oli raketin ympäriltä nouseva savu. Itse asiassa se oli sumua, joka aiheutui hyytävästä kylmyydestä Saturnuksen sisällä, jossa 2,7 miljoonaa kiloa nestemäistä vetyä, happea ja petrolia odotti huippukylmissä kammioissa sähkösytytystä, joka pian muuttaisi aineet valtavaksi työntövoimaksi."
Nousu - matka kohti Kuuta alkaa

"Ensimmäinen valonpurkaus Saturnuksen alla oli useimpien katselijoiden hämmästykseksi äänetön. Sokaisevan kirkas oranssinen liekki levisi niin nopeasti, että ääni pyyhkiytyi pois. Sitten ukkosenjyrähdykset iskivät Cocoa Beachiin ja koko Florida tuntui vapisevan jalkojen alla. Vielä sekunnin ja neljänneksen raketti pysyi liikkumattomana jättiläismäisten pitimien varassa viiden moottorin synnyttäessä 3,4 miljoonan kilon työntövoiman. Pitimet kääntyivät syrjään. - Nousu. Nousu on alkanut kello yhdeksän kolmekymmentäkaksi. Ukkosenjyrähdykset sulautuivat yhtenäiseksi pauhuksi Saturnuksen noustessa alustaltaan. Raketti näytti nousevan hitaasti, vaikka se oli kuluttanut jo lähes 40 000 kiloa polttoainetta, Mutta jo vajaassa minuutissa se saavutti tuntuvasti äänen nopeutta kovemman vauhdin"
Neil Armstrong astuu Kuun pinnalle

"Neil Armstrong laskeutui Eaglen tikapuita hitaasti, ettei repisi pukunsa kangasta aluksen pistävään metalliosaan. Mennessään hän poisti linssinsuojuksen ulkopuolisesta televisiokamerasta, ja katselijat, jotka tähän mennessä eivät olleet saaneet yhtään kuvallista raporttia pinnan tapahtumista, näkivät astronautin valmiina astumaan Kuuhun. Tikkaiden viimeinen piena oli lähes metrin päässä maasta. Armstrong ilmoitti: "Aion nyt astua pois kuumodulista." Epäselvä valkoinen hahmo vajosi yhtä pehmeästi kuin sukeltaja valtameren pohjaa kohti. "Ihmiselle tämä on pieni askel", hän sanoi koskettaessaan Kuuta, "ihmiskunnalle jättiläismäinen harppaus."
Vierailutilat
Kennedyn avaruuskeskuksen vierailutilojen sisäänkäynti.

*** tunturisusi.com linkit ***