Tunturisuden sivut

Linnut (Aves)

Linnut muodostavat eläinkunnan tieteellisessä luokittelussa oman selkärankaisluokkansa (Aves).

Matelijoista (dinosauruksista) kehittyneet linnut ovat höyhenpeitteisiä, tasalämpöisiä selkärankaisia, joiden eturaajat ovat erilaistuneet siiviksi. Niiden perusominaisuuksia ovat siten höyhenpuku ja lentokyky.

Linnut ovat kehityshistoriallisesti suhteellisen nuori eläinryhmä. Ne ovat kehittyneet jurakaudella matelijamaisista muodoista. Ensimmäiset lintujen alkumuodot olivat liskolintuja.

Lintulajeja on yli 9 000. Lintuja tavataan kaikissa maanosissa ja miltei kaikenlaisissa elinympäristöissä. Eniten lintuja on Etelä-Amerikassa ja yleensä trooppisilla alueilla.

Urpiainen

Yleisenä Suomessa pesii peippojen heimoon kuuluva urpiainen, jolla on helposti tunnistettava punainen otsatäplä.

Suomen linnusto

Suomessa oli 15.3.2020 mennessä havaittu hyväksytysti 482 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia.

Näistä lintulajeista jotkin kierto- ja paikkalinnut viettävät koko elämänsä Suomessa. Osa näistä lintulajeista on muuttolintuja. Pieni osa on harvinaisia harhailijoita, jotka tavataan maastamme vain joko kerran tai muutaman kerran silloin tällöin.

Pikkupajusirkku

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva pikkupajusirkku - Copyright © Lin Sun-Fong


Pikkupajusirkku (Schoeniclus pallasi) on havaittu Suomessa yhden ainoan kerran. Havainto tehtiin Rönnskärin lintuaseman alueella Kirkkonummen saaristossa, toukokuussa vuonna 2019. Pohjois- ja Keski-Aasiassa elävä pikkupajusirkku on nähty koko Euroopassakin, Venäjän ulkopuolella, alle kymmenen kertaa. Pikkupajusirkku muistuttaa pajusirkkua, mutta on talitiaistakin pienempi.

Lintujen ominaisuuksia

Ruumis. Lyhyt, vahva ja tiivis. Sisäelimiä suojaavat tehokkaasti rintalasta ja lantio.

Keuhkot. Keuhkojen suuret ilmapussit keventävät lintua ja auttavat lentämisessä.

Iho. Kuiva ja rauhaseton. Vesilinnuilla on pyrstön tyvessä rasvarauhanen.

Jalat. Vahvat ja kimmoisat jalat ovat hyvin lihaksikkaat siinä kohdassa, jossa ne yhtyvät kehoon. Niiden pitää toimia lentoon lähdössä kuin jousina ja "tyynyinä" linnun laskeutuessa.

Luusto. Luustossa näkyy lentämiseen sopeutuminen monin tavoin. Lintujen luut ovat kevytrakenteisia, useimmiten onttoja, mutta samalla hyvin vahvoja. Rintalasta on leveä ja litteä, mikä mahdollistaa voimakkaiden lihasten kiinnittymisen siihen.

Lihakset. Hienosyisemmät ja keveämmät, kuin muilla selkärankaisilla. Rintalihakset, joita on kolme paria, ovat lentokykyisillä lajeilla vahvasti kehittyneet ja isot.

Siivet. Linnun siipi vastaa anatomisesti ihmisen kättä, mutta suurin osa sormien luista on hävinnyt. Siipiin kiinnittyy suuri määrä sulkia. Siipiä käytetään lennossa, levossa ne ovat laskostettuina ruumista vasten.

Harmaahaikara

Lento. Lennossa tärkeintä on se, että siiven iskiessä alas sulat painuvat tiiviiksi pinnaksi, kun taas siipien lyödessä ylös sulat kääntyvät niin, että ilma pääsee virtaamaan niiden lomitse. Tärkein lentolihas on iso rintalihas, joka lyö siiven alas; sen vastavaikuttaja on pieni rintalihas, josta ulottuu olkavarteen pitkä jänne. Kuvassa yllä lennossa harmaahaikara.

Käpytikka

Nokka. Kun linnulla ei ole käsiä, on sen hampaattomia leukoja peittävä sarveisnokka erikoistunut toimimaan ruokailuvälineenä. Eri lajeilla on erilaisia nokkia, jotka ovat erikoistuneet tietyn tyyppisen ravinnon syömiseen. Kuvassa yllä käpytikka, joka kykenee pitkällä ja kovalla nokallaan hakkaamaan reikiä ja koloja puihin.

Pyrstö. Pyrstössä on lyhyt rivi luita, jotka kannattelevat tavallisesti kuutta paria hyvin liikkuvaisia pyrstösulkia.

Höyhentyypit. Lintujen sulkapukuun kuuluu neljä erilaista sulka- eli höyhentyyppiä. Pienikokoiset peitinhöyhenet peittävät ja virtaviivaistavat höyhenpukua. Lähinnä ihoa olevat untuvat toimivat erityisen hyvin kylmää eristävänä höyhenkerroksena. Lentosulat ovat kovia ja jäykkiä ja niitä on kahta tyyppiä: siipisulat sekä pyrstösulat. Pyrstösulat ovat usein symmetrisiä muodoltaan, siipisulat sen sijaan ovat lähes poikkeuksetta epäsymmetrisiä.

Huuhkaja

Silmät. Silmä on voimakkaasti kehittynyt ja yleensä lintulajin kokoon nähden suuri. Kaukonäköinen linssi on voimakkaasti kehittynyt ja silmässä on tiheä näkösolujen verkko. Petolinnuilla on erityisen tarkkanäköisiksi kehittyneet silmät, joiden erotuskyky on 6 - 8 kertaa tarkempi, kuin ihmissilmän. Kuvassa yllä huuhkaja, jolla on kuin kekäleinä palavat, suuret ja oranssinpunaiset silmät.

Haju- ja kuuloaisti. Linnuilla ei ole lainkaan hajuaistia. Niiden tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Ulkokorvat puuttuvat.

Aivot. Kehittyneemmät, kuin matelijoilla, mutta alkeellisemmat, kuin nisäkkäillä.

Lisääntyminen. Useimmat linnut laativat pesän, johon ne munivat. Erityisen hienoja ja taidokkaita pesiä laativat varpuslinnut. Suomen lintulajeista pesän mestarirakentajia ovat esimerkiksi kultarinta ja peippo. Munamäärä vaihtelee samankin lajin piirissä paljon. Pohjoisilla leveysasteilla se on yleensä korkeampi, kuin etelässä.

Äänet. Lintulajien äänivalikoima on suuri. Monilla lajeilla keväiseen parinmuodostukseen liittyy laulu, joka tavallisesti kantaa 100 - 500 metrin päähän. Laulun tehtävänä on osoittaa koiraan vallanneen itselleen elinpiirin, reviirin. Yleensä vain koiraat laulavat.

Muutto. Suuri osa linnuista tekee vuosittain, keväisin ja syksyisin pitkiäkin, jopa yli 40 000 kilometrin pituisia vaelluksia. Näitä vaelluksia seurataan, rengastamalla lintuja.

Lähteet

*Yle Uutiset: Kirkkonummella bongattiin Suomelle uusi lintulaji – Harvinainen pikkupajusirkku on havaittu Euroopassa alle kymmenen kertaa
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat

Linnut