Suomen luonnonmarjat
Suomen luonnossa kasvaa noin 50 erilaista, luonnonvaraista marjaa eli luonnonmarjaa.
Niistä syötäviä on 37. Yleisimpiin marjalajeihin lukeutuu noin 20 lajia.
Tilhi on odotettu vierailija pihapiirin pihlajissa syysaikaan.
Marjat ja eläinkunta
Monet linnut ja nisäkkäätkin syövät marjoja. Esimerkiksi mustikat ovat metsoille loppukesällä ja syksyllä tärkeä ravinnonlähde.
Myös muut kanalinnut, kuten kiiruna, riekko ja teeri napostelevat marjoja.
Marjojen sisällä kehittyvät hedelmät,
joiden siemenet odottavat pääsyä marjoja syövien eläinten ja lintujen mukana uusille kasvupaikoille.
Marjat ovat värikkäitä. Erityisesti syksyisin, kun marjoja tuottavat lehtipuut ja pensaat pudottavat
lehtensä, erottuvat kirkkaanväriset marjat luonnossa helposti. Linnut näkevät värit melkein
samanlaisina, kuin ihmisetkin ja pyrähtävät värikkäät marjat nähdessään aterialle.
Pihlajan punervat marjat hehkuvat syksyisiä sävyjään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Sami Uskela
Marja
Marjakin on kasvin hedelmä, vaikka siitä ei heti hedelmä sen pienen koon vuoksi mieleen tulekaan.
Tarkkaan ottaen marja on yksi hedelmän alatyypeistä. Marja tarkoittaa mehevää hedelmää, jossa ei ole erityistä aukeamismekanismia.
Jos kasvi lisääntyy hedelmällisesti, sen rakenne on hedelmä, jonka sisällä on siemeniä.
Marjassa on usein vahapeitteinen kuori, joka suojaa marjan mehevää keskiosaa, maltoa. Ihan marjan keskiosassa,
malton suojaamana ovat siemenet - niitä voi olla joko yksi taikka useampi.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Ari Helminen
Marjat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: luonnonmarjoihin sekä viljeltyihin eli puutarhamarjoihin.
Erityisesti metsissä kasvavia luonnonmarjoja kutsutaan metsämarjoiksi. Samalla periaatteella soilla kasvavia
marjoja voidaan kutsua suomarjoiksi.
Erilaisia marjatyyppejä ovat kasvitieteelliset marjat, luumarjat ja kerrannaisluumarjat.
Tuomella on luumarja.
Kerrattu luumarja eli kerrannaisluumarja on esimerkiksi vadelmalla, mesimarjalla ja hillalla.
Kasvitieteen yllätyksiin kuuluu se, että monet marjat, joita pidämme marjoina, eivät sitä olekaan.
Vaikka niitä kansankielessä kutsutaankin marjoiksi. Siten mansikka ei ole marja, vaan pohjushedelmä - vanhentunut termi on epähedelmä.
Jopa vadelmaakaan ei kasvitieteellisesti luokitella marjaksi.
Monet marjat maustavat liköörejä, niin myöskin hilla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Ian Brown
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Henry Söderlund
Suosituimmat metsämarjat ja suomarjat
Suomalaiset keräävät metsämarjoista eniten mustikoita ja puolukoita.
Mustikka voi hyvänä satovuotena ohittaa puolukan ja olla Suomen taloudellisesti merkittävin luonnonmarja.
Suomarjoissa hilloilla on etenkin pohjoisen ja Lapin asukkaille suurta taloudellista merkitystä.
Mustikat, puolukat ja hillat luokitellaan talousmarjoiksi. Niiden sadoilla on arvoa kymmeniä miljoonia euroja.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Stephen Bugno
Suomalaiset ovat innokkaita marjastajia
Noin joka toinen suomalainen käy vuosittain marjastamassa.
Jos marjavuosi on huono, niin silloin marjoja luonnossamme kypsyy noin 100 kg jokaista
suomalaista kohti. Sato voi hyvänä vuotena olla jopa 200 kg.
Marjoja poimitaan maassamme vuosittain noin 40 kg jokaista suomalaista kohti.
Lähteet
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Kotimaan luonto, WSOY
*Ruokatieto: Luonnonmarjat
*Luke: Metsämarjat ja -sienet
*Karl Fazer
*Reijo Heikkinen: Kun tuomi kukkii
*Valio: Mansikkareseptit
*Luontoportti: Lillukka
*Arktiset aromit: Lillukka
*Wikipedia: Marja
*MTV Uutiset: Mansikka ei ole marja, mutta vesimeloni on – tiesitkö näitä outoja faktoja?
*Yle Uutiset: Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin
*Yle, Akuutti: Tiesitkö tämän tyrnistä?
*Aarrelehti: Tyrni kasvattaa voimallisen vitamiinimarjan ja tuottaa sydäntä helliviä öljyjä
*Seppo Vuolanto: Miksi tyrnimarjat eivät kelpaa linnuille?