Ahomansikka eli metsämansikka (Fragaria vesca)

Ruusukasvien heimossa, mansikoiden sukuun kuuluva ahomansikka kasvaa muuten koko maassa, mutta se harvinaistuu kohti pohjoista mentäessä ja puuttuu Lapista kokonaan.

Ahomansikan kukka on valkoinen ja siinä on 5 terälehteä, mehevä ja kiiltävä marja puolestaan on mansikanpunainen.



Ahomansikan kukka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © AnRo0002



Kasviopiirros ahomansikasta.

Nimi ahomansikka viittaa tämän marjan kultakauteen. Ahot olivat kaskitalouden luomuksia. Kun kaskea oli viljelty pari kolme vuotta, se jätettiin ahoksi, koska sato alkoi ehtyä. Tämän jälkeen näillä lyhytkasvuisilla ahoilla ahomansikka oli yksi valtalajeista.

Luonnonlaitumien käytön loputtua ahomansikka on 1960-luvulta alkaen taantunut voimakkaasti. Nykyisin runsaimmat sadot löytyvät harjumetsien laiteilta ja teiden pientareilta sekä metsien kallioilta ja rantatörmiltä.

Mansikanviljelyn jälkeen ahomansikoiden käyttö on jäänyt vähäiseksi. Voihan kuitenkin aina käyskennellessään pitkin ahon laitaa ja ilman paitaa, napata suihinsa ahomansikan jos toisenkin, Suomen kesäisen sinitaivaan alla.

Mansikka-raparperimehu, raaka-aineena puutarhamansikka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Paleokeittiö

Ahomansikoita harvemmat pääsevät poimimaan, mutta sen sukulaisista, isommista, viljellyistä puutarhamansikoista saa monenlaista maukasta ravintoa erilaisiin ruokiin ja jälkiruokiin. Näitä ovat monentyyppiset jäädykkeet, leivonnaiset, kuten mansikkakakku, mansikkakääretorttu ja mansikkapiirakka sekä kiisselit, smoothiet ja pirtelöt. Mansikkaa käytetään monissa elintarviketuotteissa, kuten jugurtissa ja rahkassa.

Lähteet
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Kotimaan luonto, WSOY
*Ruokatieto: Luonnonmarjat
*Luke: Metsämarjat ja -sienet
*Karl Fazer
*Reijo Heikkinen: Kun tuomi kukkii
*Valio: Mansikkareseptit