Saana syksyn väriloistossa. - Kuva - Copyright
© Lauri Sten - Creative Commons.
Lappisanasto M - Ö
M
maahinen = maanalainen taruolento
maakkana, maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
maanija = arka, ihmistä karttava poro
mainas = tarina, muistelus
mainikka = mainio
mainoa = puhua hyvää, kiittää
mainoisa = hyvä, mainottava
malla = pienehkö, jyrkkärinteinen vaara isomman vaaran vieressä
marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia - koivua puskeva rantatieva
marras = outo kala, joka ennustaa saajalleen kuolemaa - tunturissa oleva metsä
matka,
muot'ke = taival
mella,
mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
moosa = lokki, kajava
muistelus,
muittalus = kertomus, tarina
mukka,
mohkke = joen mutka, laakson kainalo
muorra,
muorra = puu, tarvepuu
muotka,
muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas, jonka yli vene vedetään
murku,
murkko, murku = paksu sumu, usva
mutsikki, musikki = tumma poro
myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
mytäytyä, kesäytyä = kala pehmenee ja pilaantuu eli koljoontuu
myötäle = myötämaa
N
naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet
naantua = poro heittäytyy pelosta tai vihasta maahan, kieltäytyy ja tekee tenää
nalikka = pieni hauki
nattura = vitilumi
nenä, nenäke
njunni = tunturin huippu, nokka, pää
nepukka = serkku
niesta,
nieste = ruoka, muona, eväs
niittykeino = heinänteko
nilapahta = niljainen kallio
nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro eli seitsenvuotias urosporo
nippa = kupolimainen tunturilaki
niva,
njavve = kova virtapaikka joessa
njarga = niemi
njunni, nunas,
njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko = kylliksi
noska,
skoarru = kapea sola tai kuilu tunturissa
nota = taakka, kantamus
nulkata,
njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)
nulkki,
tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
nuora,
nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti,
nuortah = itä (ilmansuunta)
nuska = niemi, nurkka
nutukkaat = lapinkengät
nuurhaan = pohjoiseen
närä = matala virtapaikka, koski
näskätä = muokata nahkaa
näökäs = hyvännäköinen, komea
O
oaivi, oive,
oaivi = vaara - kuperalakinen, pyöreälakinen, paljas tunturipää
oarje = lounas, etelä
ohto = kova puuskittainen tuuli, tuulispää,
vihuri - äkillinen sade-, lumikuuro
oijusporo = poro joka laukkaa suoraan ja pysyy tiellä
olka = ison tunturin jatkona oleva pienempi tunturi
orro = nuora, porohihna
outa,
vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu
P
paahkilas = (lappilainen kirosana)
piru, peijakas, turkanen, pahus, lempo, kehno, hitto,
rietas
paana = kova, hevosenkin kantava hanki
paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi - joen pohjasta kerros kerrokselta syntynyt jää
pahla = raippa, vitsa
All Rights Reserved
*Kuva yllä, Urtaspahta - Copyright
© TPuumalainen
Kuva käytetty luvalla.
Kuvassa paikoin pystysuorin seinämin kohottautuva Urtaspahta (1070 m) Enontekiöllä.
pahta,
pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä, tunturin seinämä
pailakka = kuohittu urosporo, jota ei ole totutettu ajoon
pakkasrusta = pakkasusva
palas,
paalkes, peälgis, balggis = polku, metsäpolku, matka, taival - tunturin laelle johtava polku
paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka,
jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia,
palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas = iso Jäämeren kampela - tunturin rinne - kallion reuna
palsa,
palsa = korkea turvekumpare
paltsaraja = vanha, karvaton peski
parttio,
tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)
pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä
peeski,
beaski = sola tunturissa
peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka
karvapuoli on ulospäin, lapinturkki - tunturipolku
peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurahiiri = tunturisopuli
peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
pieska,
peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla - niemi, jonka kärki on korkeammalla, kuin sen kanta
piettiö = vaillinaisesti purtu poro
pihtsus,
pidzus = kurmitsa, kapustarinta
piia = pikkutyttönen
piki = poron, tai muun eläimen selkärasva
pillekumppi = inarinsaamen susi, joka tappaa enemmän, kuin jaksaa syödä
pilta = patsaiden varaan rakennettu saalisvarasto
piltakko = poron peltinen korvamerkki
piltto = arka, säikky, vauhko (poro)
pirrilaki = vaaran suippeneva laki
pirrilakki = piippalakki
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© Alexander Savin
Kuvassa pitkospuut Äkässuolla, Äkäslompolossa, Kolarissa - Ylläs-tunturin maisemissa.
pitkospuut = suolle tai muulle kostealle paikalle, kuten esimerkiksi järvien rantakosteikoille, rakennettu kävelyväylä -
pitkospuut on rakennettu yhdestä tai useammasta vierekkäin asetetusta lankusta tai halkaistusta puusta - nimitys viittaakin juuri siihen, että puut ovat
kulkusuuntaan nähden pitkittäin eivätkä poikittain, kuten usein puusillassa
poatsu,
poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)
pokka = poron jalan ylätyvi, yläreisi
pola,
pussi = kuohupaikka koskessa
pollu = tavallisella kuppikorvalla varustettu pahkakuppi
poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva
hyötyeläin -
poro
poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema -
poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla
porokello = erilaiset porokellot ovat nelikulmaisia ja ne on valmistettu joko raudasta tai messingistä -
pienehkö nelikulmainen kello on
gilkabiellu - pieni kello, tiuku on
gilka
poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa
voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian
pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm.
Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"
posio,
poassu = lapinkodan pieni peräovi
pounikko = mättäikkö, usein jängällä
pounu,
bovdna, povdna = iso jänkämätäs
punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju
puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purku,
porga = sakea pyry lauhalla ilmalla
purra = kuohita poro puremalla
päivänpuoli = tunturin eteläpuoli - se puoli tunturista, joka on kääntyneenä aurinkoon päin
pälvi,
biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
päri = kallio, kohopaikka tunturissa, puuton vaaran laki
päällispuuro = kermaan keitetty puuro
pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia
pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
© Nuuuuuuuuuuul
Tunturikohokki (Silene acaulis)
Tunturikohokki muodostaa matalan, tiiviin patjamaisen kasvuston. Tunturikohokilla on neulasmaiset lehdet.
Tunturialueilla yleistä tunturikohokkia tavataan yläpaljakalla asti lumenviipymillä ja soraikoilla.
Vaaleanpunakukkainen tunturikohokki suosii kalkkipitoisia kasvupaikkoja.
Suomessa tunturikohokki on pohjoisen lapin alkuperäislaji. Sitä tavataan Käsivarren suurtuntureilla Enontekiöllä,
Utsjoella, Inarissa sekä Sodankylässä Venäjän rajan tuntumassa.
R
raajia = raataa, raivata
raamoa,
ramedet = kerskua, kiitellä itseään
raanakka = vaaleanharmaa poro
raavas = aikuinen ihminen, myös poro
raini = pahankurinen, rietas, ilkeä ihminen
raitio = poropaimen
raito,
raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono
rakka, rassa
rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue
rakovalkea = perinteinen suomalainen nuotiotyyppi, jossa asetetaan päällekkäin, vaakasuoraan asentoon,
palamaan kaksi puupölkkyä, jotka ovat keloja, jos niitä on saatavilla - vanhan erämiehen mitan mukaan pölkkyjen pituus on kirvesvarren pituus
yöpyjää kohden kahdeksantuumaista suoraa keloa - pölkyt koverretaan kirveellä vastakkain tulevilta puoliltaan hiukan koveriksi
- pölkkyjen väliin asetetaan molempiin päihin tuluspuut - tuli pistetään palamaan kiehisten avulla puiden väliin -
rakovalkea palaa huolellisesti tehtynä koko yön, valaisten ja antaen lämpöä
rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku
rassa = kivinen ja karu tunturialue - somerikkoinen korkea vaara tunturialueella
ratkoa = erotella porot omistajilleen
ridhu,
ridhu = myrskytuuli
riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
riekon pieru = häkärä eli pakkassumu
Rillumarei-kulttuurin suurlähettiläät Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko tekivät aikanaan
letkeällä tyylillään ja omalla tavallaan Lappia tunnetuksi koko kansalle.
rillumarei = rumarillumarillumarei - rillumarei-viihdekulttuuri syntyi 1950-luvulla - sen synnyttäjiä ja tähtiä olivat
Reino Helismaa, Toivo Kärki, Armand Lohikoski, Esa Pakarinen, Masa Niemi, Siiri Angerkoski, Tapio Rautavaara ja Jorma Ikävalko - rillumarei
piti sisällään elokuvaa, musiikkia ja lavaesiintymistä - Lappi ja Rovaniemen markkinat olivat rillumarein keskeisiä näyttämöitä
rimpi = suonsilmäke, hete - tuskin miestä kantava vetelä ja vajottava suo - vetinen rantaniitty, hyllyvä keto
rinkka = repusta kehitetty, selässä kannettava väline, jossa itse reppupussia kannattelee puusta, muovista, teräs- tai alumiiniputkesta valmistettu kantokehys
rintaliina = lapinukon kaulaliina
rito,
riddo = tunturien lumi tai kivivyöry
riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen
riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu - tunturin rinne - jyrkänne - kivinen maa, paha paikka; pikkukivien ja soran
peittämä kohta tunturin rinteessä - jyrkänteinen ja vaikeakulkuinen maasto
roukua = poron äännähtelyä, muistuttaa sammakon kurnutusta
rouot,
rouhko = vällyt
rova,
roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
ruijankieli = norjankieli
rukattaa,
ruohtet = kiiruhtaa, laukata
rukka = peski
ruko = kekomainen heinäkasa
runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu = koti, maja
rusakka = ruskeankellertävä poro
ruska,
ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika
ruto,
rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä
ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti
rykimä = porojen kiima-aika
rykiä = kiimoa
räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset:
hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
räpä = hanki, joka ei varsin kannata, pudottaa ja kannattaa
räätikkö = vesiperäinen mättäikköinen maa
rökäs = kiiski